Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää kokeilun 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kunnille on avattu haku, jossa voi hakea valtionavustusta maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen järjestämiseen 5-vuotiaille. Kokeiluun on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa, ja sen piiriin pääsee arviolta 19 000 lasta.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut tavoitteeksi, että tulevina vuosina mahdollisimman suuri osa viisivuotiaiden ikäluokasta tulisi saada varhaiskasvatuksen piiriin. Hän perustelee tavoitetta koulutuksellisella tasa-arvolla.
– Hallituksen tavoitteena on varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen. Varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä, tasaa lasten kotitaustaeroja, lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja tukee kasvua, kehitystä ja oppimista, Grahn-Laasonen perustelee.
Maksuttomuuskokeilun tavoitteena on selvittää, miten maksuttomuus vaikuttaa 5-vuotiaiden osallistumiseen ja vanhempien työssäkäyntiin. Lisäksi selvitetään vaikutuksia kunnille sekä pedagogiikan kehittämistarpeita. Arviolta 19 000 lasta tulisi kokeilun piiriin.
Hallitus sopi maksuttoman varhaiskasvatuksen kuntakokeilusta elokuussa 2017. Kokeiluun käytetään yhteensä 5 miljoonaa euroa, ja se alkaa 1. elokuuta 2018 ja päättyy 31. heinäkuuta 2019.
Avustusta voivat hakea kunnat. Yksityiset varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat voivat olla kokeilussa mukana, mikäli kunta hankkii varhaiskasvatuksen ostopalveluna taikka kunnan myöntämä palvelusetelin arvo tai yksityisen hoidon tuen kuntalisä mahdollistavat sen, että varhaiskasvatus on 5-vuotiaan lapsen osalta perheelle 20 tunnin osalta maksutonta.
Kokeiluun osallistuvat kunnat valitaan. Valinta tehdään seuraavien painotettujen indikaattoreiden perusteella: 5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisaste, vieraskielisten osuus kunnan asukkaista, vain perusasteen suorittaneiden osuus kunnan aikuisväestöstä ja työttömien osuus kunnan asukkaista. Valinnassa huomioidaan kuitenkin, että kokeiluun osallistuu sijainniltaan ja väestörakenteeltaan erilaisia kuntia.
Mukaan valitut kunnat osallistuvat Opetushallituksen koordinoimaan kokeilun yhteistyöverkostoon sekä kokeilun seurantaan ja arviointiin liittyvään tutkimukseen.
Hallitus on aiemmin alentanut varhaiskasvatuksen maksuja jo kahdesti. Viimeisimmät alennukset astuivat voimaan tämän vuoden alussa.
Avustus on haettavissa 9.3.2018 saakka. Avustushaku
Lähde: OKM
Jakkupukuinen kalkkuna haluaa aloittaa lasten aivopesun suvakeiksi jo 5 vuotiaana.
Hmm… Eikös muslimimaissa alhaisten tyttöjen koraanikoulu ala 5-vuotiaana. Oi, joi, joi! On se sitten niin hellyttävää nähtävää, kun pienet mustat Tähtien sota -tyttö -helttanat kävelevät jalkakäytävillä ja tiirailevat uteliaana ympäröivää maailmaa kurkistusaukon läpi samalla kun ”pojat” ajavat ”kamelirallia” ja vislailevat tuliteristä saksalaisista autoistaan, jotka eivät muutamalla amppeerilla kulje, vaan nielaisevat niin rauhattoman sotaisan kotomaan, – minne eukot ja lapsikatras ovat jääneet tyhjin taskuin odottamaan ”kunnes jälleen tapaamme” veisun tahtiin -. viikkotuotannon jalostettua öljyä.
Maailma menee sairaaksi ja hulluksi. Lapsilta riistetään lapsuus, vanhemmat, koti, kotikasvatus, vapaus, onni ja elämä. Vain siksi, että sivistys, tehokkuus, tieto, politiikka, tyhmät aikuiset, huuhaa -tutkijat ja raha niin sen sanelee olevan, että pieninkin ratas tarvitaan kulutusyhteiskunnan lyhytjännitteisen elämätavan ylläpitämiseksi rahan ja tehokkuuden ollessa se suurin jumala, jonka alttarille pitää uhrata elintason takeeksi pienimmätkin ihmisen alut.
Eikös tämän kokoomus kakaran suurin murhe ollut se, että lottoarvonta tuli yleltä.
Tuo voi olla ajatuksena oikein hyväkin jos siitä tehdään terveesti valikoiva eri aineiden suhteen. Esimerkiksi isänmaallisia ja kansallisia arvoja tulisi tuoda terveesti niiden tärkeyttä korostaen mukaan, mikäli globalismia sisältävää aineistoa sisältyy opetusohjelmaan. Samoin suomenkielen tärkeyttä ja kauneutta oman identiteettimme olennaisena osana tulisi tukea.
Lisäyksenä, että näin videostriimaamisen ensiaskelten aikaan voitaisiin järjestää lasten aikuisille mahdollisuus jälkeenpäin tai suorana seurata opetuksen antia. Aikuisilla olisi siten mahdollisuus arvioida opetuksen hyötyjä ja mahdollisia haittoja lapsilleen. Haitoistahan muun muassa on korostunut juuri opettajainkoulutuksen synnyttämät isänmaallisuuden ja kansallisuuden tuntemuksen lähes täydellinen laiminlyönti ja laajalti jopa ilmeisen tarkoituksellinen ”unohtaminen”.
Voi olla että joskus nämä merkitykset menettävät painoarvonsa, mutta nykymaailmassa niillä on tärkeä roolinsa kilvoittelussa kansakuntien välillä, niiden nopeuttaessa kehiystä näiden omien varallisuus-, teknologia- ja yleensä ottaen elintasoehtojen piirissä. Koska jos nyt aletaan sekoittaa (tai pikemminkin jatketaan sekoittamista) eri kansakuntien välillä, tulee kehittyneillä kurjuus yhä lisääntymään samalla kun kehittymättömillä tukirakenteet kasvattavat välinpitämättömyyteen monien sukupolvien ajaksi, toimittaessa samassa toimintaympäristössä. Sellainen on omiaan vain hidastamaan ihmiskunnan tämän hetken ajateltavissa olevaa kehitystä.