Ajoneuvojen keskinopeudet ja onnettomuusmäärät ovat laskeneet tieosuuksilla, joilla on otettu käyttöön kiinteä automaattivalvonta, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Automaattivalvonnan positiiviset liikenneturvallisuusvaikutukset näyttävät kantavan myös valvonnan ulkopuoliselle osalle tieverkkoa.
Trafin ja ELY-keskuksen tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin automaattisen nopeusvalvonnan vaikutuksia ajonopeuteen ja liikenneturvallisuuteen 11 tieosuudella, jolla on otettu käyttöön kiinteä automaattivalvonta vuosina 2007-2014.
Tutkimuksen mukaan ajoneuvojen keskinopeudet ovat laskeneet 2 km/h kiinteän automaattivalvonnan tiejaksoilla. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä laski valvontajaksoilla neljänneksen ja liittymäonnettomuuksien määrä väheni myös selvästi.
Nopeudet laskivat myös vertailuteillä
Valvonnan vaikutusten arvioimiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös yleisessä kehityksessä tapahtuneita vastaavia muutoksia vertailuteillä, joilla ei ole ollut käytössä automaattivalvontaa. Keskinopeudet laskivat vertailuteillä 1,2 km/h ja henkilövahinko-onnettomuuksien määrä laski 18 %.
Tutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ajonopeudet ovat laskeneet ainakin osittain automaattivalvonnan ansiosta myös valvonnan ulkopuolisella päätieverkolla. Tutkimuksessa huomautetaan myös, että automaattivalvontaa on lisätty voimakkaasti vuosina 2005-2007, mikä on voinut heijastua laajemminkin liikennekäyttäytymiseen.
Liikenneturvallisuusvaikutukset näyttävät säilyvän myös pidemmän aikavälin tarkastelussa
”Liikenneturvallisuusnäkökulmasta on erittäin positiivista, että ajonopeudet ovat laskeneet aikaisemmasta, ja erityisen hienoa on, että trendistä näyttää tulleen pysyvä näillä tutkituilla tieosuuksilla”, kertoo erityisasiantuntija Riikka Rajamäki Trafista.
Ajoneuvojen keskinopeudet olivat laskeneet tutkituilla automaattivalvonnan tieosuuksilla keskimäärin 2 km/h myös pitkän aikavälin (n. 10 v.) tarkastelussa. Vertailuteillä keskinopeudet laskivat pitkällä aikavälillä 0,9 km/h.
”Automaattisista nopeusvalvontakameroista tulisi käyttää nimitystä automaattiset liikenneturvallisuuskamerat. Valvontajärjestelmän arvioidaan säästävän joka vuosi 87 henkilövahinko-onnettomuutta ja 22 liikennekuolemaa. Järjestelmällä on todella merkittävät turvallisuushyödyt”, toteaa liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Uudet kriteerit automaattivalvonta-alueiden valitsemiseksi
Liikenneturvallisuuden edistämiseksi tutkimuksessa kartoitettiin myös automaattivalvontaan sopivia tiejaksoja, joilla ajonopeudet ovat korkeat ja onnettomuusmäärät suuret. Kartoituksen perusteella laadittiin kriteerit uusien automaattivalvontajaksojen määrittelemiseksi.
Pääpiirteissään uudet valintakriteerit noudattavat nykyisiä, mutta tutkimustulosten perusteella todettiin, ettei valvontaa ole tarkoituksenmukaista sijoittaa tasaisesti teiden linjaosuuksille, vaan esimerkiksi liittymäalueille ja muihin liikenneturvallisuuden ongelmapaikkoihin.
Uusien kriteerien perusteella tutkimuksessa tunnistettiin 4 mahdollista uutta valvontajaksoa Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sekä 3 jaksoa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella.
”Tutkimuksessa tunnistetut 7 tiejaksoa ovat pitkiä yhtenäisiä maantiejaksoja, ja saman tyyppisille teille on perinteisesti sijoitettukin valvontaa. Koska valvonnan vaikutukset ovat erityisen voimakkaita kamerapylväiden läheisyydessä, voidaan valvonnalla kuitenkin parantaa liikenneturvallisuutta tunnistettujen kohteiden lisäksi myös paikallisemmin esimerkiksi suurten kaupunkien sisääntuloväylillä”, kertoo tutkija Petra Reimi.
Lähde: Trafi
Kameravalvonta on persiistä. Pelkkää kiusaamista ja rahankeruuta.
Kun vauhtia vähennetään ja ajetaan hiljempaa edes peltipoliisi -osuudet käy tutkimuksen tulos järkeen ilman tutkimustakin. Aika moni kunnioittaa peltipoliiseja sillä kaikki ajavat peräkkäin kuin ”köyhän talon porsaat”.
Julistan uuden kampanjan, ”KELTAINEN KAMERA” avatuksi.
Kampanja tulee jatkumaan niin kauan kuin sille on tarvetta ja tuottaa muille iloa.
Kukin järkevä tietää mitä tehdä, millä välineillä ja mihin vuorokauden aikaan.
Liikennekuolemien osalta, suurin merkitys tuossa ajassa on autojen turvallisuuden parantuminen. Varsinkin turvatyynyt on nykyään lähes kaikissa autoissa, kun 10 vuotta sitten oli jotain 10% luokkaa. Turvatyynyt on erittäin tehokas kuoleman estäjä, hyvä esim. on verrata 2014 UK:ta (autojen keski-ikä 7,3 v) ja Suomea ( 12 v). Kolareita UK:ssa on n. 2,5 kertaa enemmän, missä ihminen loukkaantuu saaden sairaslomaa, mutta kuolleita on n. 20% vähemmän. Keski-iän mukaan Suomessa on n. puolessa turvatyyny kun taas UK:ssa lähes kaikissa. Suurin paradoksi on se ns . liikenneturvallisuus ihmiset pitävät UK mallimaana, jos suomalainen ajaisi keski-ikäisellä turvatyynyttömällä autolla UK:ssa, hänellä olisi 2,5 kertaa suurempi mahdollisuus päästä hengestään kuin Suomessa.
Taas näitä propaganda ”tutkimuksia”! Tälläinen ei kestä mitään kriittistä tarkastelua ja luultavasti tällä haetaan oikeutusta rahankeräämiseen! Ei kannata julkaita tälläistä saastaa!
Taas vapauden nopeuden kannattajat nillittävät. Nopeudenrajoitin sallittu nopeus +7kh ei tartte kameroita katsella.
Täyttä paskaa tällaiset tutkimukset. Todella VITUN HIENOA ajaa nykyään ~50 kmh kuudenkympin alueella pitkässä jonossa joka päivä, ja vielä harhaisimmat jarruttaa silti kameratolpan kohdalla neljänkympin vauhtiin.
Työmatkani on 25km suuntaansa ja koostuu noin 10 km matkasta näitä 60kmh osuuksia. Ennen ei ollut kameroita niin vauhti oli kohtuulliset 63 kmh jopa jonossakin, ja jos joku traktori tai vastaava osui eteen niin pääsi sujuvasti ohi.
Nyt kamerat on miinoitettu tälle 60 rajoituksen alueelle koko matkalle, ja sopivasti juuri niihin kohtiin joissa tie on suora ja näkyvyys hyvä, jotta et varmasti pääse kenenkään ohi.
SItten sakki tekee hermoissaan ohituksia paljon huonommissa kohdissa, koska niissä ei ole kameroita.
Aivan 100 % rahastus on tässä takana, ei mitään järkeä laittaa kameraa kilometrin suoran puoleenväliin ja loppuun.
Ja sitten seuraava 5km ei kameroita koska niin mutkaista että niissä ei pysty ohittamaan, paitsi jos hermo kiehuu ja riskeeraa henkensä. Mutta tämähän ei haittaa koska KAMERAT LISÄÄVÄT TURVALLISUUTTA eikös joo – JA VITUT. Jos turvallisuutta haluttaisi niin kamerat olisivat mutkien kohdalla ja risteysten kohdalla, eikä ainoalla suoralla 10km matkalla jossa pääsisi ohi…
Täyttä paskaa koko kameravalvonta.
Kameravalvonnalla ja tieturvallisuudella ei ole mitään korrelaatiota keskenään, vaan kyseessä on kerätä matuille isompi potti rahaa. Matuihinhan se autoveroilla kerättävä tieverokin on hävinnyt, eipä ole uutta asvalttia näkynyt kuin joitain kilometrien pätkiä siellä ja täällä kautta Suomen. Berner yrittikin luoda uutta veromallia että saisi autoverojen kavallukset matuille salatuksi. Turvallisuutta ei myöskään lisää uusien euroopassa tehtyjen paska kikkaroiden tekniikka, tai lisää siinä mielessä, kun nämä euroopassa tehdyt paskat seisoo jatkuvasti korjaamoilla, kun laatu ja osat sekä tekniikka on silkkaa paskaa. Enpä ylläty, että merkillä kuin merkillä euroopassa tehdyissä paskoissa on vuosittain vähintään 2 maailmanlaajuista takaisinkutsua. Nyt varmasti joku kehaisee, että turvallisuus lisääntyy robottiautojen kanssa, juurihan volvon ja jopa teslan robottiautot onnistuivat tappamaan ihmisen. Ainut mikä vaikuttaa turvallisuuteen tiellä on se ratin ja penkin välissä oleva tekijä, ja tämän tekemät ratkaisut, ei uudet autot, ei autojen tekniikka, ei kameratolpat, ei renkaat, eikä varsinkaan robottiautot.