Mainos:

Ruotsalaispaikkakunnat kasvoivat rautatieasemien avaamisen myötä

Julkaistu 19.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö seisoo rautatiekiskojen vieressä.

Rautatieyhteyden saavat paikkakunnat kasvavat merkittävästi – ja pienemmillä yhteisöillä voi olla paremmat mahdollisuudet houkutella asukkaita. Uusi ruotsalaistutkimus osoittaa, että vaikutus säilyy ajan myötä.

Lundin yliopiston ja Ruotsin julkisen liikenteen tietokeskus K2:n tutkijat seurasivat tutkimuksessa 44 ruotsalaista yhteisöä, jotka saivat rautatieyhteyden 1990-luvulla, ja vertasivat niitä samankaltaisiin paikkakuntiin ilman rautatieyhteyttä 20 vuoden ajan.

Aseman saaneissa kaupungeissa väkiluku kasvoi noin 20 prosenttia verrattuna vertailupaikkakuntiin. Myös korkeakoulutettujen asukkaiden osuus nousi lähes kuudella prosenttiyksiköllä.

Suurempia kaupunkeja rataosuuksien varrella

Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan paikalliset ja alueelliset investoinnit rautateihin voivat vaikuttaa siihen, missä ihmiset päättävät asua. Pienemmille paikkakunnille asema voi helpottaa arkea tarjoamalla pääsyn työpaikkoihin, koulutukseen ja palveluihin läheisissä kaupungeissa.

Mainos:

— Juna-asemat ohjaavat siten väestön uudelleenjakautumista alueen sisällä, kun useammat ihmiset muuttavat rautatieyhteyden omaaviin kaupunkeihin niistä, joilla sitä ei ole, sanoo Carl-William Palmqvist.

Tutkijat havaitsivat myös, että väestönkasvu oli suhteellisesti suurempaa matalamman tulotason paikkakunnilla kuin varakkaammilla. Muuttoliike noudatti kuitenkin pitkälti olemassa olevia malleja: korkeamman tulotason paikkakunnat houkuttelivat enemmän suurituloisia asukkaita, kun taas pienituloisemmat paikkakunnat kasvoivat asukkailla, joilla oli vastaava taloudellinen profiili.

Tutkijat toivovat nyt voivansa edistää tietoon perustuvaa keskustelua uusien asemien avaamisesta ja rautatieyhteyksien tarjoamisesta pienemmille paikkakunnille tulevaisuudessa.

— Alueellinen laajentuminen on ollut ja on edelleen vahva trendi ja visio Ruotsissa, ja toivomme voivamme tarjota asianmukaista tietoa, jotta se tapahtuisi hyvällä tavalla, sanoo Palmqvist.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Ruotsin hallituksen uhkavaatimus: Ei EU-budjettia ilman uusia Ukraina-lainoja

Ukrainan sota

Julkaistu eilen 15:13 – Kirjoittaja Toimitus
Volodymyr Zelenskyi ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson. Arkistokuva.
Ruotsi haluaa kytkeä EU:n seuraavan pitkäaikaisen budjetin uusiin yhteisiin lainoihin Ukrainalle. Arkistokuva.

Ruotsi uhkaa estää EU:n pitkän aikavälin budjetin, elleivät kaikki 27 jäsenvaltiota suostu uusiin yhteisiin lainoihin Ukrainalle. Tämä tapahtuu huolimatta jo hyväksytystä 90 miljardin euron lainasta, joka hallituksen omien laskelmien mukaan antaa Ruotsille 3,1 miljardin euron osuuden takuista.

Yhdessä Tanskan, Suomen, Saksan, Alankomaiden ja Itävallan kanssa Ruotsi esittää uhkavaatimuksen ennen neuvotteluja EU:n budjetista vuosille 2028–2034. Altinget kirjoittaa, että nettomaksajat pitävät siten unionin tulevaa budjettia panttivankinaan.

Ryhmä haluaa yhdistää kaksi neuvottelua. Tällä viikolla Ursula von der Leyenin odotetaan esittelevän ehdotuksen uudesta lainasta, samalla kun António Costa esittää ehdotuksensa pitkän aikavälin budjetiksi.

Kokoomuspuolueen pääministeri Ulf Kristersson kutsui tukea Ukrainalle "lähes eksistentiaaliseksi koko Euroopalle" valmistavassa kokouksessa Dublinissa perjantaina ja veti rajan maihin, jotka eivät halua auttaa maksamisessa:

Mainos:

— Siksi on täysin mahdotonta hyväksyä sellaisen budjetin laatimista, joka sisältää suuria lisäyksiä kaikenlaiseen tukeen juuri niille samoille EU-maille, jotka haluavat välttää maksamasta Ukrainalle. Emme tule hyväksymään sitä, hän sanoi.

Ulkoasiainministeri Maria Malmer Stenergard, joka on myös kokoomuslainen ja jatkaa toimitusministeristössä uutta pääministeriä odotettaessa, kertoo veronmaksajien rahoittamalle valtion yleisradioyhtiö SVT:lle olevansa huolissaan siitä, että useat maat ovat leikanneet omaa tukeaan. Samaan aikaan maat ovat jakautuneet asiassa.

Takuu jo käytössä

Olemassa oleva 90 miljardin euron laina perustuu EU-johtajien joulukuussa tekemään päätökseen. Komission mukaan tälle vuodelle varatusta 45 miljardista eurosta on vielä maksamatta 19,2 miljardia euroa.

Kaksi kolmasosaa menee sotilaalliseen apuun. Periaatteessa Ukrainan on maksettava laina takaisin vain, jos Venäjä maksaa sotakorvauksia, ja EU:n budjetti takaa lainanoton.

Unkari, Slovakia ja Tšekki eivät osallistu lainaan, ja niiden osuus takuusta jakautuu muiden 24 maan kesken. Nykysuomen muistiossa Ruotsin osuus takuusta arvioidaan 3,48 prosentiksi, mikä vastaa 3,1 miljardia euroa.

Lainanhoitokustannusten odotetaan olevan yhteensä noin miljardi euroa vuonna 2027. Jos ne veloitetaan uudesta erityisvälineestä, Ruotsin osuus on noin 35 miljoonaa euroa, minkä hallitus laskee tarkoittavan noin 380 miljoonan kruunun lisäystä Ruotsin EU-maksuun.

70 miljardin euron aukko

Luvut osoittavat jo nyt, etteivät rahat tule riittämään. Ukrainan rahoitusvajeen vuodelle 2027 arvioidaan olevan 70 miljardia euroa, eli hieman yli 780 miljardia kruunua.

Financial Timesin mukaan komission odotetaan ehdottavan keskiviikkona uutta, noin 45 miljardin euron lainaa, joka taataan EU:n budjetista. Kyseessä on ennuste, ei päätös.

Neljä maata — Unkari, Slovakia, Tšekki ja Bulgaria — on ilmoittanut, etteivät ne halua maksaa seuraavasta lainasta. Slovakian pääministeri Robert Fico on ollut selväsanaisin.

— Slovakia ei osallistu vielä yhteen 70 miljardin euron lainaan Ukrainalle. Piste. Olemme tehneet tarpeeksi, hän sanoi.

Fico ja Tšekin pääministeri Andrej Babiš ovat kutsuneet kaikkien maksuvelvollisuutta koskevaa vaatimusta kiristykseksi. Unkarin uusi pääministeri Péter Magyar kieltäytyy antamasta maan ottaa lainoja tai takuita, kun taas Bulgaria ilmoittaa, ettei se aio estää siirtoa.

Lehdistötiedotteessa Malmer Stenergard kehottaa komissiota palaamaan ehdotuksilla siitä, miten jäädytettyjä venäläisiä varoja voidaan käyttää. EU-johtajien on määrä keskustella sekä Ukrainan rahoituksesta että pitkän aikavälin budjetista huippukokouksessa Brysselissä 26.–27. marraskuuta, ja on epäselvää, onko hän silloin enää ulkoministeri.

Kysymys kuuluu myös, tullaanko nykyistä lainaa koskaan maksamaan takaisin. Lainaa säätelevässä EU-asetuksessa todetaan, että Ukrainan ei pääsääntöisesti tarvitse maksaa sitä takaisin ennen kuin maa saa sotakorvauksia tai muun taloudellisen hyvityksen Venäjältä – rahoja, joiden varaan kukaan ei voi laskea.

Komission on kuitenkin maksettava oma lainanottonsa takaisin rahoitusmarkkinoilla siitä huolimatta. Koska EU:n budjetti takaa lainan, osallistuvat maat, mukaan lukien Ruotsi, voivat viime kädessä jäädä laskun maksajiksi.

AI-kokeilun jälkeen ruotsalainen Lundin kaupunki keskeyttää oppilaiden käytön

Tekoälyn tulevaisuus

Julkaistu eilen 09:50 – Kirjoittaja Toimitus
Oppilaita työskentelemässä kannettavilla tietokoneilla luokkahuoneessa, etualalla käsi hiirellä.
Lund aikoo estää oppilaita käyttämästä tekoälyä itse, mutta säilyttää opettajien matematiikan arviointityökalut. Kuvituskuva.

Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Lundin kaupungin peruskoulujen oppilaat eivät enää saa käyttää tekoälyä itse koulussa vuodenvaihteesta alkaen, syynä huoli sekä heidän oppimisestaan että terveydestään. Opettajien tekoälypohjainen diagnostiikkatyökalu matematiikkaan, joka auttaa heitä tunnistamaan tukea tarvitsevat oppilaat, säilyy kuitenkin käytössä.

Oppilaiden tekoälyn käyttö Lundin peruskouluissa keskeytetään vuodenvaihteen jälkeen. Kevätlukukauden alusta lähtien he eivät saa käyttää generatiivista tekoälyä koulutöihin, eikä heillä saa olla työkaluja tietokoneillaan tai muilla digitaalisilla laitteillaan hallinnon esityksen mukaan. Syynä on huoli siitä, mitä työkalut tekevät oppilaiden oppimiselle, tiedolle ja terveydelle.

Sosiaalidemokraatti Mattias Olsson, lapsi- ja koululautakunnan puheenjohtaja, tekee vertauksen terveydenhuoltoon, jossa uusia hoitoja ei oteta käyttöön ennen kuin tiedetään, etteivät ne vahingoita potilaita.

— Olemme syvästi huolissamme näin tehokkaiden työkalujen antamisesta oppilaiden käsiin tutkimatta ensin, mitä se heille tarkoittaa, hän sanoo verovaroin rahoitetulle valtion yleisradioyhtiö SVT:lle.

Mainos:

Yleissääntö on voimassa siihen asti, kunnes kunta on hyväksynyt omat suuntaviivansa tekoälylle kouluissa. Esityksen mukaan opetustoimenjohtajan on laadittava tarkemmat ohjeet ennen vuodenvaihteen alkua.

Kielto tulee noin vuosi sen jälkeen, kun Lundin kunta liittyi pilottihankkeeseen, jonka tarkoituksena oli tuoda enemmän tekoälyä oppilaiden matematiikan opetukseen. Pilottihankkeen diagnostiikkatyökalu jää käyttöön. Opettajat käyttävät sitä tunnistaakseen oppilaat, joilla on vaikeuksia ja jotka tarvitsevat tukea.

Jo keväällä 2026 kunta alkoi rajoittaa sitä, mitä tekoälypalveluita oppilaat voivat käyttää koulun tietokoneilla. Ulkoiset palvelut, kuten ChatGPT, Claude, Copilot ja Grok estettiin, ja selainten sekä hakupalveluiden sisäänrakennetut tekoälyominaisuudet poistettiin käytöstä.

Syksyn aikana ohjeistuksia tiukennettiin sellaisten työkalujen osalta, jotka ottavat haltuunsa ajattelun, joka oppilaiden on tehtävä itse. Samaan aikaan seitsemän yläkoulun rehtorit olivat sallineet pääsyn Gemini-tekoälypalveluun, minkä esitetty yleissääntö lopettaa.

Lundin Järnåkraskolanissa oppilaiden tekoälyn käyttö on ollut estettynä jo jonkin aikaa. Yhdeksäsluokkalainen Ida Wall on sitä mieltä, että koulun tulisi opettaa oppilaille, kuinka työkaluja käytetään oikein, sen sijaan että ne vain kielletään.

Broileri sai WWF:ltä punaisen valon – päätyy silti vanhusten aterioihin Ruotsissa

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Iäkkään henkilön kädet pitelevät aterimia puutarjottimella olevan ruokalautasen vieressä.
Sodexon thaimaalaista kanaa sisältäviä aterioita on tarjottu kotihoidon kautta noin 20 ruotsalaiskunnassa P4 Östergötlandin mukaan. Arkistokuva.

Norrköpingin kotihoitopalvelut ovat tarjonneet Irene Hålleniukselle Thaimaassa kasvatettua broileria, lihaa, joka saa punaisen valon Maailman luonnonsäätiön (WWF) lihaoppaassa. Aterian on valmistanut Sodexo, joka on tarjonnut sitä noin 20 kunnassa.

Hän huomasi alkuperän lukiessaan etikettiä ateriarasiasta ja reagoi voimakkaasti siihen, että broileri oli peräisin Thaimaasta, Sveriges Radio P4 Östergötland raportoi.

WWF neuvoo yleisesti välttämään thaimaalaista broileria. Sen lihaoppaassa Thaimaa saa punaisen valon luonnon monimuotoisuuden, kemiallisten torjunta-aineiden, eläinten hyvinvoinnin ja antibioottien osalta, kun taas sen ilmastovaikutus saa keltaisen valon.

Opas arvioi kunkin maan tuotantoa kokonaisuutena. Yksittäiset yritykset voivat siksi asettaa korkeampia standardeja kuin maan yleinen arviointi heijastaa.

Mainos:

"Eläinten hyvinvoinnissa on paljon toivomisen varaa lähes kaikessa broilerintuotannossa", järjestö kirjoittaa.

Järjestö viittaa myös rehussa käytettyihin torjunta-aineisiin ja korkeaan soijan osuuteen, mikä voi vaarantaa luonnon monimuotoisuutta. Kun broileria tuodaan ulkomailta, on myös vaikeampaa tietää, mistä sen rehun soija on peräisin.

— Meillä on runsaasti broileria ja muuta lihaa Ruotsissa, Irene Hållenius sanoo P4:lle.

Sodexo sanoo, että yritys valitsee toisinaan thaimaalaista broileria muun muassa kustannusten ja volyymivaatimusten vuoksi.

Norrköpingin kunta on asettanut vaatimuksia hankintaprosessissaan, mutta hankintajohtaja Björn Andrén sanoo, että kunnan on vaikea valvoa, täyttyvätkö kyseiset vaatimukset todellisuudessa.

Seksuaalinen häiriökäyttäytyminen lisääntyy Ruotsin vankiloissa ja tutkintavankeuskeskuksissa

Julkaistu 12.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hallin vankila Södertäljen lähellä, vankilarakennuksia verkkoaidan takana, pelto etualalla ja puita taustalla.
Ruotsin vankeinhoitolaitos selvitti 87 dokumentoitua vankeihin liittyvää välikohtausta. Arkistokuva Hallin vankilasta Södertäljen läheltä.

Kesäkuussa Ruotsin vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja määräsi selvityksen vankien välisestä seksuaalisesta hyväksikäytöstä Ruotsin tutkintavankeuskeskuksissa ja vankiloissa. Valmistunut raportti paljastaa useita seksuaalisen häiriökäyttäytymisen tapauksia.

Raportoitujen seksuaalisen häiriökäyttäytymisen tapausten määrä on kasvussa, ja virasto itse viittaa puutteisiin ennaltaehkäisytoimissaan.

Raportti kattaa 87 dokumentoitua tapausta Ruotsin tutkintavankeuskeskuksissa ja vankiloissa vuosina 2017–2026.

Kasvu koostuu pääasiassa häirinnästä, mutta aineisto sisältää myös muita seksuaalisen häiriökäyttäytymisen muotoja ja vakavaa seksuaalista hyväksikäyttöä.

Mainos:

Virasto saa usein tiedon hyväksikäytöstä vankien omien kertomusten kautta, mutta myös henkilökunnan havaintojen ja muiden tietokanavien välityksellä.

Sellin jakaminen vahvistettiin 21 tapauksessa 87:stä. Analyysi ei osoita, että sellin jakaminen itsessään lisäisi seksuaalisen hyväksikäytön riskiä.

Häpeä ja syyllisyys

Turvallisuusosaston vt. yksikönpäällikkö Cecilia Gyllensten Serbán korostaa, että riski- ja haavoittuvuusarvioinneissa on otettava huomioon sellin jakaminen, kun virasto sijoittaa vankeja pareittain, sillä tapaukset osoittavat erityistä haavoittuvuutta.

Raportti päättelee, että Ruotsin vankeinhoitolaitoksen on parannettava toimintatapojaan useilla osa-alueilla: ennaltaehkäisyn, riskiarvioinnin, tapausten käsittelyn ja seurannan on muututtava koordinoidummaksi koko virastossa.

Tapaukset on dokumentoitava paremmin, ja vankien on voitava tuntea olonsa turvallisemmaksi ilmoittaessaan hyväksikäytöstä.

Myös tukea epäillyn hyväksikäytön jälkeen on parannettava, ja analyysi peräänkuuluttaa tutkimusta Ruotsin olosuhteista.

Osa tapauksista jää aina raportoimatta, hän selittää, sillä häpeä ja syyllisyys tekevät ihmisistä vähemmän halukkaita puhumaan. Myös vankilajärjestelmän sisäisillä valtarakenteilla on merkitystä.

Ruotsin vankeinhoitolaitos täsmentää nyt, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy suositusten perusteella, ja tarkastelee, mitä muuta tarvitaan ongelman ytimeen pääsemiseksi, Cecilia Gyllensten Serbánin mukaan.