Koulujen työolot on ajettu ääripisteeseen. Sitten ihmetellään jos opettajat palaa loppuun.

Julkaistu 14.10.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Opettajien hakeutuminen pois ammatistaan ja joiden koulujen hyvin huono maine. Asiasta on keskusteltu jonkinverran myös julkisuudessa, mutta ilmeisesti tilanteen vakavuutta ei ole tajuttu. Suomen koulujen oppimissaavutukset on useasti todettu maailman huippuluokkaan kuuluviksi, minkä virallinen Suomi on uskaltunut vain hiukan häpeillen mainita. Suomen silloisen opetusministerin kommentit Suomen menestykseen PISA-vertailussa ovatkin koko maailmaa naurattanut netti-hitti.

Suomen ponnahdus IT-osaamisen huipulle oli paljolti rakennettu koulujemme hyvällä työilmapiirillä 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Raimo Sailaksen leikkuripolitiikka on päässyt tekemään tuhojaan vasta 1991 jälkeen, mutta alamäki on jatkunut tasaisesti.

Luokkakokojen suurentaminen on yksikertaisesti asia jota ei pidä tapahtua työelämän vaatimusten kasvaessa: Osaamisvaatimukset ovat kasvaneet ja suunta on yhä sama. Kapea-alainen osaaminen ei yksinkertaisesti 2000-luvulla riitä useimmille, -no ehkä jonkin alan huipuille, mutta tavisduunari joutuu elämänsä aikana oppimaan uuden ammatin useaan kertaan. Valmiutta tähän edistää hyvä yleissivistys, mutta suunta on näemmä se ettei koulu sitä jatkossa anna?

Opetuksen rappeutuminen on kansallista itsemurhaa, ja koululaitoksesta säästäminen on vihoviimeistä typeryyttä, mutta tämäkään ei näytä riittävän: Opettajilta on viety välineet luokkien kurissapitoon. Somekouhuttu opettajan raivokohtaus on vain ilmaus yleisestä trendistä, joka on poliittisilla ratkaisulla pohjustettu. Opettaja kirjoittaa Hesarin mielipiteessä:

Lähes kymmenen vuoden aikana olen kohdannut monenlaisia oppilaiden aiheuttamia tilanteita, joita minun ei mielestäni tarvitsisi sietää. Minua on kutsuttu vitun huoraksi ja saatanan kitisijäksi. Olen ollut toki myös maailman paskin, ärsyttävin ja rumin.

Olen pelännyt raivoavaa lasta, jolle biologinen säikähtämisreaktioni on ollut syy nauraa ja jatkaa uhkaavaa käytöstä yhä hanakammin. Olen piilottanut puukkoja teknisen työn tunnilla raivokohtauksen vallassa olevan lapsen ulottumattomiin. Olen saanut seksuaalisviritteisiä kommentteja etumuksestani ja takamuksestani.

Minulle on huudettu koulun pihamaan poikki, miten minua haluttaisiin panna. Olen löytänyt valokuvia takapuolestani koulun tableteilta.

Autoni rengas on tyhjennetty ja autoani on heitelty lumipalloilla. Minua kohti on lentänyt jalkapalloja ja käsitöitä. Minut on uhattu tappaa ja kotini on haluttu tulla virtsaamaan sotkuiseksi.

Olen aina pyrkinyt ymmärtämään lasta ja nuorta, jolla on varmasti kovin paha mieli ja olo, kun käyttäytyminen on mennyt yli ymmärryskykyni rajan. Olen yrittänyt selvittää tilanteet niiden rauhoituttua. Olen joka päivä antanut jokaiselle lapselle uuden mahdollisuuden.

Asiasta kirjoitti HS 14.10.2016.

Helsinkiläisen Alppilan koulun, joka oli opetusviraston erityisen huolenpidon kohteena, kurinpitotilanne johti taannoin kummalliseen välikohtaukseen, jossa vastuullisesti työtään ja velvollisuuksiaan hoitava opettaja joutui kohtaamaan asiattoman kritiikin, ja jopa vihamielisen mediahypetyksen ilman työnantajan tukea. Tapahtunut oli skandaali, mutta sen syihin ei julkisuudessa pureuduttu.

Koulujen työrauha voidaan palauttaa ilman resurssien lisäämistä antamalla opettajille entiset valtuudet kurinpitoon, ja tukemalla opettajakuntaa tässä tehtävässään. Tällä hetkellä on suunta päinvastainen. di-gold

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Ope
Ope
9

Pauli Vahtera Vantaalla
Eilen 0:47
Monikulttuurisuus tuhoaa Suomen koulut ja PISA-tulokset

Laittaisitko oman lapsesi kouluun, jossa puolet oppilaista on maahanmuuttajia? Tämän kirjoituksen jälkeen et haluaisi, mutta sinun on pakko. Yhä useampi koulu tullaan opetusvirastojen määräyksillä tuhoamaan. Koulun opettajista tekemäni yhteenveto on kirvoittanut opettajia ottamaan minuun yhteyttä. He ovat kertoneet, mitä koulun arki on. Ja toivoneet, että kirjoitan niistä, koska luotettava valtamedia ei pyynnöistä huolimatta sitä tee.

Koulut markkinamiesten pelikenttinä

Ennen kustantajat kävivät esittelemässä kouluissa uusia aapisia. Tänään siellä käydään esittelemässä uusia digitaalisen maailman vempaimia.

Eräässä helsinkiläisessä koulussa kalenterivuoden määrärahat olivat loppu jo toukokuussa, jolloin opettajat halusivat tehdä lasten kanssa kankaasta äitienpäivälahjoja. Rahaa muutaman kympin kankaaseen ei ollut. Mutta saman tien ostettiin kolme digikameraa, koska opetusvirasto on määrännyt opetussuunnitelmaan digitalisaation tuomisen kouluihin. Nuo kamerat jäivät käyttämättä.

Kun uusi syyslukukausi alkoi, oli koulun kaikki tietokoneet vaihdettu. Kukaan koulussa ei ollut sellaista esittänyt, koska kaikki olivat tyytyväisiä käytössä olleisiin laitteisiin. Opetusvirasto oli määrännyt vaihdon. Miksi? Mihin vanhat toimivat laitteet vietiin?

Digitalisaation harha

Vantaalla koululaisille annettiin uudet tabletit. Ihmettelin, mihin niitä voidaan käyttää. Myös Helsingissä on harhauduttu digitalisaation tuhlaavalle tielle. Oppilaat räpläävät koneitaan, makaa röhnöttävät sohvilla ja töllistelevät tuoleillaan näitä uuden maailman ihmeitä. Opettaja pyörii jaloissa tietämättä, mitä oikein pitäisi tehdä.

Digitalisaation lisäksi leikitään yrittämistä. Oppilaat viedään yrityskyliin, jossa he saavat leikkiä kauppaa samalla tavalla kuin oman sukupolveni lapset leikkivät männyn- ja kuusenkävyillä kaupan pitoa. Nämäkin hankkeet maksavat erikseen ja on poissa perusopetuksesta.

Ministeri Grahn-Laasonen on yksi tuhon arkkitehdeistä. Hän on tuonut kouluihin kaikenlaisia kehittämishankkeita, jotka ohittavat tärkeydessä perustoiminnot. Hankkeiden sylttytehdas löytyy EU:sta. EU antaa kouluille rahaa kaikenlaisissa Erasmus-projekteissa, mutta rahat on käytettävä määrättyihin toimintoihin. Hankkeiden takia tehdään laite- ja ohjelmistohankintoja, joissa yhden ohjelman lisenssit maksavat tuhansia euroja koululle. Mitä nämä hienot digijutut ovat. Pelejä, mitä muutakaan ne olisivat. Ei lapsista nyt mitään avaruusteknologiaihmeitä pystytä tekemään.

Tulospalkkauksen aiheuttama korruptio

Helsingin opetusvirasto lahjoo kouluja ja opettajia tulospalkkauksella, mikäli näitä hankkeita on toteutettu määräysten mukaan. Kun potti jaetaan opettajille kukin saa parikymppiä kuukaudessa bonusrahaa. Rehtori varmaan enemmän, koska ihmettelee, mikä saa rehtorin pilaamaan koko koulunsa erilaiseen hömpötykseen. Rehtorit olivat ennen opettajia ja koulun arvojohtajia, nyt he ovat tahdottomia virkamiehiä, jotka tottelevat opetusviraston käskyjä.

Digihömpän lisäksi tärkeitä kohteita ovat monikulttuurisuus ja kaikenlaiset kulttuurikeskus Caisan tuottamat leikit. Kouluissa pyörii maahanmuuttajia rumpusoittimineen.

Bulgarian opetus

Vantaalla ihmettelin Koivukylän koulun bulgarian kielen opettajaa. Itä-Helsingissä samanlainen ihme on romanikielen opetus. Rastilan leirintäalueella asuu asuntovaunuissa romaniperheitä, joiden lapset käyvät lähellä olevissa kouluissa. Siksi palkattiin romanikielen opettaja. Kun opettaja saatiin, olivat lapset siirtyneet perheineen Tukholmaan. Kuten tunnettua romanit ovat kaksoiskansalaisia ja hakevat sosiaalituet sekä Ruotsista että Suomesta. No, romaniopettajalla ei ollut mitään työtä, mutta palkka toki juoksi. Opettaja oppi nopeasti nykykoulun tavoille. Hän tuli töihin tai sitten ei.

Uskonnon opetus

Kun puolet oppilaista on maahanmuuttajia, on oppilaista melkein puolet islam-uskoisia. Se on tuonut islamin opetuksen ja opettajat kouluihin. Oppilaat elävät uskonnon sääntöjen mukaan. Kun perjantaina pitää mennä moskeijaan, sinne mennään opetustunneista välittämättä.

PISA-tulokset romahtavat

Jotain hyvääkin tässä on. Kun Irakissa perheet miettivät, minne heinäsirkkaparvena muuttaisivat, on kohde Suomi, koska täällä on netin mukaan maailman paras koulutus. Olisiko opetusvirastolla tarkoitus säästää suomalaisten rahoja. Kun koulut romahtavat, se tulee myös Irakissa asuvien tietoon. Siksi he eivät tulisikaan Suomeen, vaan menevät muualle. Vaan minne, Ruotsissa PISA-tulokset ovat jo romahtaneet.

Eikä ihme. Kouluissa on paljon koulunkäyntiavustajia, koska heikkolahjaisia lapsia ei kaikkia voida erityisluokkiinkaan laittaa. Tarvitaan oppilaishuoltajia ja koulupsykologeja, koska monen oppilaan mielenterveys on riekaleina. Psykologit testaavat yhä useamman heikkolahjaiseksi. Vieraskielisten heikkolahjaisten lasten opettaminen normaalilahjakkaiden suomalaisten kanssa samassa luokassa tuhoavat kaikkien lasten oppimisen.

Kun monikulttuurisuusunelmaa halutaan pitää yllä, opettajat on määrätty antamaan maahanmuuttajille liian hyviä arvosanoja. Näin nämä heikkolahjaiset siirtyvät suomalaisten ohi jatko-opintoihin. Sen myötä tuhotaan peruskoulun lisäksi jatko-opetuskin.

Mitä tämän kaiken takana on? Miksi Suomen koulut halutaan tuhota? EU on kuin Neuvostoliiton keskusjohto. Siellä eletään unelmissa, joilla ei ole mitään kiinnekohtaa todelliseen arkeen ja elämään. Suomalaiset opetushallituksen virkamiehet ministerin kanssa käyvät ottamassa ohjeita Brysselistä. Eivät he niin typeriä ole, että uskoisivat heille pakkosyötettyyn unelmahöttöön. Mutta jokainen heistä miettii, että jos minäkin pääsen EU:n vihreälle (=kultaiselle) oksalle, on oltava mielin kielin. Ja siksi ohjeet annetaan opetushallitukselle ja opetusvirastoille toteutettaviksi. Kun opettajat ja virkamiehet on peloteltu potkujen uhalla hiljaisiksi, ei mistään tule tietoon nykyinen surkea tilanne.

Jotkut sentään tuovat totuutta esille. Kuten kasvatustieteen emeritus professori Kari Uusikylä. Nykyiset päättäjät voivat jättää hänen viisaat mielipiteensä syrjään, koska hänhän on näitä eläkkeellä olevia, joita ei tarvitse kuunnella.

Suomen koululaitos on kehittynyt 150 vuoden aikana. Sen tuhon siemenet on kylvetty noin 20 vuotta sitten. Viimeiset 5 vuotta ovat olleet karmaisevia. Se mitä on 20 vuodessa tuhottu, sitä ei voida korjata viidessä eikä kymmenessä vuodessa. Eikä koskaan, jos nykyistä tilaa ei edes käsitellä missään. On vain unelma, jonka puolesta kaikki valehtelevat tai ovat hiljaa.

Yin/jang
Yin/jang
9

Tämä hullunmylly jatkuu vain tasan niin kauan kun suomalaiset sallivat sen jatkua !!

On tietysti totta että nuoret ovat villejä, se kuuluu murrosikään. Mutta tuo opettaja on täysin lahjaton opettajaksi, tunnistan tällaiset käytöksen perusteella. Hän ei varmaan ole tehnyt päivääkään ”oikeita töitä” vaan nykymaailman mukaan luottaa kirjallisiin dokumentteihin paremmuudestaan ja opetustaidostaan. Itse olen läpi kouluhistoriani kärsinyt juuri tällaisista henkilöistä joka luulevat osaavansa opettaa mutta eivät osaa muuta kuin papukaijana toistaa sen mikä lukee jo kirjassa. Omakohtaisesti paras kiitos oppilailta on tullut sijaisuuden jälkeen kun aina joku tulee sanomaan ”me ollaan opittu parissa viikossa enemmän kuin koko vuonna”. Se lämmittää. Se todistaa että oppilaslähtöinen opetustyö kantaa paljon enemmän hedelmää kuin auktoriteettipohjainen. Ja jos oppilaat sanovat näin esim. geometriasta niin se on jo paljon se. Meillä on kokonainen sukupolvi joka osaa laskea.

Mutta asiaa… Olen jo vuosia puhunut että suomalaisten pitää perustaa yksityisiä kouluja. Nämä koulut eivät saa ottaa penniäkään rahoitusta valtiolta. Tällöin ne säilyttävät itsenäisyytensä ja saavat itse määrätä sekä opetussuunnat ja oppilaat. Suomessa on oppivelvollisuus mutta kukaan ei sano että se pitää täyttää valtion kustantamissa laitoksissa.

Koulun hallitus voi tehdä esim. yksinkertaisen päätöksen: ”Tässä koulussa me koulutamme valikoimisperustein suomalaisia henkilöitä, suomen kielellä”. Ja se riittää. Mitään muuta ei laki vaadi. Tällä lauseella saa perustettua kouluja aina yliopistoon asti. Silloin ei tarvitse tarjota palveluja ruotsiksi, eikä muilla kielillä. Ei tarvitse opettaa ”pakkoruotsia” vaan sen voi vaihtaa saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, kiinaksi tai vaikka venäjäksi.

Tällainen koulu ei tule edes kalliiksi. Vuoden opetus maksaisi noin 2700e/oppilas. Ovatko vanhemmat valmiit sen maksamaan? Tällaisessa koulussa on liitutaulu, muistiinpanovälineet, piirtoheitin sekä laskimet. Sielä ei räplätä kännykää eikä digitalisaatiosta tehdä itse tarkoitusta. Oppilaat opetetaan ajattelemaan omilla aivoillaan ja historia on täynnä oppikirjoja jotka ovat monin verroin parempia kuin nykyiset. Niiden avulla ja oppilaan omilla muistiinpanoilla saadaan hyviä tuloksia aikaan.
…näin minäkin opetan…

Ja tällainen koulu pääsee juuri luistamaan kaikista opetushallituksen vaatimuksista, eli se pääsee pakoon 70% byrokratiaa. Aivan kuten Steiner-koulu. Oppilaiden älykkyys ja ongelmanratkomiskyky paranee samalla kun oppimistulokset ja ymmärrys ympäröivästä maailmasta kasvaa yhdessä tiedon kanssa. Ja juuri näissä oppilaissa on Suomen tulevaisuus. Ei niissä jotka äkkiä läpikäyvät tohtorin-tutkinnon ja lähtevät maailmalle töihin. He ovat juuri videon kaltaisia ”minä olen filosofian lisensiaatti” (mikä se sitten ikinä onkaan) tyyppisiä henkilöitä. Jotka painottavat enemmän paperissa oleviin kirjaimiin kuin todellisuuteen.

Teoriassa, teorialla ja käytännöllä ei ole eroa.
Mutta käytännössä on.

Valkoinen hetero
9

Erittäin hyvin sanottu siellä takana.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu eilen 09:36 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.