Tulipaloista pelastetut orangit saivat vapautensa takaisin

Norjan luonnon hyödyntäminen jatkuu suojelulupauksista huolimatta. Yhdeksän järjestöä arvioi, että maa on saavuttamassa vain 3 luonnon monimuotoisuussopimuksen 23 tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.

YK:n maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuussopimus hyväksyttiin Montrealin luontokonferenssissa vuonna 2022, ja se sisältää 23 tavoitetta vuodelle 2030. Tavoitteiden tarkoituksena on suojella luonnon monimuotoisuutta, säilyttää luonnonalueita ja ennallistaa vaurioituneita ekosysteemejä.

"The Biodiversity Agreement in Practice" -raportissa yhdeksän ympäristöjärjestöä on tarkastellut, ovatko Norjan toimet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Järjestöt arvioivat, että Norja on saavuttamassa kolme tavoitteista. Kolmentoista tavoitteen kohdalla on tapahtunut jonkinlaista edistymistä, mutta työ etenee liian hitaasti. Seitsemän tavoitteen osalta järjestöt eivät havaitse edistymistä lainkaan.

Ne kolme tavoitetta, joiden osalta Norja on raportin mukaan aikataulussa, koskevat bioturvallisuutta eli biotekniikkaan liittyviä riskejä; kansainvälistä tutkimus- ja kapasiteettiyhteistyötä eli tietoa ja kykyä tehdä luonnonsuojelutyötä; sekä sukupuolten tasa-arvoa. Nämä ovat järjestöjen mukaan alueita, joilla Norja on edistynyt eniten.

Seitsemän tavoitetta, joissa järjestöt eivät näe edistymistä, sisältävät maankäytön hallinnan, vaurioituneiden luonnonalueiden ennallistamisen, uhanalaisten lajien suojelun ja vieraslajeihin liittyvät toimenpiteet. Niihin kuuluvat myös luonnon huomioiminen maataloudessa, metsätaloudessa ja kalastuksessa, luonnon huomioiminen yhteiskunnan eri sektoreilla sekä luontokatoa edistävät taloudelliset kannustimet.

Perintöhopeiden menettäminen

Biologian professori Dag O. Hessen varoittaa käsityksestä, jonka mukaan Norjalla olisi yllin kyllin luontoa tuhlattavaksi. Luonnon kadotessa menetetään mahdollisuuksia virkistykseen ja elämänlaatuun, eikä vähiten niiden osalta, jotka tulevat jälkeemme, hän sanoo.

— Olemme menettämässä osan niistä perintöhopeista, joita luonto edustaa. Eikä tietenkään kukaan vastusta luontoa, mutta ihmiset eivät näe tämän pitkäaikaisia seurauksia, Hessen kertoo NRK:lle.

Hallituksen oma luonnon tilaa käsittelevä selonteko kuvaa samaa mekanismia. Siinä todetaan, että kunkin yksittäisen toimijan osuus ympäristön heikentymiseen voi olla pieni, kun taas yhteiset seuraukset ovat huomattavat.

Heikot tavoitteet ja viivästynyt ennallistaminen

Raportin mukaan osa ongelmasta piilee tavoitteissa itsessään. Norjan tavoitteet ovat usein heikompia kuin sopimuksen tavoitteet, ja useat niistä on muotoiltu sitoumuksiksi "työskennellä kohti", "vahvistaa" tai "jatkaa" ponnisteluja ilman mitattavia vaatimuksia tai määräaikoja. Raportissa väitetään myös, että Norja raportoi enemmän suunnitelmista ja prosesseista kuin luonnon tilaan liittyvistä tuloksista.

WWF, yksi raportin takana olevista järjestöistä, nostaa esiin ponnistelut vaurioituneiden luonnonalueiden ennallistamiseksi. Sopimus edellyttää, että vähintään 30 prosenttia vaurioituneista luonnonalueista on ennallistamisen piirissä vuoteen 2030 mennessä, ja WWF:n Sverre Lundemo pitää Norjan tavoitetta liian heikkona. Lundemo sanoo luontoa menetettävän pala palalta joka päivä ja että mitä pidempään toimia lykätään, sitä kalliimmaksi se tulee.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Sigrun Aasland (työväenpuolue) vastaa kritiikkiin. Hän sanoo, ettei hallitus ole vielä saavuttanut tavoitteitaan, mutta uskoo Norjan saavuttavan ne vuoteen 2030 mennessä. Samalla hän myöntää, että kehitys on kokonaisuutena tarkasteltuna mennyt liian pitkälle.

— Kyse ei ole siitä, että kukaan olisi päättänyt rakentaa valtavia luonnonalueita, mutta kokonaisuutena se on muodostunut liialliseksi, ja puutumme siihen nyt, Aasland sanoo.

Hallitus raportoi suurkäräjille seuraavan kerran vuonna 2027. Järjestöt haluavat, että kyseistä tarkastelua käytetään tavoitteiden vahvistamiseen ja niiden muuttamiseen mitattaviksi.