Örebron yliopisto esittelee sukupuolentutkimuksen väitöskirjan keinona ymmärtää, miksi nuoret miehet hakeutuvat tutkijan oman määritelmän mukaisen ”äärioikeiston” pariin. Tutkimus ei kuitenkaan mittaa tätä. Se tulkitsee valituilla kanavilla olevia kuvia, joissa arkipäiväisiä aiheita, kuten eläimiä, perhettä ja ulkoilmaelämää, luetaan yhdessä sellaisten symbolien kanssa, jotka tutkija itse leimaa fasistisiksi.
Yliopiston 21. syyskuuta julkaiseman lehdistötiedotteen otsikko lupaa parempaa ymmärrystä sille, miksi nuoret miehet vetää puoleensa ”oikeistoeästremismi”. Tekstin takana on Maria Darwish, sukupuolentutkimuksen tohtorikoulutettava Örebron yliopistosta ja Center for Feminist Social Studies -keskuksen jäsen. Yliopiston mukaan hän on käynyt läpi 11 107 kuvaa 41 kanavalta, joita hän kuvailee ”ekofasistisiksi” ja jotka on kerätty vuosilta 2020–2025.
”Ekofasismi” ei ole vakiintunut tai yksiselitteinen käsite. Yliopisto itse kirjoittaa, että tutkimuksesta puuttuu yhteinen määritelmä ja että väitöskirjassa sitä käytetään ajatusten spektrinä, ei selkeänä ideologiana. Kun lehdistötiedotteessa kuitenkin puhutaan ”ekstremismin” havaitsemisesta silloinkin, kun se ei ilmene suorana vihana, kyse on Darwishin ja yliopiston kielenkäytöstä, ei vakiintuneesta kuvauksesta tavallisesta ulkoilmaelämästä.
Yliopisto siteraa Darwishia: ”Meidän on voitava havaita ekstremismi silloinkin, kun se ei ilmene suorana vihana”. Jos viha ei ole näkyvissä, herää kysymys, mitä koulujen ja viranomaisten tulisi sitten etsiä. Metsäkävelyä, perhettä tai eläintä.
Termit ovat hänen omiaan
Väitöskirjan otsikko on Gender, nature and ‘positive’ affect. A study of visual communication in Nordic digital ecofascism ja se koostuu kolmesta kuvatutkimuksesta ja kirjallisuuskatsauksesta. Menetelmänä on hänen nimittämänsä multimodaalinen kriittinen diskurssianalyysi. Hanke Positive Affect ekofasistisessa ideologiassa ja propagandassa kestää vuodesta 2020 vuoteen 2026 Center for Feminist Social Studies -keskuksessa. Siellä lähtökohtana ovat feministinen ja intersektionaalinen teoria, ja sukupuoli mainitaan ensisijaisena analyyttisenä näkökulmana.
Tämä on tyypillinen kehystys tämänlaisessa sukupuolentutkimuksessa, jota kutsutaan joskus woke-tutkimukseksi: terveellisiä, arkipäiväisiä aiheita kohdellaan poliittisina signaaleina. Darwish ei sano, että metsäkävely itsessään olisi ”ekstremismiä”. Hän väittää, että samat aiheet voivat välittää ideologiaa, kun ne julkaistaan hänen valitsemillaan kanavilla, tehden arjen tunteista ideologian kantajia. Ero on ratkaiseva, ja se katoaa helposti yliopiston otsikoinnissa.
Kuvat ovat peräisin valmiiksi valituilta kanavilta
Valintaperusteet esitellään väitöskirjan sivuilla 103–105. Kanavat valittiin sellaisten joukosta, jotka Darwishin mukaan käyttävät nimenomaisesti ”ekofasismia” tai symboleja, jotka hän yhdistää siihen. Aineistoa laajennettiin sen jälkeen kanavien omilla uudelleenjulkaisuilla.
Tavallisia luontokuvia ei siis poimittu yleisestä syötteestä ja leimattu. Ne ovat peräisin kanavilta, jotka on valittu jo aiemmin niiden ideologian perusteella. Väitöskirjassa myönnetään, että kuvien merkitys riippuu tästä kontekstista ja että julkinen viestintä voi olla kuratoitua.
Luku 11 107 on kokonaismäärä, ei jokaisen kuvan lähiluku. 41 kanavalta hän poimi 283 aihetta, joita hän kutsuu edustaviksi. Näiden lisäksi on viisi täydellistä kanava-arkistoa, joissa on 10 824 kuvaa. Aikaisempi osatutkimus, jonka yliopisto esitteli 22. huhtikuuta 2025 yhdessä Lucas Gottzénin kanssa, perustui noin 300 kuvaan, jotka oli merkitty samalla termillä. Joissakin niistä oli odal-riimu. Kyseessä oli siis selkeä poliittinen konteksti, ei pelkkä metsässä oleva ihminen.
Otsikko lupaa enemmän kuin tutkimus osoittaa
Lehdistötiedotteessa puhutaan siitä, miksi nuoret miehet houkutellaan mukaan. Väitöskirja ei sisällä mittausta siitä, vaikuttavatko luontoaiheet todellisuudessa nuoriin miehiin. Se tulkitsee kuvia. Mitään rekrytointia koskevaa testiä ei ole mukana.
Yliopiston henkilökuntasivun mukaan Darwishilla on maisterintutkinto Oslosta aiheesta, jota hän kutsuu oikeistoeästremismiksi, ympäristöliikkeeksi ja maskuliinisuudeksi. Hän on aiemmin kirjoittanut ”söpöydestä” ja ”mietiskelevästä miehestä”. Hankkeen sivulla rahoittajaksi on merkitty Örebron yliopisto itse. Mitään rahasummaa ei ole ilmoitettu.
Toimitus on tavoitellut Maria Darwishia kommentteja varten.