”Vaikka näkökulmani on maailmanlaajuinen ja oma havaintoalueeni Euroopan laajuinen, niin lähinnä sydäntäni on ymmärrettävästi kotimaa. Ja onnellinen sattuma on, onnellinen maailmanselityksen kannalta, että juuri tämä maa on paras esimerkki, tuhoavan kehityksen paras koealue maailmassa.” sanoi Pentti Linkola 2004 kirjassaan Voisiko elämä voittaa. Vaikka hän tarkoittikin sillä Suomen luontoa ja tapaamme tuhota sitä pienien voittojen toivossa, niin tätä samaa me toteutamme nykyään poliittisen korrektiuden nimissä. Suomalaisuuden perisynti on, että olemme valmiita hyväksymään lähes mitä tahansa.
Monikulttuurisuus on rikkaus, mutta on kiellettyä sanoa jos johonkin kulttuuriin on liitetty joku tai joitakin negatiivisia asioita tai edes sanoa, että ne nyt vaan on oikeasti erilaisia ja tulevat eri lähtökohdista. Meillä kaikilla on oma tapakulttuurimme ja arvot, jotka ohjaavat meitä joka päiväsessä toiminnassamme. Puhutaan siis ensin kulttuuriemme eroista, sillä kauniilla ja rakentavalla tavalla, koska se luo hyvän pohjan päivän aiheelle.
Suomalaisille tärkeää on totta kai tasa-arvo. Naiset ja miehet ovat Suomen lain mukaan keskenään tasa-arvoisia. Suomessa on tavallista, että naiset käyvät töissä, myös silloin kun heillä on lapsia. Naisen ei tarvitse peitellä kasvojaan ja hän saa ajaa autoa, opiskella sekä käyttää äänioikeuttaan. Useissa maissa naisiin ja tyttöihin kohdistuu laajaa syrjintää ja väkivaltaa nimenomaan heidän sukupuolensa vuoksi. Tosiasia on, ettei kaikissa tapakulttuureissa naisten ja miesten välinen tasa-arvo kohtaa. Jätän mainitsematta kyseiset alueet ja maat, etten syyllisty kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Haluan kuitenkin jokaisen kysyvän itseltään: Jos tulet toisesta tapakulttuurista ja olet jo ehtinyt aikuisuuteen, niin kuinka nopeasti pystyt omaksumaan sinulle täysin vieraat arvot?
Lisäksi meillä on muitakin kummallisia arvoja ja tapoja. On yleistä, että suomalaiset luottavat toisiin ihmisiin ja viranomaisiin ja joskus tuntuu, että tämä tekee meistä sinisilmäisiä hölmöjä. Väitän, että jos joku tulee köyhyydestä ja sellaiselta sosioekonomiselta alueelta, jossa pärjätäkseen sinun on pakko käyttää muita hyväksi, niin tulet käyttämään opittuja tapojasi, vaikka siihen ei olisikaan tarvetta vakaammassa yhteiskunnassa. Kynnys epärehellisyyteen ja vilpillisyyteen madaltuu varsinkin jos kulttuuri, uskonto tai ideologia tekee hyväksikäyttämisestä hyväksyttävän. Aikanaan viikinkien ryöstöretketkin loppuivat siihen, kun kristinusko levisi viikinkikulttuuriin ja uskonto kielsi ryöstämästä ja murhaamasta toisia kristittyjä.
Suomessa arvostetaan rehellisyyttä. On tärkeää pitää lupauksensa ja puhua totta. Myös täsmällisyys on suomalaisille tärkeää. Kun sinulla on tapaaminen, saavut paikalle sovittuun aikaan. En nyt halua lähteä väittämään, että joku kansanryhmä olisi epärehellisempi kuin toinen. Eroja meissä kuitenkin on. Mitä tulee täsmällisyyteen niin tuo välimeren maiden tyyli ”manjana” olla ja tulla myöhässä on heille ihan tapakulttuurissa normaalia.
Monet suomalaiset arvostavat vaatimattomuutta. Ihmiset eivät nosta itseään ryhmässä esiin ja he eivät puhu suureen ääneen tai kehu itseään. Suomessa pidetään hyvänä käyttäytymisenä sitä, että ottaa muut huomioon ja kuuntelee heitä. Taas monissa kulttuureissa on tarve nostaa itsensä keskiöön, puhua pälpättää ja huitoa käsillä, että varmasti tulee huomatuksi. Tämä ominaisuus asettaa meidät eriarvoiseen asemaan mm. lämpimistä maista tulevien kilpakumppaneiden kanssa.
Työntekoa ja ahkeruutta arvostetaan yhteiskunnassamme paljon ja se jopa määrittelee meidän päivittäistä käyttäytymistä. Tähän kun lisätään jo edellä mainitut arvot, niin meille on kehittynyt korkea työmoraali. Suomalaiselle on kunnia-asia tehdä työnsä hyvin, tulla ajoissa ja pikkuvaivat ei meitä lannista, vaan töihin tullaan vaikka pää kainalossa. Ikävä kyllä työmoraali vaihtelee kulttuureittain. Jokin hetki sitten esimerkiksi minun sananvapautta rajoitettiin sosiaalisessa mediassa, kun kerroin, että kiinalaisilla on suuria vaikeuksia muun muassa Afrikassa, jonne he ovat investoineet paljon niin sanottua halpatuoteteollisuutta. Tällä hetkellä afrikkalainen tuotannontekijä on 7 – 10 kertaa halvempi kuin kiinalainen tuotannontekijä. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuu heikko työmoraali ja työkulttuurin puute. Ei ole siis väärin sanoa, että jotkut työllistyvät huonommin kuin toiset syntyperänsä perusteella ja nyt sen ovat jo huomanneet kiinalaisetkin.
Ikävä kyllä suomalaisuus on sukupuuttoon kuolemassa ja siitä pitää huolen luonnon kova laki, jollemme herää karuun todellisuuteen ajoissa.
Luonto on suomalaisille hyvin tärkeä asia, joten on sopivaa miettiä asiaa hetken luonnontieteellisestä näkökulmasta. Luonto on oma ekosysteeminsä, joka on muovautunut toimivaksi vuosisatojen kuluessa. Kaikki toimii hienosti ja ympäristötekijöiden muuttuessa alkuperäisluontoon tulee välillä tulokaslajeja, jotka sopivissa määrin rikastuttavat luonnon moninaisuutta. Kaiken tämän harmonian pystyy rikkomaan ihminen, joka omalla toiminnallaan edesauttaa vieraslajien leviämistä.
Kasvi- ja eläintieteellisestä näkökulmasta katsottuna kaikkia lajeja ei pidetä haitallisina ja ne voivat rikastaa luontoa. Haitallinen vieraslaji määritellään lajiksi, "joka aiheuttaa tietyllä alueella, tietyssä paikassa ja tiettynä aikana välittömästi tai välillisesti ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista kielteistä vaikutusta eli haittaa, ja tämä lajin aiheuttama haitta vaatii erityisiä toimenpiteitä” (Suomen luonnonsuojeluliitto).
- Ekologinen haitta tarkoittaa vieraslajin aiheuttamaa kilpailua, saalistusta, syrjäyttämistä, muutoksia elinympäristössä, risteytymistä tai tautien levittämistä, joka kohdistuu alueen alkuperäiseen lajistoon tai elinympäristöön
- Terveydelliseksi haitaksi määritellään vieraslajin aiheuttama sairastuvuuden ja kuolleisuuden lisääntyminen sekä tautien leviäminen
- Taloudellisella haitalla tarkoitetaan vieraslajin aiheuttamia tuotantotappioita, torjuntaan käytettäviä kustannuksia sekä infrastruktuurille aiheutuvia tuhoja
- Sosiaalinen haitta tarkoittaa vieraslajien aiheuttamaa haittaa tietyn alueen esteettisyyteen tai virkistyskäyttöön, kulttuuriin tai työllisyyteen
Annetaan muutamia esimerkkejä. Monien saarien ekosysteemit ovat muuttuneet radikaalisti. Saarille on viety kissoja ja rottia, jotka ovat aiheuttaneet lukuisten alkuperäisten lajien sukupuuton, koska ne eivät ole osanneet pitää uutta tulokasta vihollisena. Usein vieraslajit ryhtyvät kilpailemaan ravinnosta ja elintilasta alkuperäisten lajien kanssa, saalistavat niitä tai muuttavat elinympäristön rakennetta. Vieraslaji saattaa myös risteytyä alkuperäisen lajin kanssa tai levittää vieraita tauteja ja loisia. Vieraslajeja pidetäänkin toiseksi suurimpana uhkana luonnon monimuotoisuuden säilymiselle ja yhtenä suurimmista ympäristöongelmista.
Miten me suomalaiset olemmekaan hölmöyksissämme hyvää ehkä tarkoittamalla saaneet tuhoa aikaiseksi. Aikojen kuluessa maahamme on tuotu uusia kasvilajikkeita joko puutarhoihin tai ruoantuotantoon tiedostamatta täysin niiden vaikutuksia alkuperäisluontoon kuten Lupiinin, Kurtturuusun, Jättipalsamin- ja putken. Viattomana tarkoituksena varmasti oli vain tarkoitus rikastaa luontoa muun muassa Piisamin ja Kanadanhanhen kanssa eikä rikastua itse ”hei mehän tienataan tällä”. Puhumattakaan ihmisten itsekkäistä haluista, Kani tuotiin Suomeen vain sen takia, että se on söpö. Kani sittemmin karkasi ja pääsi luontoon, alkoi lisääntyä. Emmekö me koskaan opi?
Nyt kun mietin suomalaisuutta luonnonlain näkökulmasta ja suomalaisuuden asemaa muuttuvassa maailmassa, jossa monikulttuurisuus rikastuttaa rakasta isänmaatamme, niin me kestämme kyllä muutaman tulokas- ja turistilajin. Kysymys kuuluukin: Kestääkö suomalaisuus hallitsematonta maahanmuuttoa ja missä määrin sitä on syytä pitää haitallisena? Luonnonvoimat ja lainalaisuudet kun sattuvat olemaan voimakkaammat kuin maalliset lait.
Suomalaisessa kulttuurissa individualismi korostuu enemmän kuin monissa muissa kulttuureissa, vaikka tietäisimmekin että tietyt asiat ei ole meidän etujemme mukaisia, niin olemme valmiit puolustamaan muiden yksilönvapauksia ja tarvittaessa uhraamaan omamme. Tragikoomisesti olemme kansa joka on maailman onnellisin ja samaan aikaan olemme itsemurhatilaston kärjessä.
Miksi osa Suomalais-ugrilaisista kansoista ovat näivettyneet ja kadonneet? Syyt siihen piilee meissä itsessämme. Ikävä kyllä olemme liian sinisilmäisiä ja herkkäuskoisia, suomalainen väistää kohteliaasti kun joku huitoo käsillään ja haluaa huomioita. Lisäksi emme aina arvosta sitä mitä meillä jo on. Ikävä kyllä suomalaiset arvot ja luonteenpiirteet eivät kuulu dominoivalle ”lajille”.
Tähän kun liitetään syntyvyystilastot, jotka ovat laskeneet jo seitsemän vuotta peräkkäin, olemme jo nyt tulleet tilanteeseen, jossa suomalaisten syntyvyys laskee ja maahanmuuttotaustaisten syntyvyys kasvaa. Meitä kantasuomalaisia on vielä valtaosa, mutta kuinka kauan? Nykyisten päättäjien pitäisi tarmokkaammin suojella suomalaista ja suomalaisuutta, mikäli haluamme säilyttää suomalaisen kulttuurin. ”Valtio joka tuhoaa maaperänsä, tuhoaa itsensä”. Minusta ainakin meidän kuuluisi ottaa Unkarilaisesta veljeskansasta mallia. Loppujen lopuksi yksinkertaiset asiat, kuten pääsyn epääminen, ovat monesti tehokkaimpia toimenpiteitä, myös kasvi- ja eläintieteellisestä näkökulmasta katsottuna.
Syy miksi halusin lähestyä asiaa tällä tavalla on saada teidät heräämään ja tunnistamaan uhan, joka voi näivettää ja kadottaa suomalaisuuden tulevien vuosikymmenien aikana. Meidät voidaan kyllä kansana halata kuoliaaksi, niin ettemme edes sitä itse tunnista. Tällä hetkellä olemme kadottaneet kansallisen identiteettimme ja terveen itsesuojeluvaiston.
Jykä
Katso myös:
https://www.nykysuomi.com/2018/04/15/jykalla-asiaa-maailma-palaa/
