Afrikkalaisen sikaruton ASF:n pysäyttämisestä on tullut itäisen ja pohjoisen Euroopan huoli. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö valmistelee ehtoja sikojen ulkotarhojen aidoille ja tukea niiden rakentamiseen. Perjantaina useita itäisen EU:n ja Euroopan maatalousministereitä ja eläinlääkintöpäälliköitä kokoontui Latviassa keskustelemaan tämän sioille tappavan taudin vastustamisesta.
‒ Taudin torjunta on pidettävä jatkossakin esillä mahdollisimman korkealla poliittisella tasolla, toteaa kokoukseen osallistunut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Afrikkalainen sikarutto on levinnyt Baltiaan, Puolaan ja Venäjälle ja uhka sen leviämisestä Suomeen on suuri. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii suojelemaan tiloilla kasvatettavia sikoja luonnonvaraisilta villisioilta saatavilta ASF-tartunnoilta rajoittamalla sikojen tarhausta ulkoaitauksissa. Asetuksessa kiellettäisiin sikojen ulkonapito, muuten kuin sellaisilla ulkonapitoalueilla, jotka on aidattu niin, että siat eivät pääse kosketuksiin luonnonvaraisena elävien villisikojen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaisi kahdelta puolen sähköaidalla vahvistettua aitaa, kahta erillistä aitaa tai muuta riittävän vankkarakenteista aitaa.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee lisäksi sikojen ulkotarhojen suoja-aidoille myönnettävää avustusta. Tulevan asetuksen nojalla voitaisiin myöntää maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista tukea aitaamiselle niin, että sikoja voidaan jatkossakin pitää ulkona. Tuetuille aidoille tulisi rakennevaatimukset.
Harraste-eläiminä pidettäville minisikojen tarhoille ei kuitenkaan valtiontukea myönnettäisi, mutta myös minisikoja voitaisiin pitää ulkona, jos niiden aitaus on rakennettu vastaavalla tavalla.
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti asetusluonnoksista lausuntokierroksen 16.5. - 30.5.2017. Lausuntojen määräaika jouduttiin asettamaan näin lyhyeksi asian kiireellisyyden vuoksi. Lausuntopalautteen perusteella asetuksia on muokattu siten, että aitausvaatimuksia on tiukennettu, mutta sikojen ulkonapito tullaan sallimaan kaikille sioille asetuksessa määritellyin edellytyksin
Afrikkalainen sikarutto on lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Nykyisen epidemian aikana afrikkalaiseen sikaruttoon liittyvää eläintautilainsäädäntöä on täydennetty ja villisikojen metsästystä on helpotettu. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmisiin.
Ministerit keskustelivat yhteistyöstä
Sikaruton uhkaamien maiden ministerit ja eläinlääkintöpäälliköt keskustelivat perjantaina Latviassa keinoista, joilla voidaan torjua afrikkalaista sikaruttoa ja jakoivat tietoa tautitilanteesta sekä toimenpiteistä, joita on tehty taudin hävittämiseksi ja leviämisen estämiseksi sekä villisikakannan hallitsemiseksi. Pahimmat ongelmat liittyvät nk. takapihasikaloihin, joiden eläimet pääsevät kosketuksiin villisikojen kanssa tai joiden rehuja ei ole riittävästi suojattu villisioilta. Myös ympäristön saastumisen vähentämiseksi on tärkeää, että tautiin sairastuneiden villisikojen ruhot hävitetään mahdollisimman pian turvallisesti.
Kokouksen osallistujat olivat yksimielisiä tämän sioille erittäin vaarallisen tarttuvan taudin torjunnan ja säännöllisen tietojen vaihdon tärkeydestä. Taudin leviämisvaaraan matkustajien mukana sekä tilojen tautisuojaukseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Maiden rajoilla on huolehdittava siitä, että maasta poistuvat matkustajat eivät vie mukanaan vientikiellon alaisia tuotteita, esimerkiksi villisianlihaa tartunta-alueilta.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa, että taudin torjunta vaatii vielä pitkään tiivistä alueellista yhteistyötä, joka muun muassa auttaa kohdentamaan näytteenottoa alueille, joilla esiintyy tautia rajan toisella puolella. Myös tieto muutoksista taudin aiheuttamissa oireissa tai leviämistavoissa on tärkeää.
‒ Suomessa tehdään kaikki mahdollinen taudin estämiseksi, Leppä toteaa.
