Suomi ensin -leiri joutuu väistymään monikulttuurisen festivaalin tieltä?

Päivitetty 13.5.2017, Julkaistu 9.5.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Helsingin Rautatientorilla järjestetään toukokuun lopussa monikulttuurinen Maailma kylässä -festivaali. Suomi ensin -liikkeen mielenosoitusleiri saattaa joutua siirtymään pois festivaalin tieltä. Kuitenkin turvapaikanhakijoiden Oikeus elää -leiri saa tähän tietoon jäädä Rautatientorille.

Helsingin Sanomat uutisoi, että jo helmikuusta asti pystyssä ollut Suomi ensin -liikkeen mielenosoitusleiri saatetaan joutua purkamaan toukokuun lopussa. Rautatientorilla järjestetään 27.–28. toukokuuta Maailma kylässä -festivaali ja maahanmuuttovastaisten telttakylä jää tapahtuman kulkuväylien keskelle. Turvapaikanhakijoita puolustavan Oikeus elää -mielenosoituksen ei kuitenkaan tarvitse näillä näkymin siirtyä, jos leiriä kavennetaan.

Maailma kylässä -festivaalin henkilökunta on ollut yhteydessä molempiin leireihin. Festivaalin pääjärjestäjän, Kepa ry:n ohjelmajohtaja Outi Hannulan mukaan Suomi ensin -leirin nykyinen paikka on rakennettavan festivaalialueen sisäpuolella. Sitä vastoin Oikeus elää -leiri ei osu tapahtuma-alueelle. ”Suomi ensin -leiri on sellaisessa kohdassa, että se on kaikkien kulkuväylien keskellä. He eivät pysty siihen millään jäämään”, Hannula kertoo.

Hannula sanoo, että Suomi ensin -leiristä ei ole oltu tapahtuman järjestäjiin yhteydessä, mutta Oikeus elää -mielenosoittajat ovat ottaneet yhteyttä. ”Heidän kanssaan on keskusteltu ja viimeksi maanantaiaamuna on käyty paikan päällä mittailemassa. Jos suunnitelmat pitävät paikkansa, niin meidän puolesta Oikeus elää -leiri voisi pysyä siinä festivaalin ajan. Se paikka ei nimittäin ole festivaalialueella”, Hannula täsmentää.

Maailma kylässä -tapahtuma kuivailee itseään verkkosivuillaan poikkitaiteelliseksi kulttuurifestivaaliksi, joka on Suomen suurin järjestö-, kehitysyhteistyö- ja monikulttuurisuustapahtuma. Hannulan mukaan pakolaisuus on yksi tämän vuoden teemoista. ”Haluamme festivaalille moniarvoista keskustelua, mutta emme voi järjestää tapahtumaa siten, että kaikkien rakenteiden keskellä on yksi mielenosoitus, joka tukkii pelastustiet ja kulkuväylät”, Hannula paaluttaa.

Helsingin rakennusviraston lakimiehen Antti Mäkisen mukaan tapahtuman järjestäjä ei ole vielä yksilöinyt tarkasti vaatimuksiaan mielenosoitusleirien siirtämisestä. Alustavasti on kuitenkin ollut puhetta, että molemmat leirit saattavat aiheuttaa haittaa festivaalin järjestämiselle, sillä tällä hetkellä ne sijaitsevat tapahtuma-alueen sisällä.

”Kokoontumislaissa on määritelty, että yleisellä paikalla voi mielenosoituksen järjestää, kunhan tekee ilmoituksen poliisille. Mutta alueen haltija voi rajoittaa alueen käyttöä, jos esimerkiksi alueen haltijalla on alueelle jokin erityinen käyttötarkoitus, paikan käyttöä voidaan rajoittaa”, Mäkinen toteaa.

Maailma kylässä -festivaali on Mäkisen mukaan tällainen lain kuvaama ”erityinen käyttötarkoitus”. Mäkisen mukaan leirin tai leirien purkamisesta yritetään neuvotella yhteisymmärryksessä mielenosoittajien kanssa.

Lähde: HS

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
On se jo nähty
On se jo nähty
9

Ei maailmaa kylään ei. Siitä ei seuraa mitään hyvää.

KK
KK
9

Ei vain kylään vaan hyysättäväksi ja olemaan, tätähän hyysäri-lehtikin haluaa. Ovela temppu.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9

Maailma saa jäädä omaan kotiin. On tämä perkele touhua!

Late
Late
9

Miksi kaikki paska pitää tänne tuoda?
Rajan yli pukkaa terroristeja, varkaita, huoria, kerjäläisiä, uskonkiihkoilijoita, taudinkantajia, elintasopakoloisia.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu eilen 09:36 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.