Suomalaisnaiset auttavat irakilaismiehiä saamaan turvapaikan: Lumeavioliittoja ja asuntokikkailua

Päivitetty 15.5.2017, Julkaistu 15.5.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Ilta-Sanomat uutisoi, että vapaaehtoiset suomalaisnaiset auttavat kielitaidottomia maahanmuuttajia asuntojen löytämisessä, mutta joukossa on myös oman edun tavoittelijoita. Sunnuntaisuomalaisen mukaan irakilaiset avioituvat nyt kovaa vauhtia suomalaisnaisten kanssa saadakseen laillisen perusteen oleskeluluvalle.

Ympäristöministeriön raportin mukaan lisääntynyt maahanmuutto ja turvapaikanhakijoiden määrä ei ole juuri näkynyt julkisilla vuokra-asuntomarkkinoilla. Oleskeluluvan tai turvapaikan saaneet ovat löytäneet asuntonsa pääosin yksityisiltä vuokramarkkinoilta, uutisoi STT viime viikolla.

Kielitaidottomien maahanmuuttajien avuksi on tullut joukko vapaaehtoisia suomalaisia, jotka lähestyvät vuokranantajia maahanmuuttajien yhteyshenkilöinä.

Eräs Ilta-Sanomien haastattelema vuokranantaja kertoo saaneensa huomattavia määriä sellaisia yhteydenottoja.

– Pääsääntöisesti soittajat ovat naisia. He kehuvat tekevänsä vapaaehtoistyötä, mutta minua ihmetyttää vapaaehtoisten määrä tässä maassa. Olen vuokrannut asuntoa nyt toista kertaa vuoden sisällä ja molemmilla kerroilla yhteydenottoja on tullut todella paljon. Jos hakemuksia tulee vaikkapa kaksikymmentä, niin puolet on ollut näitä, vuokranantaja paljastaa.

Vuokranantajan kertoo, että hänen vuokrapyyntönsä on ollut alle Kelan rajojen, mutta vuokraamisapuna toimivat henkilöt ovat kertoneet maksavansa enemmän, rajojen mukaan.

– He kertovat, että saisit tässä vielä muutaman kympin enemmän vuokratuottoa. Ihmetyttää kun kämppiä yritetään saada sillä tavalla, että yhteiskunnan rahoja painetaan menemään kahta kauheammin, kommentoi vuokranantaja.

Vuokranantaja ei kuitenkaan ole vuokrannut asuntoaan oleskeluluvan saaneelle turvapaikanhakijalle. Hän kertoo kuulleensa tapauksista, joissa vuokraamisesta on koitunut ongelmia.

– En ole uskaltanut. Meillä on kulttuurierot niin suuria ja erilaisia käsityksiä siitä, mitä asunto-osakeyhtiössä voi tehdä. Jos vuokrataan yhdelle, niin siellä saattaa asua useampi. Jos ei nyt asu, niin kyläillään kaverin luona ainakin aktiivisesti. Ei se kiellettyä ole, mutta vuokranantajan näkökulmasta.

Toisessa tapauksessa asuntoaan Helsingissä vuokrannut mies oli saanut heti ilmoituksen jätettyään tekstiviestin, joka tuli naiselta, joka välikätenä etsi asuntoa miespuoliselle turvapaikanhakijalle. Mies kertoo yhteydenoton tulleen "vakioviestinä", eli nainen oli lähettänyt saman viestin aiemmin myös muille vuokranantajille.

Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan liikkeellä on myös toimijoita, jotka yrittävät hankkia toiminnallaan taloudellista hyötyä.

– Sellaisen toiminnan tuomitsen täysin, jossa käytetään hyväksi maahanmuuttajien heikkoa asemaa asuntomarkkinoilla. Kun tilanne on se, ettei sosiaalisen asuntotuotannon asuntoja riitä pienituloisille ja heikommassa asemassa oleville, siinä on mahdollisuus myös tällaisille hyväksikäyttäjille. Jos tuetut asunnot kohdistuisivat oikeasti hädänalaisimmille, ei kukaan pääsisi väliin, Koro-Kanerva kommentoi.

Hyväksikäyttäjän ottaessa yhteyttä vuokranantajaan hän esiintyy kuin olisi itse muuttamassa asuntoon. Vasta myöhemmin paljastuu, että todellisuudessa asunnossa asuukin joku muu.

– Silloin vuokranantaja voi tietenkin puuttua asiaan ja vuokrasopimus saadaan purettua. Ikävää on myös se, että mitä tapahtuu henkilölle, joka todellisuudessa asuntoa tarvitsee. Toki jos oikea asukas on kunnon ihminen, niin mikäänhän ei estä tekemästä sopimusta hänen kanssaan, Koro-Kanerva kertoo.

Avioliittoja ennätystahtiin

Sunnuntaisuomalainen kertoo, että suomalaisten ja irakilaisten välisiä avioliittoja syntyy nyt ennätystahtiin. Niitä solmittiin viime vuonna edellisvuosiin verrattuna yli kaksinkertaisesti.

Suomalaisnaisten ja ulkomaalaisten miesten välisissä avioliitoissa irakilaiset kiilasivat kärkeen: tällaisia avioliittoja solmittiin 135. Suomalaismiehet ottivat vaimoikseen 54 irakilaisnaista.

Ainakin osan tästä ilmiöstä arvellaan selittyvän suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välille syntyneillä parisuhteilla.

– On luonnollista, että suhteita syntyy. Turvapaikanhakijoina tulee suhteellisen nuoria ja naimattomiakin ihmisiä. Avioituminen voi myös olla laillinen peruste saada oleskelulupa, kertoo Pakolaisneuvonta ry:n tiedottaja Sanna Rummakko Sunnuntaisuomalaiselle.

Osa parisuhteista on voinut saada alkunsa vapaaehtoistyöstä, arvelee puolestaan Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä.

– Kun vastaanottokeskuksia perustettiin ympäri maata, mukaan lähti auttamishaluisia nuoria ihmisiä. Kohtaamisissa on voinut syntyä romanttisia suhteita.

Avioliitto on yksi peruste hakea oleskeluoikeutta Suomeen. Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastojen mukaan helmikuun 2016 ja tammikuun 2017 välillä 83 irakilaista sai oleskeluluvan sillä perusteella, että hänen puolisonsa on Suomen kansalainen.

– Säännökset ovat sellaisia, että EU:n ulkopuolelta tulevan on nyt todella vaikea saada oleskelulupa. Jos haluaa elää yhdessä suomalaisen kanssa ja hakea oleskeluoikeutta sillä perusteella, on käytännössä pakko avioitua, Heikkilä kertoo.

Kielteisen päätöksen sai vuoden aikana kaksitoista sellaista irakilaista, jotka olivat perustelleet hakemustaan suomalaisella puolisolla. Päätösten yksityiskohtaisia perusteluja ei kerrota, mutta yksi peruste kielteiselle päätökselle saattaa olla ns. lumeavioliitto.

Lumeavioliitoissa viranomainen katsoo, ettei avioliitossa ole kyse aidosta parisuhteesta, vaan avioliiton tarkoituksena on oleskeluluvan saaminen. Migrin kertoo, että lumeavioliittoja paljastuu vuosittain kaikkiaan 200–300.

– Henkilötiedoissa voi olla ristiriitoja, yhteinen kieli saattaa puuttua, eivätkä puolisot ole välttämättä tavanneet toisiaan ennen avioliittoon menemistä. Usein oleskeluoikeuden hakija on ensin saanut kielteisen päätöksen toisella perusteella ja mennyt sitten pikaisesti naimisiin, kertoo Arja Kallakivi Migristä. Hänen mukaansa hakija valittaa yleensä kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Monikulttuuriset liitot päättyvät muita useammin avioeroon.

– Se näkyy etenkin suhteissa, joissa kulttuurierot ovat suurimmat, esimerkiksi turkkilaisten ja marokkolaisten kanssa solmituissa liitoissa. Parisuhteissa pitäisi pystyä keskustelemaan hyvissä ajoin arvoista, kuten siitä, mikä on uskonnon rooli perheessä ja mihin uskontoon lapset kasvatetaan, sekä siitä, mitä ajatellaan naisten työssäkäynnistä ja tasa-arvokysymyksistä, Siirtolaisinstituutin Heikkilä kertoo.

Lähteet: IS, Sunnuntaisuomalainen

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Epäselvä kuvio
Epäselvä kuvio
9

Suurin osa näistä matuista on ”perheellisiä”. Mitenkäs tuo naiminen Suomessa? Syyllistyvätkö suomalaisnaiset kaksinnaimiseen vai kääntyvätkö ne muslimeiksi? Kaksinnaiminenhan Suomessa on rikos.

pirkko laitajoki
pirkko laitajoki
9

Millä nää irakilaiset voi asua kerrostalossa kun on säännöt Hehän valvoo ja muksut juoksee ja huutaa keskellä yötä Kyllä on kielteistä kokemusta eivät sopeudu suomalaisten sääntöihin ja alapuolella jos on työssä käyväkin niin ei kyllä voi nukkua kyllä mölyä riittää

Jouni Mäenniemi
Jouni Mäenniemi
9

Jep, tuttavapiirissäni nainen yhtäkkiä alkoi osoittaa suurta kiinnostusta auttaa erästä maahanmuuttajamiestä (oli ehkä juuri ja juuri 20v), hankki tälle asunnon ja alkoi viihtymään kummasti siellä tarkastamassa että toinen varmasti pärjää. No erohan siitä tuli kun mies tajusi että apuun kuului kaikkea muutakin kuin keskustelua ja asioiden järjestelyä. Tarinalla on sikäli onnellinen loppu että asunnon saatuaan ja kuullessaan naisen erosta tämä maahanmuuttaja jätti naisen kuin nallin kalliolle, nyt on katkeroitunut yh-äiti, välit kun ex-mieheen menivät tyystin poikki. Josta olemme kaikki tilannetta seuraneet erittäin onnellisia, toivottavasti lapset silti kasvavat tasapainoiseksi.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9

Eikö näitä horoja todellakaan saada kuriin?

Sotilaantytär
Sotilaantytär
8

Nää suomalaishorot on laitettava samalle palautuslennolle mussukkamiehensä kanssa. Ei armoa yhtään,siitä vaan bukhaan ja kenties kivitettäväksi tai lapsentekokoneeksi apinamiehille ( ja tietysti silvotuttavat värkkinsä asiaankuuluvasti).

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu tänään 09:36 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.