Tiistaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitti Iranille uhkavaatimuksen YK:n puhujakorokkeelta New Yorkissa: sopimus, joka sallii maan jälleenrakennuksen, tai se, että hän "tuhoaa islamilaisen tasavallan". Samalla hän ennusti, että ratkaisu syntyy vasta Yhdysvaltain marraskuun välivaalien jälkeen. Hänen oma selityksensä päivän yhteydenpidosta Teheraniin ehti myös muuttua ennen illan päättymistä.
Trump käytti 37-minuuttisen puheensa yleiskokouksessa puolustaakseen sotaa Irania vastaan, jonka Yhdysvallat ja Israel aloittivat helmikuussa. Presidentin mukaan sota on estänyt Teherania hankkimasta ydinaseita. Hän kehotti myös muita maita liittymään Yhdysvaltojen rintamaan Iranin eristämiseksi taloudellisesti.
Puheen keskiössä oli valinta, jonka Trump kuvaili olevan hänen omissa käsissään: pitäisikö Yhdysvaltojen hyökätä Iraniin uudelleen vai pyrkiä rauhansopimukseen.
— Minulla on suuri päätös tehtävänä, Trump sanoi yleiskokouksen edessä.
Tämän jälkeen hän kysyi, pitäisikö Iranin kanssa tehdä sopimus, joka antaisi maan "rakentaa itsensä uudelleen ja luoda paljon suuremman maan kuin se on koskaan ollut". Vaihtoehtona oli, että hän "tuhoaa islamilaisen tasavallan, ja tekee sen nopeasti", jotta Iran ei enää koskaan saisi tilaisuutta "tappaa ja tuhota ihmisiä ja maita".
Sitten hän tiukensi sävyään entisestään. "Ajanko heidät helvettiin ilman mahdollisuutta selviytyä ja ilman toivoa tulevasta suuruudesta tai sukupolvista?" Trump sanoi.
Samalla hengenvedolla hän antoi uhkaukselle eräänlaisen aikataulun. "Mutta uskon, että teemme sopimuksen heti vaalien jälkeen, koska heille ei ole loogista olla tekemättä sitä", hän sanoi. Yhdysvaltain välivaalit pidetään 3. marraskuuta.
Kolme versiota samasta tapaamisesta
Puheen jälkeen Trump kertoi toimittajille, että Amerikan edustajat olivat pitäneet kolmituntisen, erittäin hyvän tapaamisen Iranin valtuuskunnan kanssa tiistaina. Hän kuvaili tapaamista erittäin tuottavaksi.
Myöhemmin presidentti kuitenkin vaikutti perääntyvän tästä selityksestä. Hän täsmensi, että erityisedustajat Steve Witkoff ja Jared Kushner olivat tavanneet välittäjiä, eivät suoraan Iranin edustajia.
— Stevellä ja Jaredilla oli tänään erittäin tuottava tapaaminen Iranin välittäjien, vain välittäjien, kanssa, Trump sanoi.
Teheranista tuli kaksi lisälausuntoa, ja ne osoittivat eri suuntiin. Iranin valtiontelevisio raportoi ulkoministeri Abbas Araghchin tavanneen Witkoffin. Iranin tiedottaja Esmail Baghaei sanoi puolestaan, että neuvottelut oli käyty qatarilaisen välittäjän kautta.
Näin ollen tiistaina ei ollut mahdollista varmistaa, olivatko osapuolet istuneet samassa huoneessa lainkaan. Tämä tapahtui samana päivänä, kun Trump YK:n puhujakorokkeelta kuvaili tuhoa yhtenä kahdesta mahdollisesta lopputuloksesta.
Sota myyntivalttina
Trump esitti Iranin vastaisen sodan todisteena siitä, että hänen linjansa toimii. Yhdysvallat ja Israel aloittivat hyökkäyksen helmikuussa, ja presidentin mukaan juuri kyseinen kampanja tarkoittaa, ettei Teheranilla ole tänään ydinaseita.
Kehotus yleiskokoukselle ei siksi kuulostanut vetoomukselta tulitauon puolesta, vaan vaatimukselta, että muut valtiot asettuvat Yhdysvaltojen tueksi Iranin taloudellisessa eristämisessä. Marraskuun 3. päivän välivaaleihin asti paineen on hänen mukaansa pysyttävä yllä.
Samalla viesti sisälsi selvän ristiriidan. Sama maa, jonka Trump haluaa muun maailman kuristavan taloudellisesti, voisi hänen puheessaan antaman lupauksen mukaan tulla "paljon suuremmaksi maaksi kuin se on koskaan ollut" – jos Teheran suostuu sopimukseen Amerikan ehdoilla.
Hänen hahmottelemansa valinta ei siis ollut sodan ja rauhan välillä laajassa merkityksessä, vaan Washingtonin ehdoilla tapahtuvan jälleenrakennuksen ja sen välillä, mitä hän itse kuvaili islamilaisen tasavallan tuhoamiseksi, ja sen tekemiseksi nopeasti.
Ukraina, läntinen pallonpuolisko ja Grönlanti
Trump otti esille myös Ukrainan sodan ja lupasi nopeita tuloksia.
— Työskentelemme erittäin tiiviisti Venäjän ja Ukrainan johtajien kanssa, ja aiomme saada sen tehdyksi. Se tapahtuu uskoakseni nopeammin kuin ihmiset ymmärtävätkään, hän sanoi.
Amerikan omalla lähialueella sävy oli yhtä kova kuin Irania kohtaan. "Tarvittaessa käytämme vertaansa vailla olevaa sotilaallista voimaamme turvataksemme Yhdysvaltain elintärkeät kansalliset edut", Trump sanoi läntisestä pallonpuoliskosta. Hän osoitti myös Yhdysvaltojen toimet Venezuelassa todisteena siitä, ettei Washington enää aio sallia maahan kohdistuvien uhkien "saavan jalansijaa missään päin läntistä pallonpuoliskoa".
Yhdysvallat on myös allekirjoittanut Tanskan ja Grönlannin kanssa sopimuksen, joka vahvistaa Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa.
Uhkavaatimukselle Irania vastaan on näin ollen annettu suuntaa-antava päivämäärä: 3. marraskuuta jälkeen. Siihen asti Trump haluaa muun maailman auttavan Iranin talouden eristämisessä, kun taas hänen lähettiläänsä jatkavat neuvotteluja Teheranin tai Teheranin välittäjien kanssa, riippuen siitä, mikä versio pitää paikkansa.
Kun venäläinen puhuu, pitää miettiä tarkkaan mitä sen takana on. Historia on ainakin Suomalaisia opettanut kovimman jälkeen olla luottamatta pätkän vertaa venäläisten höpinöille.
Mitä tarkalleen tarkoitat? Miten kauas taakse pitää, ja kannattaa, katsoa?
Jos historiaa käytetään luomaan tämän päivän kuvaa, on syytä potkia kaikki amerikkalaista cocacola kulttuuria lobbaava kauas pois. Kansanmurhia, värivallankumouksia, resurssisotia, proxy joukkoja, humanitäärisiä pommituksia etc on aina luvassa siellä missä tähtilippu liehuu.
Henk.koht tuumaan että kaikki suurvaltapeli pois meidän maasta. Ei kenenkään nappula, ei kenenkään vasalli tai keihäänkärkijoukko joka uhrataan silmää räpäyttämättä. Oma, itsenäinen puolustus. Jos se ei riitä, niin ei riitä. Sitten ollaan pitkässä sissisodassa viimiseen mieheen asti. Maan alistaminen imperialistisen valloitusarmeijan alustaksi turvallisuuden nimissä on hyvä juttu niille ketkä eivät joudu osallistumaan siihen. Jos siellä on mcdonalds ja visa vinkuu, on melko hyvä oletus että finanssitaloutta hallitaan muualta kuin keskushallinnosta käsin. Enemmän tai vähemmän.
Esimerkiksi USA, edelleen konkurssissa, dollari irroitettu kultakannasta, ja kulutuskoneisto toimii vain sodalla ja jatkuvasti kasvavalla velalla sampille tyypeille kun tämän junaili.
Valtion velka yli 20 000 000 000 000. Ilman sotia se kaatuu. Ryssillä on velkaa 150 000 000 000.
Yhteenkään suurvaltaan tai kv finanssiklikkiin aka kabaaliin, ei tule luottaa. IMF, YK, Maailman Pankki ja monet muut isot tekijät ovat hyvin korruptoituneita.
USA on siis Putinin trolli. Mitä muita syitä voisi olla näiden aseiden panttaamiseen? Niinkuin Torsti ehkä päättelisi koko MPKK pohjallaan, usa on osa Venäjän vaikutusyhtälöä, yhdessä mv-lehden ja Simanovin kanssa. Jokainen, joka on joskus maistanut borssikeittoa, on Kremlin asiamies.