Mainos:

Lokakuun piispainkokoukset

Julkaistu 17.11.2020 – Kirjoittaja Toimitus

Nyt on ilmeistä, että eksarkkien tehtävä on onnistunut: piispamme on otettu hallintaan. Heidät, kuten pojat, kutsuttiin oikeudenkäyntiin Istanbuliin, ja Suomen ortodoksisen kirkon piispainneuvoston kokous pidettiin ekumeenisen patriarkan huolellisessa valvonnassa.

  1. lokakuuta Phanarissa pidettiin patriarkka Bartolomeosin ja Australian arkkipiispa Makariosin läsnä ollessa piispainkokous Suomen ortodoksisesta kirkosta. Kirkolliskokouksen pääasiallisena tavoitteena oli valita apulaispiispa Suomen ortodoksisen kirkon kirkkoneuvostoon.

Tämän jälkeen 6.-8. lokakuuta pidettiin ekumeenisen patriarkaatin pyhä synodi. Istunnon toisena päivänä suomalaiset piispat kutsuttiin kokoukseen.

Tämän seurauksena Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivusto julkaisi 7. lokakuuta metropoliitta Arsenin ja Elian yhteisen julkilausuman. Siinä sanotaan, että he tukevat täysin arkkipiispa Leoa, eivätkä enää pyydä hänen eroamistaan. Metropoliitat eivät vastusta kirkkoherran valitsemista. Joten patriarkka Bartolomeosin ansiosta Suomen ortodoksisen kirkon synodiin palautettiin yksimielisyys.

Patriarkaalisten eksarkkien vierailut

Mainos:

Näitä tapahtumia edelsi patriarkaalisten eksarkkien - Tallinnan metropoliitta Stephenin ja nykyisen Australian arkkipiispan Makarioksen - kaksi vierailua Helsingissä huhtikuussa ja syyskuussa 2019. Tarkastusten aikana heillä oli toistuvasti yksityisiä tapaamisia Suomen ortodoksisen kirkon hierarkkien, papiston ja maallikoiden kanssa. Nämä matkat saivat uskovilta ja papistoilta ristiriitaisia ​​käsityksiä. Toisaalta, Suomen ortodoksisella kirkolla on monia ongelmia ja ristiriitoja, jotka on ratkaistava. Toisaalta "tilintarkastajien" käyttäytyminen ei ollut veljellistä tai puolueetonta. Todistajien mukaan vieraiden päätavoitteena ei ollut käsitellä Suomen ortodoksisen kirkon ongelmia, vaan lisätä ristiriitoja ja kerätä mahdollisimman paljon tietoa. He järjestivät muodolliset kuulustelut maallikkojen ja papiston kanssa Suomen ortodoksisen kirkon piispoista: he etsivät yksityiskohtia konflikteista, taloudellisista rikkomuksista, moraalisia kompromisseja ja tallensivat kaiken huolellisesti. Piispat pakotettiin valittamaan toisistaan. Kerrotaan, että metropoliitta Stephen suositteli suoraan arkkipiispa Leolle, että hän kirjoittaisi kertomuksia kollegoistaan ​​useammin Konstantinopoliin.

Nyt on ilmeistä, että eksarkkien tehtävä on onnistunut: piispamme on otettu hallintaan. Heidät, kuten pojat, kutsuttiin oikeudenkäyntiin Istanbuliin, ja Suomen ortodoksisen kirkon piispainneuvoston kokous pidettiin ekumeenisen patriarkan huolellisessa valvonnassa. Edes heidän omaa kommunikointiaan ei uskottu heille - Australian arkkipiispa Makarios ja diakoni Gregory Frangakis auttoivat sen kirjoittamisessa. Julkaistujen päätösten, erityisesti kirkkoherran valitsemisesta, tarkoituksena on vahvistaa Phanarin valvontaa Suomen ortodoksisessa kirkossa.

Suomen kirkon itsenäisyys

Ekumeenisen patriarkaatin taktiikan takana voidaan nähdä yleinen kurssi Suomen kirkon itsenäisyyden tukahduttamiseksi, kansallisen luonteen ja meille perinteisten vaaliperiaatteiden huomiotta jättäminen. Eksarkkien käyttäytyminen oli törkeää jopa Suomessa, Suomen ortodoksisen kirkon piispainneuvoston kokouksessa 12. huhtikuuta 2019. Viron silloinen metropoliitta Stephen ilmoitti henkilökohtaisesti Suomen piispoille, että kanonin laki on korkeampi kuin lait maassa, jossa he asuvat. Makarios syytti arkkipastoreitamme protestanttisuudesta ja antoi heille opetuksia eklesiologiasta. Lisäksi eksarkit ilmoittivat suoraan Suomen ortodoksisen kirkon piispoille, että heidät valittiin ei-kanoonisella tavalla papiston ja maallikkojen kautta, kuten Suomessa on tapana. Toisin sanoen kreikkalaiset eivät pidä piispakuntaamme laillisena, vaikka he eivät sano sitä julkisesti!

Tämä asenne voidaan osittain selittää eksarkkien henkilökohtaisella kiinnostuksella. Makarios oli silloin vain Christoupoliksen piispa, eikä hän olisi hylännyt Helsinki Seeta. Papistoa tavatessaan Stefan esitti heille suoria kysymyksiä siitä, miten he reagoisivat Suomen ja Viron kirkkojen yhdistämiseen yhdeksi rakenteeksi. Eksarkkien eduksi oli esitellä Suomen kirkon tilanne patriarkka Bartolomeosille täydellisenä romahduksena ja jakaa se sitten keskenään.

Ei ihme, että eksarkit puhuivat kielteisesti Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudistuksesta, jonka pitäisi elvyttää sitä. Heikon piispakunnan hallinta on helpompaa kuin yhteisömme.

Kuinka uuden kirkkoherran valinta vaikuttaa Suomen ortodoksiseen kirkkoon?

Australian arkkipiispa Makarios ei todennäköisesti vaihda uutta 6,5 miljoonan dollarin asuntoaan Sydneyssä Helsinkiin. Mutta poliittinen tilanne Istanbulissa on edelleen sama: kukaan ei tarvitse ekumeenisen patriarkaatin autonomisia kansalliskirkkoja.

Virossa kansallisen Viron apostolisen ortodoksisen kirkon johtaja on heikosti koulutettu kreikkalainen, joka ei ole oppinut viroa sanaakaan 20 vuoden aikana ja joka myi kaikki kirkon kiinteistöt, joita voitiin vain myydä. Ei ole epäilystäkään siitä, että hänen seuraajansa on myös kreikkalainen.

Pariisissa Länsi-Euroopan venäläisten ortodoksisten kirkkojen arkkihiippakunta purettiin, ja suurin osa sen seurakunnista pakeni Moskovan patriarkaattiin, jota he vihasivat aiemmin paljon.

Paine Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon Yhdysvalloissa ja Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon Kanadassa kasvaa. Vain maallikkojen aktiivinen asenne suojaa näitä rakenteita lopulliselta poistamiselta.

On selvää, että ortodoksiset suomalaiset ovat listalla seuraavana.

Phanar viittaa kirkkonsa eklesiologiaan, kaanoneihin ja muinaisiin aikoihin verrattuna Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Teologiamme ei ole vielä arvioinut näitä väitteitä. Mutta kysytään itseltämme: onko Kyproksen kirkko vähemmän muinainen kuin Konstantinopolin? Siellä piispojen valintamenettely on paljon demokraattisempi, ja maallikot osallistuvat siihen aktiivisesti. Ja miksi kirkkomme pitäisi olla vastoin Suomen lakeja, jos Konstantinopoli on itse elänyt turkkilaisten lakien mukaisesti tottelevaisesti vuosisatojen ajan?

Tai ehkä vähemmän muinainen on patriarkka Theophiloksen johtama Jerusalemin kirkko, jonka Bartolomeos kutsui myös pojan tavoin syyskuussa Istanbulin synodiin? Jerusalemin patriarkka hylkäsi kohteliaasti kutsun, osoittaen auktoriteettia ja luonteenlaatua. On sääli, että arkkipiispa Leolla ei ollut tarpeeksi näitä.

Uuden kirkkoherran valitseminen

Arkkipiispamme on todella heikko ja samalla autoritäärinen. Vilpittömissä yrityksissä parantaa kirkon elämää hän puuttuu metropolilaisten asioihin, hylkää seurakuntia, tekee kanonisesti epäilyttäviä päätöksiä papistoistaan... Hän ei pysty vastaamaan niiden organisaatioiden taloudesta, jotka ovat hänelle vastuussa. Ehkä hän todella tarvitsee kirkkoherran. Mutta on huono, että tämä kirkkoherra nimitetään Konstantinopolin, eikä Suomen ortodoksisen kirkon, eduksi. Aikaisemmin Phanar yritti eristää arkkipiispan, vaati neuvonantajiensa poistamista, vaikka arkkipiispa Leo on avuton oikeudellisissa asioissa ilman heitä. Nyt vanhemmalle arkkipiispalle määrätään valvoja ja tuleva seuraaja nopeuttamaan hänen päätöksiään ja varmistamaan äänten enemmistö piispainneuvostossa.

Sanotaan, että Fr. Damaskos Xenophontos-luostarista tulee tähän paikkaan. Kaksi muuta ehdokasta, olivatpa he sitten mistä tahansa kotoisin - Essex tai Valaam, ovat kirkkoherroja vain nimensä puolesta. Ekumeeninen patriarkka tarvitsee erityisen suomalaisen: kreikankielisen, kreikkalaisen koulutuksen saaneen, Kreikassa asuvan - ja täysin uskollisen ekumeeniselle Äitikirkolle. Ensimmäinen yritys nimittää Fr. Damaskos epäonnistui. Tällä kertaa Istanbulissa hierarkkimme sitoutuivat varmistamaan hänen valitsemisensa lähimmässä kirkolliskokouksessa huolimatta arkkihiippakunnan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja maallikkojen mielipiteistä. Ja patriarkka ilmaisi olevansa valmis nimittämään uuden kirkkoherran henkilökohtaisesti, jos kirkon neuvosto hylkää aloitteen.

Peruskirjamme mukaan kirkkoneuvosto on edelleen Suomen ortodoksisen kirkon korkeimman kirkollisen auktoriteetin kantaja. Kun otetaan huomioon moraalisesti ja hallinnollisesti heikko piispakunta, papiston ja maallikkojen ääni on avainasemassa. Lopuksi he päättävät Suomen kirkon kohtalosta marraskuussa.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.