Ulkomaalaistaustaisten nuorten osuus rikoksista kasvanut väestöosuuden mukana

Julkaistu 20.11.2023 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 5 minuuttia

Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoin­pitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.

Nuorten ja etenkin ulkomaalais­taustaisten tekemät ryöstöt ja pahoin­pitelyt ovat olleet viime aikoina paljon esillä eri medioissa. Tilastokeskuksen avoimesta tietokannasta löytyy tietoa selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä iän ja syntyperän mukaan, mutta vain koko Suomen tasolla.

Tarkastelen ulkomaalais­taustaisten osuuden kehitystä alle 18-vuotiaiden tekemissä ryöstö- ja pahoinpitely­rikoksissa yli 150 000 asukkaan kaupungeissa. Pelkissä ryöstö­rikoksissa ulkomaalais­taustaisten määrät jäävät kaupunkitasolla oikeastaan Helsinkiä lukuun ottamatta niin pieniksi, että pari-kolme tapausta lisää voi aiheuttaa kymmenien prosenttien muutoksen.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomaillaSiirryt toiseen palveluun.. En erottele tässä sitä, onko henkilö syntynyt Suomessa vai ulkomailla.

Selvitettyyn rikokseen syylliseksi epäillyllä tarkoitetaan poliisin selvittämäksi merkitsemään rikokseen epäiltyä. Sama henkilö voi olla vuoden aikana epäiltynä useammasta samanlaisesta tai erilaisesta rikoksesta.

Selvitetyt rikokset tilastoidaan selvitys­vuoden ja rikos­ilmoitukset ilmoitus­vuoden mukaan. Teko on siten voinut tapahtua jopa useitakin vuosia rikos­ilmoitusta aiemmin. Yleensä pahoinpitelyt ja ryöstöt kuitenkin ilmoitetaan poliisille kohtalaisen nopeasti.

Ulkomaalais­taustaisten osuus selvitetyistä rikoksista kasvanut isoissa kaupungeissa

Kun tarkastellaan selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjä ulkomaalais­taustaisia nuoria kaupunkitasolla, määrät jäävät Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta pieniksi, alle sataan epäiltyyn vuodessa. Vähäisetkin muutokset epäiltyjen määrissä näkyvät tällöin huomattavina prosentti­muutoksina.

Toisaalta tilastoissa sama henkilö voi myös olla epäiltynä useamman kerran, joten muutaman tekijän joukko saattaa aiheuttaa suuriakin vuosimuutoksia.

Kuten kuvioista 1 ja 2 nähdään, ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden tekemissä pahoinpitelyissä ja ryöstöissä vaihtelee aika paljon vuosittain. Selkeintä kasvu on ollut jo pidempään Helsingissä ja Espoossa sekä viime vuosina Turussa ja Tampereella.

Toisaalta esimerkiksi Vantaalla ja Helsingissä tapahtuneissa pahoinpitelyissä ja ryöstöissä ulkomaalais­taustaisten osuus on jopa pienentynyt parina viime vuotena. Näin siitäkin huolimatta, että Vantaalla epäiltyjen ulkomaalais­taustaisten määrä itse asiassa kasvoi vuosien 2020 ja 2022 välillä 63 epäillystä 84 epäiltyyn.

Myös Espoossa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen määrä kasvoi edellis­vuodesta, vaikka heidän osuutensa pieneni.

Kuvio 1. Ulkomaalais­taustaisten osuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin­pitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 1. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin¬pitelyihin epäillyistä alle 18- vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto

Turun, Tampereen ja Oulun kohdalla ei voi puhua pitkään jatkuneista trendeistä. Turussa ja Oulussa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen osuus oli selkeästi alhaisempi vuosina 2014–19 verrattuna vuosiin 2013 tai 2020. Turussa ulkomaalais­taustaisten osuus oli noin 40 prosenttia vuonna 2006, mutta laski noin 16 prosenttiin 2014 nousten taas noin 38 prosenttiin vuonna 2022. Tampereella osuus on noussut runsaasta 7 prosentista vajaaseen 38 prosenttiin.

Kuvio 2. Ulkomaalais­taustaisten osuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin­pitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 2. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin¬pitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto

Osuus rikosilmoituksissa noussut Espoossa ja Vantaalla

Rikosilmoitusten osalta tilanne näyttää melko samanlaiselta kuin selvitetyissä rikoksissa. Tietoa ilmoitetuista rikoksista on saatavilla tätä kirjoitettaessa vuoden 2023 osalta tammi-syyskuulta.

Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus rikosilmoituksissa näyttäisi tänä vuonna kääntyneen jyrkempään nousuun Espoossa ja Vantaalla, kun taas osuus selvitetyissä tapauksissa oli molemmissa kaupungissa hieman laskussa vuonna 2022. Vuonna 2022 Espoossa ilmoitettiin 226 ulkomaalais­taustaisen tekemäksi epäiltyä pahoinpitelyä tai ryöstöä, vuoden 2023 tammi-syyskuussa luku oli jo 260. (Kuvio 3)

Helsingissä epäiltyjen osuus selvitetyissä ja ilmoitetuissa rikoksissa oli suurimmillaan vuonna 2020 ja on sen jälkeen hieman pienentynyt.

Kuvio 3. Ulkomaalais­taustaisten osuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 3. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto.

Ulkomaalaistaustaisten osuus ilmoitetuista pahoinpitelyistä ja ryöstöistä on Turussa, Tampereella ja Oulussa vähentynyt vuodesta 2022. Taso on kuitenkin korkeampi kuin vuonna 2006. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut niin suoraviivaista kuin pääkaupunki­seudulla. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Ulkomaalais­taustaisten osuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 4. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto.

Espoossa ulkomaalais­taustaisten nuorten määrä kasvanut nopeammin kuin osuus rikoksista

Ulkomaalaistaustaisten nuorten rikokset ovat lisääntyneet Espoossa viime vuosina, mutta vielä enemmän on kasvanut heidän osuutensa alle 18-vuotiaasta väestöstä kaupungissa. Vuonna 2006 se oli 6,8 prosenttia, vuonna 2022 jo 24,9 prosenttia.

Vuonna 2006 Espoossa tilastoiduista nuorten tekemistä selvitetyistä pahoinpitelyistä ja ryöstöistä 37 prosentissa tekijöinä oli tuo vajaan 7 prosentin ulkomaalais­taustaisen osuus nuorista. Vuoden 2023 tammi-syyskuussa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen osuus ilmoitetuista pahoinpitelyistä ja ryöstöistä oli kasvanut 57,4 prosenttiin eli noin 1,6 kertaistunut. Samassa ajassa ulkomaalais­taustaisten nuorten osuus Espoon alle 18-vuotiaista on noussut neljännekseen eli noin 3,7 kertaiseksi.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on siis kasvanut suhteessa enemmän kuin heidän osuutensa epäillyistä. Tämä päätelmä on toki hieman yksinkertaistettu muun muassa siitä syystä, että vaikkapa turkulaisen tai saksalaisen nuoren Espoossa tekemä rikos tilastoidaan Espooseen siitä huolimatta, että kyseinen nuori ei kuulu Espoon väestöön.

Espoon esimerkkiä jatkaen yksi ulkomaalais­taustainen on tarkastelu­jaksolla ollut epäiltynä keskimäärin 1,2–2,1 selvitetystä rikoksesta vuodessa. Vuonna 2022 luku oli 1,5. Suomalais­taustaisilla epäillyillä luvut vaihtelevat 1,2–1,7 selvitetyn rikoksen välillä.

Kun jaamme vuoden 2023 tammi-syyskuun aikana ulkomaalais­taustaisten tekemiksi ilmoitettujen rikosten määrän (260) Espoossa 1,5:llä, saamme noin 170 eri epäiltyä. Espoossa asuu 16 600 alle 18-vuotiasta ulkomaalais­taustaista, joten noin yksi prosentti espoolaisista ulkomaalais­taustaisista alaikäisistä oli epäiltynä pahoinpitelystä tai ryöstöstä.

Osuus vaihtelee hieman vuodesta toiseen noin 0,7:n ja 1,1 prosentin välillä. Vastaavalla lasku­toimituksella voidaan laskea suomalais­taustaisten osuudeksi runsaat 0,3 prosenttia.

Yksi syy ulkomaalais­taustaisten nuorten tekemiksi epäiltyjen rikosten osuuden kasvuun on se, että heidän osuutensa väestössä on kasvanut. Rikokset tilastoidaan tapahtuma­kunnan mukaan, ja rikoksia tapahtuu eniten siellä, missä ihmiset liikkuvat.

Vuonna 2006 ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaista oli Helsingissä vajaat 12 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa alle 10 prosenttia. Vuonna 2022 vastaava osuus oli Vantaalla yli 31 prosentin ja Espoossa, Helsingissä ja Turussa 20 ja 25 prosentin välillä. (Kuvio 5)

Kuvio 5. Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä 2006–2022
Kuvio 5. Ulkomaalais¬taustaisten osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä 2006–2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto

Myönteinen kehitys katkesi vuonna 2018

Koko Suomen tasolla ulkomaalais­taustaisten alle 18-vuotiaiden väestöön suhteutettu epäiltyjen määrä pieneni käytännössä koko 2000-luvun vuoteen 2018 asti.  Myös suomalais­taustaisilla nuorilla kehitys oli myönteinen, kunnes vuonna 2019 yleinen myönteinen kehitys katkesi ja rikosten määrä kääntyi kasvuun.

Selvitettyihin rikoksiin epäillyt tilastoidaan rikoksen selvitysvuoden, ei tapahtuma­vuoden mukaan. Alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen pahoinpitelyjen ja ryöstöjen käsittely on poliisissa kestänyt viime vuosina noin sata päivääSiirryt toiseen palveluun..

Käsittelyajan perusteella käänteen voi päätellä tapahtuneen vuosien 2018 ja 2019 aikana. Rikostilastot eivät kerro kehityksen syitä, mutta todennäköisesti taustalla ei ole mikään yksi yksittäinen syy vaan monta eri asiaa.

Kuten alussa totesin, tietoa selvitettyihin rikoksiin epäiltyjen iästä ja syntyperästä on jo pidempään ollut Tilastokeskuksen avoimessa tietokannassa koko Suomen tasolla. Kansalaisuuksittain tietoa on hyvinvointi­alueen tarkkuudella.

Syntyperä­tietoa ei ole suunnitelmissa julkistaa kuntatasolla tulevaisuudessakaan – muun muassa siitä syystä että, todella monessa kunnassa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen määrä on erittäin pieni.

Tilastoja tarkastellessa on hyvä muistaa, että kaikki rikosilmoitukset eivät johda syyttäjän syyttämis­päätökseen eivätkä kaikki selvitetyt rikokset tuomioon.

Lähde: Tilastokeskus

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.