Ruotsin uudet säännöt suojelluille lajeille — tässä on se, mikä pätee nyt

Ruotsalainen hanke Living Side By Side kerää ja jakaa käytännön ratkaisuja eri puolilta Eurooppaa auttaakseen ihmisiä elämään suurpetojen läheisyydessä.

Hankkeen käynnistivät noin vuosi sitten ruotsalaiset luontokuvaajat Staffan Widstrand ja Magnus Lundgren. Sen jälkeen he ovat matkustaneet paikkoihin, joissa rinnakkaiselo petojen kanssa toimii.

Molemmilla on taustaa uudelleenvilliintymishankkeista (rewilding), ja he ovat aiemmin johtaneet "Sweden's Big Five" -hanketta, joka tarjoaa faktoja, kuvia ja tarinoita Ruotsin suurpedoista medialle ja päättäjille sekä korostaa rinnakkaiseloa. Ihminen lasketaan viidenneksi pedoksi karhun, suden, ilveksen ja ahman ohella. Tuon työn kautta he kohtasivat muissa Euroopan maissa voimakasta kiinnostusta näitä petoja kohtaan sekä kysymystä siitä, miten niiden läheisyydessä voi elää.

Uusi hanke keskittyy mahdollisuuksiin konfliktien sijaan. Natursidanin haastattelussa Magnus Lundgren kuvailee tavoitteena olevan näyttää, mitä pedot voivat merkitä yhteisölle ja miten ihmiset siellä elävät niiden rinnalla.

— Emme halua keskustelun koskevan vain ongelmia, hän sanoo.

Living Side By Side kattaa sudet, karhut, ilvekset, pantteri-ilvekset, kultasakaalit ja ahmat.

Aidauksista luontomatkailuun

Esimerkit, joita hanke on tähän mennessä nostanut esiin, sisältävät olemassa olevia paikallisia ratkaisuja useissa maissa. Kaksi niistä liittyy karjan suojeluun, ja yksi on kotona Ruotsissa. Siellä Living Side By Siden mukaan ruotsalaiset lampaanomistajat voivat saada taloudellista tukea WWF:ltä ja apua Svenska Rovdjursföreningeniltä petoaitojen asentamiseen.

Italiassa maremmano-abruzzese-laumanvartijakoiria käytetään menestyksekkäästi. Living Side By Siden mukaan karhuista ja susista on tullut siellä osa arkipäivää ja voimavara paikallisille yhteisöille.

Lundgrenin mukaan hanke kohtaa monilla alueilla paikallisia asukkaita, jotka pitävät sopeutumista omana vastuunaan, esimerkiksi pitämällä lampaita sisällä öisin tai antamalla koiran vartioida niitä.

— Se on hieman erilainen asenne kuin se, että ainoana ratkaisuna pidetään aseeseen tarttumista ja eläinten ampumista, sanoo Magnus Lundgren.

Toinen suunta on luontomatkailu. Bulgariassa kylä, jossa on suljettu kaivos, on alkanut ottaa vastaan vierailijoita, jotka tulevat luonnon ja kultasakaalin vuoksi. Lundgren on itse ottanut kuvia alueella.

— Heillä on siellä korppikotkia, susia, kotkia ja kultasakaaleja, hän sanoo.

Työn jatkuessa Widstrand ja Lundgren tapaavat maanviljelijöitä, maanomistajia, metsästäjiä, mehiläishoitajia, poronhoitajia, koirankasvattajia ja luontomatkailuyrittäjiä vähintään kahdeksassa Euroopan maassa hankkeen verkkosivuston mukaan.

Hankkeen tavoitteena on myös yhdistää järjestöjä ja verkostoja eri maissa, jotta paikalliset ratkaisut voivat levitä muihin paikkoihin. He haluavat tavoittaa myös median ja päättäjät.