Hallituksen strategia kodittomuuden torjumiseksi päättyy vuonna 2026, mutta tarve asumiselle ja ruualle pysyy suurena. Ruotsin kaupunkilähetysten liitto vaatii nyt hallitukselta lisää toimia.
Kodittomuus Ruotsissa on pysynyt korkeana ja suhteellisen vakaana useiden vuosikymmenten ajan, Epoch Times raportoi. Laajempi tutkimus asettaa luvun noin 30 000 ihmiseen.
— Ruotsi on yksi niistä maista, jotka eivät ole vähentäneet kodittomuutta kovinkaan paljon, Jonas Rydberg Ruotsin kaupunkilähetysten liitosta kertoo Epoch Timesille.
Strategia kattaa vuodet 2022–2026 ja sillä on neljä tavoitetta. Kodittomuutta on ehkäistävä, eikä kenenkään pitäisi joutua elämään kadulla. Asunto ensin -malli tulisi ottaa käyttöön valtakunnallisesti, ja yhdyskuntasuunnittelun sosiaalista näkökulmaa on vahvistettava.
Tuoreimmat kansalliset luvut ovat peräisin Sosiaalihallituksen (Socialstyrelsen) vuoden 2023 kartoituksesta. Se sisältää 27 383 aikuista neljässä eri kodittomuustilanteessa. Kokonaismäärä sisältää siten huomattavasti enemmän ihmisiä kuin vain ne, jotka nukkuvat ulkona.
Suurin ryhmä, 16 878 henkilöä eli 62 prosenttia, asui sosiaalipalvelujen järjestämissä pitkäaikaisissa asumisjärjestelyissä.
Yhteensä 4 436 henkilöä koki akuuttia kodittomuutta. Heistä 745 nukkui ulkona, autotalleissa, kellareissa, autoissa tai vastaavissa paikoissa.
Toiset 3 209 olivat järjestäneet tilapäisen asumisen itse. Ja 2 713 oli poistumassa laitoksesta tai tuetusta asumisesta ilman kotia, johon muuttaa.
Sosiaalihallitus pitää lukuja vähimmäismääränä. Samaan aikaan virasto sai vertailukelpoisista raportointilähteistä tietoja 2 707 henkilöstä vähemmän kuin vuonna 2017. Tuon vuoden kysely kattoi 30 090 henkilöä.
Oma koti ilman ennakkoehtoja
Asunto ensin -malli kehitettiin Yhdysvalloissa 1990-luvulla, ja se on nykyään käytössä useissa maissa, mukaan lukien Ruotsissa. Asunnon saavien ihmisten ei tarvitse ensin raitistua, käydä läpi hoitoa tai suorittaa itsenäisen asumisen valmennusta.
Samaan aikaan tarjotaan kullekin yksilölle räätälöityä vapaaehtoista tukea, esimerkiksi mielenterveysongelmiin, päihteiden väärinkäyttöön, asiointiin viranomaisten kanssa ja arjen tehtäviin. Tulokset vaihtelevat, erityisesti päihteiden väärinkäytön ja mielenterveyden osalta.
Sosiaalihallitus kirjoittaa raportissaan, että Asunto ensin -mallia ja muita yksilöllisesti räätälöityjä asumisvaihtoehtoja on laajennettava erityisesti suurissa kaupungeissa ja kunnissa.
