Mainos:

Trump nimeää Ontariojärven uudelleen ”Amerikkajärveksi”

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu 28.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Donald Trump on määrännyt Yhdysvaltain viranomaisia kutsumaan Ontariojärveä "Amerikka-järveksi".

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt, että Ontariojärveä on kutsuttava Yhdysvaltain liittovaltion rekistereissä nimellä ”Lake America” (Amerikkajärvi). Kanada hylkää uudelleennimeämisen, joka tapahtuu naapurimaiden välisen eskaloituvan kauppasodan keskellä.

Presidentin määräys allekirjoitettiin Soikeassa huoneessa torstaina. Trump sanoi muutoksen astuvan voimaan välittömästi, mutta kirjallinen määräys antaa sisäministeriölle 30 päivää aikaa päivittää Yhdysvaltain virallinen maantieteellisten nimien rekisteri.

Liittovaltion virastojen on tästä lähtien käytettävä nimeä ”Lake America” kartoissa, sopimuksissa ja muussa viestinnässä. Päätös koskee Yhdysvaltain nimeämiskäytäntöjä, eikä se velvoita Kanadaa tai kansainvälisiä järjestöjä luopumaan nimestä Lake Ontario (Ontariojärvi).

Valkoinen talo ilmoittaa, että uudelleennimeäminen heijastaa järven taloudellista ja historiallista merkitystä Yhdysvalloille. Määräyksessä viitataan Yhdysvaltain investointeihin Suurilla järvillä, rannikkovartioston jäänmurtajiin sekä Ontariojärven rooliin kaupassa, teollisuudessa ja energiantuotannossa.

Mainos:

Kanada kieltäytyy ottamasta käyttöön uutta nimeä

Kanadan pääministeri Mark Carney vastasi, että järveä kutsutaan jatkossakin Ontariojärveksi. Hän huomautti, että nimi on yli 400 vuotta vanha ja se on peräisin ajalta ennen Kanadan konfederaatiota ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistusta.

"Kanadalaiset tietävät myös, että todellisuutta on kutsuttava sen oikealla nimellä, ja tämä järvi on Ontariojärvi – silloin, nyt ja aina", Carney kirjoitti.

Ontarion pääministeri Doug Ford ja New Yorkin kuvernööri Kathy Hochul hylkäsivät myös muutoksen. Hochul sanoi, että osavaltio, joka rajoittuu järveen, ei tule käyttämään Trumpin uutta nimeä.

Nimi Ontario juontuu alkuperäiskansa wendatien kielen sanasta. Se käännetään yleensä muotoon ”kaunis järvi”, ”suuri järvi” tai ”kimaltavien vesien järvi”. Kanadan Ontarion provinssi sai myöhemmin nimensä järven mukaan.

Osa kauppasotaa

Uudelleennimeäminen seuraa Yhdysvaltain ja Kanadan välisten kauppaneuvottelujen kariutumista. Trumpin hallinto on asettanut 50 prosentin tullit 20 miljardin dollarin arvoisille kanadalaisille tuotteille, mihin Kanada on vastannut vastaavan arvoisilla tulleilla yhdysvaltalaisille tuotteille.

Allekirjoitustilaisuudessa Trump kielsi, että uudelleennimeäminen olisi suora viesti Kanadalle, mutta syytti samalla maata Yhdysvaltojen hyödyntämisestä jo pitkään kauppa- ja puolustusasioissa.

— Meillä on lahti ja meillä on järvi. Nyt tarvitsemme vain valtameren, Trump sanoi väläyttäen mahdollisuutta, että myös Atlantti tai Tyynimeri voisivat saada uudet nimet.

Tempaus seuraa Trumpin vuoden 2025 päätöstä, jonka mukaan Yhdysvaltain virastojen tulisi kutsua Meksikonlahtea nimellä ”Gulf of America” (Amerikanlahti). Meksiko ja suurin osa muusta maailmasta käyttävät edelleen aiempaa nimeä.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Hegseth erotti Pentagonin ylimmän sotilassuunnittelijan

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu 29.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuvakooste, jossa vasemmalla on Pete Hegseth puvussa ja oikealla kenraaliluutnantti Brett Sylvia univormussa lippujen edessä.
Brett Sylvia on toinen Pentagonin J5-strategia- ja suunnitteluosaston johtaja, joka on joutunut lähtemään Pete Hegsethin alaisuudessa. Molemmat ovat arkistokuvia.

Pentagonin johtaja Pete Hegseth on erottanut kenraaliluutnantti Brett Sylvian, Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvoston strategian ja suunnittelun ylimmän virkamiehen. Siirto tapahtuu samaan aikaan, kun Donald Trump harkitsee uusia iskuja Iraniin. Selitystä ei ole annettu, eikä seuraajaa ole nimetty.

Sylvia johti J5:ttä, puolustushaarakomentajien neuvoston strategia-, suunnittelu- ja politiikkaosastoa. Hänen erottamisestaan raportoi ensimmäisenä The Atlantic. Puolustusviranomainen sanoo, ettei syytä ole annettu eikä korvaajaa ole valmiina.

Puolustushaarakomentajien neuvosto kiittää Sylviaa 32 vuotta kestäneestä palveluksesta, mutta ei sano mitään siitä, miksi hänet erotettiin.

Osasto kehittää strategioita ja suunnitelmia, joita puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja Dan Caine käyttää perustana presidentille antamilleen sotilaallisille neuvoille. Sylvia komensi aiemmin 101. laskuvarjodivisioonaa ja toimi J5:n apulaisjohtajana.

Mainos:

Hän on toinen J5-johtaja, joka on pakotettu pois Hegsethin alaisuudessa. Hänen edeltäjänsä Joseph McGee painostettiin eläkkeelle viime lokakuussa Hegsethin ja Cainen kanssa syntyneiden kitkojen jälkeen.

Iskuja vaalien jälkeen

Erottaminen tapahtuu samalla kun Trump on vannonut "viimeistelevänsä työn" Iranissa ja sanonut uusien iskujen olevan vaihtoehto ensi viikon välivaalien jälkeen. Sota, jonka Yhdysvallat ja Israel aloittivat helmikuun lopulla, on nyt jatkunut kahdeksan kuukautta.

Yhdysvaltain viranomaiset ovat pyytäneet useita Lähi-idän maita valmistautumaan uusiin sotilasoperaatioihin vaalien jälkeen sekä mahdollisuuteen, että Iran voisi iskeä takaisin. Viranomaisten mukaan Trump ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä.

Yhdysvaltain keskushallinnon sotatoimialueen esikunta (Central Command) on myös laatinut suunnitelmia iskuista Irania vastaan, jotka voitaisiin toteuttaa vaalien jälkeen, mikäli Valkoinen talo antaa niille hyväksynnän, The Hill raportoi.

Laajoja potkuja Pentagonissa

Sylvia ei ole suinkaan yksin. Suuri määrä korkeita sotilasupseereita ja siviilijohtajia on pakotettu pois Hegsethin alaisuudessa, mukaan lukien maavoimien ja laivaston ministerit. Lähes yhdessäkään näistä tapauksista Pentagon ei ole selittänyt syytä.

Hegseth on myös määrännyt kenraalien ja amiraalien määrää vähennettäväksi 20 prosentilla 1. tammikuuta 2027 mennessä. Tällaisia virkoja on tällä hetkellä noin 800.

— Kutsun sitä vastuunkannoksi, ja se on jo kauan sitten myöhässä, Hegseth sanoi nuoremmille upseereille Quanticossa 30. syyskuuta.

Kysymykseksi jää, onko erottamisella tekemistä Iranin iskuihin liittyvien mielipide-erojen kanssa.

Trump luopuu uusista Venäjään kohdistuvista rangaistustulleista

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu 17.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Donald Trump puhujakorokkeella vasemmalla ja öljytankkeri SCF Pechora oikealla.
Venäjän vastaiset nykyiset pakotteet säilyvät ennallaan, vaikka Trump luopui Graham Act -lain uusista toimenpiteistä.

Donald Trump keventää taloudellista painetta Venäjää ja Venäjän energiaa ostavia maita kohtaan. Perjantaina annetussa määräyksessä hän luopuu toistaiseksi Grahamin lain mukaisista uusista rangaistustulleista ja pakotteista.

Laki, Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act, allekirjoitettiin 18. syyskuuta. Määräys on päivätty 16. lokakuuta, ja siinä vedotaan lain 115 pykälään. Kyseinen pykälä sallii presidentin luopua tulleista ja pakotteista, jos hän todistaa kongressille, että se on Yhdysvaltain kansallisen edun mukaista.

Tämä todetaan määräyksessä. Määräyksen mukaan kongressille on toimitettu todistus ja perustelut.

Luopuminen kattaa kolme tullinkorotusta, jotka olisivat kohdistuneet eri ryhmiin. Venäläisiin tuotteisiin kohdistuisi 500 prosentin tullinkorotus.

Mainos:

Venäläisen raakaöljyn ja maakaasun viiden suurimman ostajamaan tuotteisiin kohdistuisi 100 prosentin tullinkorotus, jos maa tekee tietoisesti uusia ostoja 18. lokakuuta tai sen jälkeen. Sama korotus kohdistuisi niiden viiden maan tuotteisiin, jotka tekevät eniten auttaakseen Venäjän öljypakotteiden kiertämisessä.

Mitään kolmesta tullinkorotuksesta ei tällä hetkellä sovelleta. Määräyksessä ei nimetä maita.

Toimintavapautta

Pitkä lista lain mukaisia yksilöihin kohdistuvia pakotteita ja rajoituksia on myös toistaiseksi peruttu.

Poikkeukset pysyvät voimassa, kunnes presidentti tai ulkoministeri, neuvoteltuaan valtiovarainministerin ja Yhdysvaltain kauppaedustajan kanssa, päättää, että uusia toimenpiteitä tarvitaan. Sillä välin Yhdysvaltain kauppaedustajan on seurattava Venäjän energian ostoja ja pakotteiden kiertämistä sekä raportoitava presidentille. Washington voi siten muuttaa suuntaa ilman uutta lainsäädäntöä.

Määräyksessä todetaan nimenomaisesti, että aiempiin Venäjään kohdistuviin presidentin asetuksiin perustuvat olemassa olevat pakotteet pysyvät ennallaan, mukaan lukien jo pakotelistalla oleviin henkilöihin kohdistuvat pakotteet.

Laki pysyy voimassa, mutta sen uudet tullit ja pakotteet ovat tauolla niin kauan kuin poikkeuslupa on voimassa.

Trumpin lehdistökielto keskeytettiin 14 päiväksi – kulkuluvat on palautettava välittömästi

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu 24.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Trump aiemmassa Valkoisen talon tiedotustilaisuudessa. Liittovaltion tuomari on nyt estänyt CNN:n, MS NOW:n ja Politicon sulkemisen ulkopuolelle.

Liittovaltion tuomari on estänyt Donald Trumpin asettaman kiellon, joka koski CNN:ää, MS NOW:ta ja Politicoa Valkoisessa talossa. Tuomari Tim Kelly määräsi torstaina hallinnon palauttamaan kolmen tiedotusvälineen lehdistöpassit välittömästi ja hylkäsi hallituksen kansalliseen turvallisuuteen perustuvat perustelut.

Kelly totesi, että kielto todennäköisesti rikkoo perustuslakia, sekä ensimmäisen lisäyksen suojaa sananvapaudelle ja lehdistönvapaudelle että tiedotusvälineiden oikeutta asianmukaiseen oikeusprosessiin. Reuters raportoi, että kieltoa ei voida panna täytäntöön 14 päivään.

Trump ilmoitti kiellosta 18. syyskuuta. Maanantaina kyseiset kolme tiedotusvälinettä haastoivat presidentin ja muut hallinnon virkamiehet oikeuteen Washingtonin liittovaltion tuomioistuimessa. Ne hakivat väliaikaista määräystä pääsyn palauttamiseksi asian käsittelyn ajaksi.

Trumpin omat sanat heikensivät turvallisuusperustelua

Oikeusministeriön lakimiehet yrittivät oikeuttaa porttikiellon kansallisella turvallisuudella. Kelly ei vakuuttunut.

Mainos:

"Aineistosta puuttuu tosiasiallinen tuki vastaajien väitteelle, että kantajien lehdistöpassien peruuttaminen todella suojelisi kansallista turvallisuutta, tai että kansallinen turvallisuus vaarantuisi, jos oikeus määrää passit palautettaviksi asian käsittelyn ajaksi", tuomari kirjoitti.

Hän totesi myös, että Trump itse oli esittänyt aivan toisenlaisen syyn: tiedotusvälineiden "väitetyn totuudenvastaisuuden ja negatiivisuuden". Sosiaalisessa mediassa presidentti kirjoitti, ettei niiden "pitäisi voida jatkuvasti kirjoittaa tai raportoida FIKTIOTA ja VALHEITA".

Selitys tuli jälkikäteen

Tiistaina jättämässään vastineessa oikeusministeriö väitti, että pääsy Valkoiseen taloon on etuoikeus, ei oikeus, ja että presidentillä on valta sulkea uutisorganisaatioita pois.

Keskiviikon kuulemisessa Kelly viittasi kahteen ennakkotapaukseen Columbian piirikunnan liittovaltion valitustuomioistuimesta. Hän sanoi niiden osoittavan, että toimittajilla on oikeus asianmukaiseen prosessiin ennen kuin heidän lehdistöpassinsa perutaan. Ei myöskään näyttänyt siltä, että Valkoinen talo olisi antanut tiedotusvälineille mitään todellista mahdollisuutta riitauttaa päätöstä.

Hallituksen lakimies väitti, että hallinto oli antanut riittävän selvityksen tiedotusvälineille tiistaina lähetetyissä kirjeissä. Tuomari oli skeptinen ja huomautti, että kirjeet lähetettiin vasta sen jälkeen, kun passit oli jo peruttu ja oikeusjuttu nostettu.

Tiedotusvälineiden asianajaja kuvaili porttikieltoa ennennäkemättömäksi, kohtuuttomaksi ja ankaraksi rangaistukseksi, joka määrättiin ilman lain edellyttämää ennakkoilmoitusta tai mahdollisuutta vastustaa sitä.

Lehdistönvapausryhmien ja kymmenien uutismedioiden koalitio, johon kuuluivat muun muassa Reporters Committee for Freedom of the Press, Reuters, The Washington Post ja Fox News, jätti keskiviikkona lausunnon kolmen tiedotusvälineen tueksi. Siinä todettiin, että "toimittajien ja uutismedioiden oikeuksien riistäminen koetun toimituksellisen linjan vuoksi on vuosikymmenten korkeimman oikeuden ennakkotapausten vastaista".

Valkoinen talo ja tiedotusvälineiden edustajat eivät välittömästi vastanneet Reutersin kysymyksiin.

Trump uhkaa Irania tuholla YK:n puhujakorokkeelta

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu 23.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui YK:n yleiskokouksessa tiistaina, jossa hän esitti Iranille valinnan sopimuksen ja tuhon välillä.

Tiistaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitti Iranille uhkavaatimuksen YK:n puhujakorokkeelta New Yorkissa: sopimus, joka sallii maan jälleenrakennuksen, tai se, että hän "tuhoaa islamilaisen tasavallan". Samalla hän ennusti, että ratkaisu syntyy vasta Yhdysvaltain marraskuun välivaalien jälkeen. Hänen oma selityksensä päivän yhteydenpidosta Teheraniin ehti myös muuttua ennen illan päättymistä.

Trump käytti 37-minuuttisen puheensa yleiskokouksessa puolustaakseen sotaa Irania vastaan, jonka Yhdysvallat ja Israel aloittivat helmikuussa. Presidentin mukaan sota on estänyt Teherania hankkimasta ydinaseita. Hän kehotti myös muita maita liittymään Yhdysvaltojen rintamaan Iranin eristämiseksi taloudellisesti.

Puheen keskiössä oli valinta, jonka Trump kuvaili olevan hänen omissa käsissään: pitäisikö Yhdysvaltojen hyökätä Iraniin uudelleen vai pyrkiä rauhansopimukseen.

— Minulla on suuri päätös tehtävänä, Trump sanoi yleiskokouksen edessä.

Mainos:

Tämän jälkeen hän kysyi, pitäisikö Iranin kanssa tehdä sopimus, joka antaisi maan "rakentaa itsensä uudelleen ja luoda paljon suuremman maan kuin se on koskaan ollut". Vaihtoehtona oli, että hän "tuhoaa islamilaisen tasavallan, ja tekee sen nopeasti", jotta Iran ei enää koskaan saisi tilaisuutta "tappaa ja tuhota ihmisiä ja maita".

Sitten hän tiukensi sävyään entisestään. "Ajanko heidät helvettiin ilman mahdollisuutta selviytyä ja ilman toivoa tulevasta suuruudesta tai sukupolvista?" Trump sanoi.

Samalla hengenvedolla hän antoi uhkaukselle eräänlaisen aikataulun. "Mutta uskon, että teemme sopimuksen heti vaalien jälkeen, koska heille ei ole loogista olla tekemättä sitä", hän sanoi. Yhdysvaltain välivaalit pidetään 3. marraskuuta.

Kolme versiota samasta tapaamisesta

Puheen jälkeen Trump kertoi toimittajille, että Amerikan edustajat olivat pitäneet kolmituntisen, erittäin hyvän tapaamisen Iranin valtuuskunnan kanssa tiistaina. Hän kuvaili tapaamista erittäin tuottavaksi.

Myöhemmin presidentti kuitenkin vaikutti perääntyvän tästä selityksestä. Hän täsmensi, että erityisedustajat Steve Witkoff ja Jared Kushner olivat tavanneet välittäjiä, eivät suoraan Iranin edustajia.

— Stevellä ja Jaredilla oli tänään erittäin tuottava tapaaminen Iranin välittäjien, vain välittäjien, kanssa, Trump sanoi.

Teheranista tuli kaksi lisälausuntoa, ja ne osoittivat eri suuntiin. Iranin valtiontelevisio raportoi ulkoministeri Abbas Araghchin tavanneen Witkoffin. Iranin tiedottaja Esmail Baghaei sanoi puolestaan, että neuvottelut oli käyty qatarilaisen välittäjän kautta.

Näin ollen tiistaina ei ollut mahdollista varmistaa, olivatko osapuolet istuneet samassa huoneessa lainkaan. Tämä tapahtui samana päivänä, kun Trump YK:n puhujakorokkeelta kuvaili tuhoa yhtenä kahdesta mahdollisesta lopputuloksesta.

Sota myyntivalttina

Trump esitti Iranin vastaisen sodan todisteena siitä, että hänen linjansa toimii. Yhdysvallat ja Israel aloittivat hyökkäyksen helmikuussa, ja presidentin mukaan juuri kyseinen kampanja tarkoittaa, ettei Teheranilla ole tänään ydinaseita.

Kehotus yleiskokoukselle ei siksi kuulostanut vetoomukselta tulitauon puolesta, vaan vaatimukselta, että muut valtiot asettuvat Yhdysvaltojen tueksi Iranin taloudellisessa eristämisessä. Marraskuun 3. päivän välivaaleihin asti paineen on hänen mukaansa pysyttävä yllä.

Samalla viesti sisälsi selvän ristiriidan. Sama maa, jonka Trump haluaa muun maailman kuristavan taloudellisesti, voisi hänen puheessaan antaman lupauksen mukaan tulla "paljon suuremmaksi maaksi kuin se on koskaan ollut" – jos Teheran suostuu sopimukseen Amerikan ehdoilla.

Hänen hahmottelemansa valinta ei siis ollut sodan ja rauhan välillä laajassa merkityksessä, vaan Washingtonin ehdoilla tapahtuvan jälleenrakennuksen ja sen välillä, mitä hän itse kuvaili islamilaisen tasavallan tuhoamiseksi, ja sen tekemiseksi nopeasti.

Ukraina, läntinen pallonpuolisko ja Grönlanti

Trump otti esille myös Ukrainan sodan ja lupasi nopeita tuloksia.

— Työskentelemme erittäin tiiviisti Venäjän ja Ukrainan johtajien kanssa, ja aiomme saada sen tehdyksi. Se tapahtuu uskoakseni nopeammin kuin ihmiset ymmärtävätkään, hän sanoi.

Amerikan omalla lähialueella sävy oli yhtä kova kuin Irania kohtaan. "Tarvittaessa käytämme vertaansa vailla olevaa sotilaallista voimaamme turvataksemme Yhdysvaltain elintärkeät kansalliset edut", Trump sanoi läntisestä pallonpuoliskosta. Hän osoitti myös Yhdysvaltojen toimet Venezuelassa todisteena siitä, ettei Washington enää aio sallia maahan kohdistuvien uhkien "saavan jalansijaa missään päin läntistä pallonpuoliskoa".

Yhdysvallat on myös allekirjoittanut Tanskan ja Grönlannin kanssa sopimuksen, joka vahvistaa Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa.

Uhkavaatimukselle Irania vastaan on näin ollen annettu suuntaa-antava päivämäärä: 3. marraskuuta jälkeen. Siihen asti Trump haluaa muun maailman auttavan Iranin talouden eristämisessä, kun taas hänen lähettiläänsä jatkavat neuvotteluja Teheranin tai Teheranin välittäjien kanssa, riippuen siitä, mikä versio pitää paikkansa.