Bolivia onnistui häätämään Rothschildien pankit maastaan

Päivitetty 24.7.2017, Julkaistu 24.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Viime vuoden marraskuussa Boliviasta tuli viimeisin maa, joka päätti poistaa Rothschildien pankit maastaan. ​​Presidentti Evo Morales ilmoitti tuolloin, että Bolivia ei enää reagoi Yhdysvaltain hallituksen tai Rothschildien hallitsemien kansainvälisten pankkijärjestelmien painostukseen tai taloudellisiin kiristysyrityksiin.

Nyt, noin kuuden kuukauden kuluttua Bolivian presidentti Evo Morales on julistanut maan täysin riippumattomaksi kansainvälisestä pankkikartellista ja Rothschildien kansainvälisistä rahanvälitysjärjestöistä.

Morales sanoi, että Bolivian aiempi riippuvuus Rothschildeista oli niin kattavaa, että Kansainvälisen valuuttarahaston toimisto oli Bolivian hallituksen tiloissa ja se jopa osallistui hallituksen kokouksiin.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja USA:n hallitsema Maailmanpankki ovat olleet merkittäviä toimijoita globaalissa taloudessa siitä lähtien, kun ne perustettiin vuonna 1944. Nämä kansainväliset pankkitoimintajärjestöt, joita Rothschildien pankkiiriperhe yksityisesti hallitsee, painostavat valtioita purkamaan rahoitusalan säännöstelynsä, jonka jälkeen yksityiset pankit voivat vallata niiden talouden.

Ennen kuin Evo Morales oli presidenttinä, Bolivia kärsi IMF:n ja Maailmanpankin asettamista rajoituksista ja yksityistämisen vaikutuksista, jotka hyväksikäyttivät maan ihmisiä ja resursseja. Bolivia oli myös Etelä-Amerikan köyhimpiä valtioita. Vaikka Bolivia pystyikin pysäyttämään joitain pahimpia yksityistämispyrkimyksiä, esimerkiksi maan vesihuollon yksityistämisen, monet laitokset pysyivät Rothschildien hallinnassa.

Morales, josta tuli Bolivian 80. presidentti vuonna 2006, oli ensimmäinen Bolivian alkuperäiskansaa, Aymara-väestöä edustava presidentti. Valintansa jälkeen hän on keskittynyt köyhyyden vähentämiseen ja Yhdysvaltojen ja monikansallisten yhtiöiden vaikutusvallan torjumiseen Boliviassa. Kymmenen vuotta myöhemmin Morales on onnistunut tekemään Boliviasta nopeimmin kasvavan Etelä-Amerikan talouden säilyttäen samalla tasapainoisen budjetin ja lyhentäen valtion velkaa.

Lähde: Yournewswire

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Meilläkin korjattavaa
Meilläkin korjattavaa
9

Odotamme innolla jatkoa tähän. Koskahan Suomen Pankki heitetään Suomesta pihalle? Sekin on yksi loinen maassamme joka ei tuota mitään.

Manu J. Vuorio
Manu J. Vuorio
9

Äläs nyt! Jos pääsemme tästä EU- ja EURO -humpuukista eroon, niin silloin sitä vasta tarvitaankin!

Urban Hacker
Urban Hacker
9

Pelko on tietenkin että Evo Morales joutuu salamurhan uhriksi tai sairastuu yllättävästi syöpään ym. Myös korruptioepäilyjen kohteeksi joutuminen tai epävakauden ja mielenosoitusten lietsominen kuuluu Rothschildien ja CIA:n keinovalikoimaan kun USA:n otteesta koitetaan vapautua. Liian vaarallinen esimerkki vapaa nopeasti kasvava talous, joka ei edes ole velkainen. Muuthan voivat pian ottaa mallia. Suomenkin pitäisi ottaa onkeensa, mutta oikeistolainen uusliberalistinen porvarihallinto on tätä estänyt jo 13 vuotta.

Paavo Allasjärvi
9

Gadaffi yritti ohittaa kansainvälisen pankkimafian ja tuoda markkinoille kultadinaarin . Seuraavaksi olikin jo NATO pommittamassa Libyaa.

Iiro
Iiro
9

Nyt on loma kohde minne voin mennä Hang the Bankers T-paitani päällä

juha
9

Hienoa, todella upea uutinen. On jo pitkä aikainen totuus ja tieto siitä miten IMF tämä maiden ”luotottaja” ja valtioiden sekä niiden kansakuntien elämäntason ”parantaja”, ”kehittäjä” ja ”pyyteetön” Hyvä Haltija toimii todellisuudessa.
Antiseminismin pelossa ei ole uskallettu ainakaan Suomessa eikä Euroopassa sanoa suoraan minne jäljet johtavat. Eli sylttytehdas on juutalaiset ylikansalliset pankit, jotka ryöväävät kehitysmaiden ja kehittyneimpienkin kansallisomaisuudet ja luonnonvarat kuin keskiaikaiset maantierosvot Englannissa nuo maat niin putipuhtaiksi, että kansakunnat näkevät lähes nälkää ja kurjimmilla takakylillä aivan todellisuudessa. Kaikki ”autettavan” maan iinfrastruktuuri kaikkinensa on rapakunnossa ja kuin sodan jäljiltä useiden vuosikymmenien jälkeenkin. Rothschildien juutalaiset verenimijät ovat niitä, jotka jatkavat koloanismia ympäri maailmaa kusessa olevien maiden ollessa pakko suostua heidän ikeensä alle kärsimään.
Jopa meitä valkoisia kristittyjä syytetystä negridien orjuuttamisesta ja bisneksestä, joka kukoisti etenkin Yhdysvalloissa on kaikkien olemassa olevien todellisten kirjallisten dokumenttien valossa selvää se, että juutalaiset hallitsivat tuota ihmiskauppaa ja liiketoimintaa ympäri markkina-alueiden tuona aikana. Mm. suurten orjamarkkina tapahtumien ja huutokauppojen aikataulut perustuivat täysin juutalaiseen juhlavusikalenteriin noudattaen juutalaisten juhlapyhiä ja viikopyhiä. Jos huutokauppapäivä olisi osunut jollekin pyhäpäivälle, se siirrettin ja tietysti Sapattina ei kauppaa käyty, sillä se on eräs juutalaisen uskonnon peruspilari ja korkeasti sekä ehdottomasti pyhitettävä päivä perhetapahtumana ja Jumalan kunnioittamisena.
Mutta kuinka auliisti me valkoiset eurooppalaiset ja rapakon takainen valkoinen väestö saa kaiken vihan ja syytökset niskaansa. Sitä lietsoo ja villitsee juutalaiset, jotka ovat levinneet kuin syöpä Yhdysvaltain valtahierargiaan ja läpi yhteiskunnan aina yliopistomaailmaa myöten, jossa kukkii se vasemmistolainen anarkia ja väkivalta, joka tuli tutuksi Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana kohdistuvine hyökkäyksineen valkoisia Trumphin kannattajia vastaan Barak Obaman hallinnon alaisen poliisien katsellessa vieressä ja pidättäen väkivallan uhreja, aivan kuten Euroopassa ja Suomessakin tehdään. Kiitos George Soroksen.

Lade
Lade
9

Hyvä Bolivia! Mikähän maa tajuaa seuraavaksi irtisanoutua verenimijöistä?

Matti
Matti
7

Mitäs tällainen huoli kaukaisen ulkomaan asioista syntyi?

Yhdysvaltain kärkikenraali etsii irtautumisväylää Iranin sodasta

Julkaistu tänään 16:51 – Kirjoittaja Toimitus

WASHINGTON (Xinhua) -- Yhdysvaltain kärkikenraali Dan Caine on viime viikkojen aikana kertonut yksityisesti presidentti Donald Trumpin muille neuvonantajille, että Washingtonin on löydettävä irtautumisväylä sodasta Iranin kanssa, raportoi CNN.

Puolustushaarojen komitean puheenjohtaja teki ehdotuksen, koska "pöydällä olevat sotilaalliset vaihtoehdot konfliktin eskaloimiseksi voisivat kääntyä itseään vastaan", ja pelkällä ilmavoimalla on epätodennäköistä saavuttaa Trumpin ilmoittamia tavoitteita, raportissa sanottiin viitaten kolmeen asiaa tuntevaan lähteeseen.

Raportissa todettiin, että Trump on johdonmukaisesti vaikuttanut vastahakoiselta lähettämään maajoukkoja Iraniin, luottaen siihen, että pelkät ilmaiskuilla voidaan pakottaa Teheran suostumaan sopimukseen hänen ehdoillaan. Caine ja muut Trumpin kabinetin jäsenet pitävät tätä lopputulosta yksityisesti "epätodennäköisenä" raportin mukaan.

CNN:n raportti julkaistiin päivä sen jälkeen, kun Trump sanoi, että vaikka Yhdysvaltojen ammukset varastot ovat kaiken kaikkiaan riittävät, tietyntyyppisten ammusten tarjonta on "hieman tiukempaa".

Pentagonin tiedot osoittivat, että 18 Yhdysvaltain sotilasta on kuollut ja 687 on loukkaantunut sodassa Irania vastaan.

Kasvava määrä mielipidemittauksia osoittaa yleisön lisääntyvää vastustusta Iranin sotaa kohtaan. Washington Post-Ipsos -kyselyssä todettiin, että 68 prosenttia amerikkalaisista uskoo, ettei sota ole "sotimisen arvoinen", kun taas Reuters/Ipsos -kysely osoitti, että noin joka kolmas amerikkalainen tukee sotaa.

Myöhempi raportti: neuvottelut edelleen jumissa

Myöhemmässä Xinhuan raportissa 9. elokuuta Iranin ulkoministeri Seyed Abbas Araghchi sanoi, ettei Iranin ja Yhdysvaltojen välillä ole käynnissä neuvotteluja. Viestejä vaihdetaan välittäjien kautta, hän sanoi, mutta neuvottelut eivät voi jatkua ennen kuin Yhdysvallat lopettaa sen, mitä Teheran kutsuu aiemman yhteisymmärryspöytäkirjan rikkomuksiksi.

Araghchi sanoi myös, että neuvottelut Omanin kanssa uudesta merireitistä Hormuzinsalmessa jatkuvat, mutta tällainen sopimus ei itsessään avaisi vesiväylää uudelleen.

Tutkimus: Sähköpotkulautailijat saavat enemmän vakavia aivovammoja kuin motoristit

Julkaistu tänään 13:19 – Kirjoittaja Toimitus

Sähköpotkulaudalla loukkaantuneet aikuiset saavat todennäköisemmin traumaattisia aivovammoja ja sisäelinvaurioita kuin loukkaantuneet moottoripyöräilijät ja polkupyöräilijät, kertoo brittiläinen rekisteritutkimus.

Tutkijat tarkastelivat Englannin ja Walesin kansallisen vammarekisterin (National Major Trauma Registry) tietoja. Tutkimus julkaistiin vertaisarvioidussa Scientific Reports -tiedelehdessä.

Aineisto käsittää 15 247 potilasta, joita hoidettiin keskivaikeiden tai vaikeiden traumaattisten vammojen vuoksi vuosina 2020–2022. Ryhmään kuului 580 sähköpotkulautailijaa, 7 027 moottoripyöräilijää ja 7 640 polkupyöräilijää.

Tilastollisen vakioinnin jälkeen traumaattisen aivovamman riski oli aikuisilla sähköpotkulautailijoilla 3,45 kertaa suurempi kuin moottoripyöräilijöillä. Sisäelinvaurioiden riski oli 1,46 kertaa suurempi.

Polkupyöräilijöihin verrattuna traumaattisen aivovamman riski oli 1,74-kertainen, kun taas sisäelinvaurioiden riski oli 1,4-kertainen.

Sähköpotkulautailijoilla kirjattiin vähemmän murtumia kuin moottoripyöräilijöillä ja polkupyöräilijöillä.

Pariskunta ajaa sähköpotkulaudalla kaupungin halki
Pariskunta ajaa sähköpotkulaudalla kaupungin halki. Kuva: Zoran Zeremski/iStock

Vammakuviot ja onnettomuusriski

Rekisteriaineisto kuvaa sellaisten ihmisten vammoja, jotka olivat jo kärsineet vakavia traumaattisia vaurioita. Se ei siis osoita loukkaantumisriskiä matkaa tai ajettua kilometriä kohden eri liikennemuotojen välillä.

Erillinen vuokrausyhtiö Voin aineisto käsitteli itse raportoituja vaaratilanteita ja läheltä piti -tilanteita.

Aineistot analysoitiin erikseen, eikä niitä voida käyttää suoriin laskelmiin kokonaisvaltaisesta onnettomuusriskistä. Voin osuus kattaa myös vain vuokrattavat sähköpotkulaudat, ei yksityisomistuksessa olevia ajoneuvoja.

Kypärän käyttö oli dokumentoitu 5,9 prosentilla sähköpotkulautailijoista, 45 prosentilla polkupyöräilijöistä ja 75,7 prosentilla moottoripyöräilijöistä.

Tutkijat viittaavat mahdollisina selityksinä kypärän käyttöön, ajoneuvon rakenteeseen, liikenneympäristöön ja kuljettajan käyttäytymiseen. Havainnointitutkimus ei kuitenkaan osoita tarkkaa syy-seuraussuhdetta.

Löydökset tukevat siten maltillisempaa johtopäätöstä kuin suuret otsikot vaarallisimmasta liikennemuodosta.

Vakavasti loukkaantuneilla sähköpotkulautailijoilla oli rekisterissä selvästi erottuva vammaprofiili, kun taas kokonaisvaltaisen onnettomuusriskin vertailu vaatisi tietoja todellisesta käytöstä, matkojen pituuksista ja yksityisomisteisista laitteista.

Uusi valvontateknologia luo digitaalisen sormenjäljen ajoneuvon laitteista

Julkaistu eilen 19:48 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltalainen puolustus- ja turvallisuusyhtiö Leonardo myy teknologiaa, joka yhdistää matkapuhelimet, älykellot, ajoneuvon elektroniikan ja Bluetooth-laitteet liikenteessä oleviin ajoneuvoihin – luoden niin kutsutun digitaalisen tai elektronisen sormenjäljen myös silloin, kun rekisterikilpi puuttuu tai se on peitetty.

Tuotteen nimi on SignalTrace ja se on osa Leonardon automaattista rekisterikilpien tunnistusjärjestelmää (ELSAG ALPR). Sitä markkinoidaan täydennyksenä tavallisille rekisterikilpikameroiden toiminnalle: sensorien on tarkoitus kerätä tunnistettavia radiosignaaleja ajoneuvossa ja sen ympärillä olevasta kulutuselektroniikasta ja yhdistää ne aikaan, paikkaan ja soveltuvin osin rekisterinumeroon.

Yhtiön omassa tuotekuvauksessa ideana ei ole vain nähdä, mikä ajoneuvo kulkee ohi, vaan mikä yhdistelmä laitteita matkustaa toistuvasti yhdessä. Leonardon mukaan tämä voi tarjota johtolankoja silloinkin, kun rekisterikilpi on vaihdettu, peitetty tai sitä ei voida nähdä.

Teknologia on hiljattain herättänyt huomiota Ruotsissa sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun ja Dagens PS:n 6. elokuuta julkaiseman artikkelin jälkeen. Artikkelissa spekuloidaan muun muassa sillä, miten turvallisuuspalvelut voisivat käyttää vastaavia työkaluja. Tässä tarkastellut julkiset lähteet eivät kuitenkaan sisällä vahvistusta sille, että Ruotsin turvallisuuspoliisi (Säpo), Ruotsin liikennevirasto (Trafikverket) tai mikään muu ruotsalainen viranomainen käyttäisi SignalTracea. Varmaa on se, mitä Leonardo myy lainvalvonta-asiakkaille – pääasiassa Yhdysvalloissa – ja miten yhtiö itse kuvaa toimintoa.

Näin digitaalinen sormenjälki toimii

Leonardo kirjoittaa, että elektroniset laitteet, kuten matkapuhelimet, aktiivisuusrannekkeet, älykellot, RFID-tunnisteet ja ajoneuvon omat järjestelmät, lähettävät signaaleja ilmaan. SignalTracen on tarkoitus luoda elektroninen sormenjälki signaaliryhmistä, joiden järjestelmä arvioi liikkuvan usein yhdessä.

Yhtiö tarjoaa havainnollistavan esimerkin: monissa autoissa voi olla iPhone, mutta vain yksi tietty yhdistelmä, jossa on esimerkiksi tietty puhelinmalli, Audi-radio, Bose-kuulokkeet, Garmin-urheilukello, avaimenperäpaikannin ja tietty rekisterikilpi, muodostaa ainutlaatuisen kuvion. Kun sama yhdistelmä ilmestyy useissa mittauspisteissä, Leonardo toteaa, että sitä voidaan käyttää johtolankana tutkinnassa.

Yhtiön mukaan signaalit rajoittuvat materiaaliin, jota laitteet itse lähettävät avoimesti. Leonardo painottaa, ettei järjestelmä pura salausta tai lue viestejä, puheluita tai muuta laitteiden sisältöä. Yhtiön käyttämä vertauskuva on rekisterikilpikamera: se tallentaa tunnisteen, ei ajoneuvon "sisältöä".

Samaan aikaan juuri tunniste – ja linkki useiden laitteiden, ajoneuvon ja liikkumismallin välillä – tekee teknologiasta arkaluonteista yksityisyyden kannalta. Tallennettu tieto ei ole vain sitä, että anonyymi auto ajoi ohi, vaan että tietty joukko henkilökohtaisia tavaroita, joita usein kantaa sama henkilö tai ryhmä, liikkui tiettyä reittiä tiettyyn aikaan.

ALPR muuttuu henkilökeskeiseksi seurannaksi

Automaattisesta rekisterikilpien tunnistuksesta on jo tullut yleistä infrastruktuuria Yhdysvalloissa, ja sitä käytetään yhä enemmän myös Euroopassa. SignalTrace ottaa seuraavan askeleen: ajoneuvoista niissä matkustaviin ihmisiin ja laitteisiin.

Tuote-esittelyssä Leonardo korostaa, että järjestelmä voi:

  • tunnistaa elektronisten laitteiden ja ajoneuvojen liikkeet;
  • tallentaa tietoja palvelimelle myöhempää hakua ja analysointia varten;
  • tunnistaa ajoneuvon sen elektronisen allekirjoituksen perusteella ilman rekisterinumeroa;
  • paljastaa allekirjoitukset, jotka liikkuvat usein yhdessä, kuten saattueet; ja
  • olla käytössä ilman rekisterikilpikameraa jokaisessa paikassa, mukaan lukien ympäristöt kuten metrot ja kauppakeskukset.

Viimeinen kohta on tärkeä. Teknologiaa ei myydä pelkästään "älykkäämpänä nopeusvalvontakamerana", vaan laajempana signaalitiedustelun kerroksena jokapäiväisen liikkumisen ympärillä. Kun sensorit sijoitetaan strategisesti, ne voivat yhtiön mukaan rakentaa tietokantoja siitä, mitkä laitteet kuuluvat yhteen – ja siten käytännössä siitä, mitkä ihmiset tai ryhmät matkustavat säännöllisesti yhdessä.

Riippumattomat tutkivat mediat ovat myös korostaneet riskiä. Kesäkuussa 2026 404 Media kuvaili, kuinka SignalTrace linkittää säännöllisesti yhdessä kulkevat laitteet rekisterikilpitietoihin ja kuinka ALPR-kamerat voivat siten siirtyä autojen seurannasta suorempaan yksilöiden seurantaan puhelimien, kuulokkeiden ja puettavan elektroniikan kautta.

Turvallisuuspuhe kohtaa massadatan

Leonardo paketoi teknologian tutkintatyökaluksi: tavaksi löytää ajoneuvoja peitetyistä kilvistä huolimatta, luoda johtolankoja rikostutkinnassa ja hälyttää tutkijat allekirjoituksesta vasta, kun he sitä aktiivisesti pyytävät. Yhtiön sanamuotojen mukaan tietoja säilytetään, kunnes joku esittää tietyn kysymyksen, ja järjestelmää sanotaan käytettävän vasta rikosten tapahduttua.

Tällaiset vakuuttelut ovat yleisiä valvontateknologian myynnissä. Ongelma on rakenteellinen eikä tekninen. Kun sensorit, tietojen tallennus ja analyysityökalut ovat paikoillaan, lainsäädäntö, virastokäytännöt ja poliittinen tahto – eivät markkinointiesitteet – määrittävät, kuinka laajasti materiaalia voidaan hakea, kuinka kauan sitä säilytetään ja mitkä tahot saavat siihen pääsyn.

Ruotsissa keskustelu liikennevalvonnasta on tähän asti koskenut usein nopeutta, kilpien sijoittelua ja kamerakulmia. Ruotsin liikennevirasto laajentaa nopeuskameroiden verkostoa ja on muun muassa testannut sijoitteluja, joista on parempi näkymä kaistoille ja tuulilasin läpi. Tämä on eri teknologiaa kuin SignalTrace, mutta suunta on sama: lisää dataa liikenneympäristöstä, lisää automaatiota ja enemmän turvallisuuteen perustuvia argumentteja.

Samaan aikaan EU vaatii uusiin autoihin edistyksellisiä kuljettajan tarkkaavaisuuden varoitusjärjestelmiä, jotka sisältävät kamera- ja sensoripohjaista kuljettajan valvontaa ohjaamossa. Yhdessä tarkasteltuna nämä kehityssuunnat viittaavat tulevaisuuteen, jossa ajoneuvosta tulee yhä enemmän kytketty ympäristö: sisältäpäin kuljettajasensorien kautta ja ulkopuolelta kilpi- ja signaalisensorien kautta.

Mikä on varmaa – ja mikä ei

Se, että SignalTrace on olemassa kaupallisena tuotteena ja että Leonardo kuvaa avoimesti, miten elektroniset sormenjäljet rakentuvat laitesignaaleista, on vahvistettu yhtiön omassa materiaalissa. Se, että teknologiasta keskustellaan tapana tunnistaa ajoneuvoja ilman kilpiä, saa tukea samoista lähteistä ja tutkivasta journalismista.

Sitä vastoin tässä tarkastellussa aineistossa ei ole julkista näyttöä siitä, että Ruotsin viranomaiset olisivat ottaneet käyttöön juuri tämän tuotteen tai että Säpo käyttäisi nopeuskameroiden digitaalisia sormenjälkiä "tavallisia kansalaisia" vastaan. Tällaisia väitteitä tulisi siksi kohdella spekulaationa tai julkisessa keskustelussa esitettyinä väitteinä, kunnes ne voidaan tukea hankinta-asiakirjoilla, laillisilla valtuuksilla, viranomaispäätöksillä tai riippumattomalla raportoinnilla.

Tämä ei tee teknologiasta vähemmän merkityksellistä. Päinvastoin. Valvonnan historia osoittaa, että työkalut pysyvät harvoin vain siinä kapeassa käyttötarkoituksessa, johon niitä alun perin myytiin. Kun rekisterikilpitiedot, Bluetooth-tunnisteet, aikaleimat ja sijaintitiedot voidaan yhdistää, syntyy infrastruktuuri liikkumismallien kartoittamiseen – ei vain ajoneuvojen, vaan ihmisten, joiden laitteet kulkevat heidän mukanaan autossa, bussissa tai kauppakeskuksessa.

Teknologian kritiikki ei siksi koske niinkään kapeaa lainvalvonta-argumenttia, vaan sitä tosiasiaa, että arjen näkymättömistä signaaleista – puhelimesta taskussa, kellosta ranteessa, kuulokkeista korvilla – tulee raakamateriaalia poliisin ja viime kädessä poliittisiin tietokantoihin ilman, että kansalaiset aktiivisesti luovuttavat kyseistä tietoa.

Väkivaltaiset värväysratsiat järisyttävät Ukrainaa perheiden yrittäessä estää sieppauksia

Julkaistu eilen 16:39 – Kirjoittaja Toimitus

Vaimo tarrautuu mieheensä koko vartalollaan samalla kun univormupukuiset miehet yrittävät repiä hänet irti naisen syleilystä. Toisilla videoilla miestä potkitaan maassa ennen kuin hänet raahataan pakettiautoon, kun taas toinen vedetään ulos autostaan ja neljä värvääjää kantaa hänet pois. Tässä paljastuu inhimillinen todellisuus Ukrainan yhä raaemman liikekannallepanon takana.

Auton sisällä oleva nainen on kietonut kätensä miehen kaulan ja hartioiden ympärille. Miehen silmissä näkyy paniikki. Kädet kurottavat sisään ovista ja vetävät pariskuntaa, mutta nainen kieltäytyy päästämästä irti. Kyseessä ei ole abstrakti kysymys ”henkilöstötarpeista”. Se on perhe, joka kohtaa riskin tulla revityksi erilleen yhdellä hetkellä.

Omaisille värväysauto ei ole neutraali kulkuväline. Se voi kuljettaa aviomiehen, isän tai pojan taistelukentälle, jossa pienet lennokit metsästävät ihmisiä avoimilla kentillä ja juoksuhaudoissa. Kukaan ei voi luvata perheelle, että mies palaa kotiin. Heidän silmissään kutsunta saattaa siksi vaikuttaa kuolemantuomiolta.

Zelenskyin hallitus kantaa suoran vastuun siitä, miten liikekannallepano toteutetaan. Samaan aikaan länsimaiset hallitukset ovat vuosien ajan luvanneet tukea sotaa ”niin kauan kuin se kestää”, kun taas ukrainalaiset perheet maksavat ylivoimaisesti korkeimman hinnan ihmishengissä.

Hän kieltäytyy antamasta heidän viedä miestä

Kohtaus auton sisällä on sydäntäsärkevä juuri siksi, että se osoittaa, mitä sodan suuret sanat tarkoittavat, kun ne tavoittavat yksittäisen ihmisen. Mies ei ole vain numero liikekannallepanokiintiössä. Hän on jonkun elämänkumppani. Nainen pitää hänestä kiinni ikään kuin hänen oma kehonsa olisi viimeinen este miehen ja rintaman välillä.

Toisessa pätkässä siviiliasuinen mies nähdään makaamassa maassa useiden ihmisten ympäröimänä, joista osa käyttää univormuja. Häntä potkitaan ja sitten hänet raahataan kadun poikki kohti tummaa pakettiautoa, jonka ovi on auki.

Video näyttää suurimman osan väliintulosta läheltä. Miestä pidetään alhaalla, häneen kohdistetaan toistuvia potkuja, ja sitten hänet vedetään kohti ajoneuvoa ihmisten seisoessa lähistöllä.

Vedettiin ulos autostaan ja kannettiin pois Ternopilissa

Kolmas video, jonka sanotaan olevan Ternopilista Länsi-Ukrainasta, on kuvattu ylhäältä päin. Neljä miestä lähestyy pysäköityä autoa, avaa kuljettajan oven ja vetää kuljettajan paikalta miehen ulos. Sitten he kantavat häntä käsistä ja jaloista kohti odottavaa pakettiautoa.

Auton luona oleva nainen yrittää puuttua tilanteeseen ja seuraa ryhmää, kun miestä viedään pois. Videosekvenssi tekee fyysisen pakkokeinon näkyväksi siitä hetkestä lähtien, kun auton ovi avataan, siihen asti, kun mies on kannettu värvääjien ajoneuvoon.

Järjestelmä kääntyy omaa väestöään vastaan

Väkivaltaa ei voi enää kuitata vain muutamina erillisinä väärinkäytöksinä. Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu kirjasi yli 6 000 valitusta värväyshenkilöstöä vastaan vuonna 2025 – kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna, BBC raportoi. Valitukset sisältävät pahoinpitelyjä, lainvastaista vapaudenriistoa ja puutteellisia olosuhteita värväyskeskuksissa.

Amnesty International toteaa, että TCC:n (alueelliset värväyskeskukset) henkilöstö on jatkanut miesten kiinniottamista väkivalloin julkisilla paikoilla. Järjestö viittaa videoihin väkivallasta, raportteihin fyysisestä pahoinpitelystä ja kuolemantapauksista. Roman Sopin vietiin värväyskeskukseen Kiovassa ja hän kuoli myöhemmin vakavaan päävammaan. Tutkinnan tuloksista ei ollut tietoa vuoden loppuun mennessä.

Vastareaktio on myös muuttunut väkivaltaiseksi. Ukrainan kansallinen poliisi on kirjannut yli 600 hyökkäystä värväyshenkilöstöä vastaan vuodesta 2022 lähtien. Lvivissä noin 200 ihmistä piiritti hiljattain värvääjät, murskasi heidän ajoneuvonsa ja käänsi sen ympäri. Tapaus osoittaa, että TCC:n henkilöstöstä itsestään on tullut kasvavan tyytymättömyyden kohteita.

Ukrainalaista termiä ”busifikaatio” (busifikatsiya) käytetään kuvaamaan ihmisten pysäyttämistä, kiinniottamista ja viemistä ajoneuvoihin. Viranomaiset kuvailevat operaatioita liikekannallepanoksi, kun taas omaiset ja kriitikot vertaavat niitä usein sieppauksiin.

Lennokit aiheuttavat kasvavan osan tappioista

Rintaman pelko ei ole pelkuruutta. Nykyaikaisesta taistelukentästä Ukrainassa on tullut elektronisesti valvottu kuoleman maisema. Ranskan kansainvälisten suhteiden instituutin raportti, jota Reuters lainasi, arvioi lennokkien aiheuttamien tappioiden osuuden nousseen alle 10 prosentista vuonna 2022 peräti 80 prosenttiin vuonna 2025.

Pienet FPV-lennokit voivat valvoa kulkureittejä, seurata yksittäisiä sotilaita ja iskeä juoksuhautojen sisälle. Tämä on tehnyt rintaman ympäristöstä huomattavasti vaarallisemman jopa perinteisten taistelulinjojen ulkopuolella, sillä liike voidaan havaita ja sitä vastaan voidaan hyökätä ilmasta.

Carnegie huomauttaa, että pakkovervays tuottaa usein vähemmän motivoituneita ja vähemmän soveltuvia sotilaita, lisää kurinpito-ongelmia ja kuormittaa komentajia, jotka ovat jo valmiiksi kovan paineen alla. Tällainen liikekannallepano saattaa siis lisätä sotilaiden määrää paperilla ratkaisematta yksiköiden ongelmia koulutuksen, motivaation ja kestävyyden suhteen.

Yksi näkyvimmistä Yhdysvaltain jatkuvan sotilaallisen tuen puolestapuhujista on ollut senaattori Lindsey Graham. Tavatessaan Zelenskyin Kiovassa heinäkuussa hän keskusteli aseavun lisäämisestä, pakotteista ja Ukrainan sotilaallisista tarpeista.

Lindsey Graham and Volodymyr Zelenskyy shake hands in Kyiv.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tervehtii Yhdysvaltain senaattori Lindsey Grahamia Kiovassa heinäkuussa 2026. Kuva: Ukrainan presidentin kanslia/X.

Länsi painosti Ukrainaa laskemaan liikekannallepanoikää

Yhdysvallat ja Euroopan maat tarjoavat aseita, rahaa ja tiedustelutietoa, kun taas Ukraina tarjoaa sotilaat ja kantaa sotilaalliset tappiot. Epätasapaino on lisännyt kritiikkiä siitä, että länsimaiset johtajat voivat puolustaa sodan jatkamista joutumatta kohtaamaan samanlaista liikekannallepanopainetta omissa maissaan.

Syksyllä 2024 Yhdysvaltain silloinen hallinto kehotti Kiovaa laskemaan liikekannallepanoikää 25 vuodesta 18 vuoteen. Zelenskyi hylkäsi vaatimuksen sanoen, että jo olemassa olevat prikaatit on ensin varustettava. Vaatimus osoitti silti, kuinka keskeiseksi Ukrainan nuorten miesten saaminen oli muodostunut Washingtonin arvioissa sodasta.

Ilmaukset ”sota viimeiseen ukrainalaiseen asti” on tullut toistuvaksi sanonnaksi kriitikoiden keskuudessa, jotka viittaavat kuiluun lännen poliittisten päätösten ja Ukrainan väestön kokemien tappioiden välillä.

Länsimaiset hallitukset ovat jatkaneet asetoimitusten ja pakotteiden priorisointia, kun taas suora vuoropuhelu Moskovan kanssa on ollut vähäistä. Kriitikot väittävät, että rauhanneuvottelut on liian usein sidottu ennakkoehtoihin, jotka vaikeuttavat kompromissia. Lännen linjan puolustajat puolestaan katsovat, että sotilaallisen tuen tulisi vahvistaa Ukrainan asemia ennen tulevia neuvotteluja.

Kiova on pitkälti noudattanut samaa lähestymistapaa. Niin kauan kuin neuvottelut eivät tuota tulosta, tarve uusille sotilaille säilyy, mikä puolestaan lisää painetta liikekannallepanojärjestelmää ja siitä kärsiviä perheitä kohtaan.

Ukrainalaiset maksavat hinnan

Tämä näkökohta jää usein piiloon sotaa koskevassa polarisoituneessa keskustelussa. Ukrainalaiset pelkistetään sankaruuden symboleiksi tai pelinappuloiksi geopoliittisessa kamppailussa. Heidän pelkonsa annetaan näkyä vain silloin, kun se sopii läntiseen narratiiviin. Kun vaimo pitää kiinni miehestään tai lapsi näkee isänsä vietävän pois, kuva muuttuu epämiellyttäväksi, koska se näyttää iskulauseiden toisessa päässä olevat kustannukset.

Ukrainan väestön osalta kolme painetta kohtaavat: rintaman riskit, värväysjärjestelmän pakkokeinot ja länsivaltojen vaatimukset kestävyyden jatkamisesta. Keskustelu liikekannallepanosta ei siis koske vain sitä, kuinka monta sotilasta armeija tarvitsee, vaan myös perheiden oikeusturvaa, luottamusta valtioon ja näkymiä neuvotteluratkaisun saavuttamisesta.

Nämä kolme videota on voitu noutaa ja niiden näkyvät tapahtumakulut on tarkistettu. Päävideon tarkkaa sijaintia ja asianosaisten henkilöllisyyksiä ei ole voitu vahvistaa riippumattomasti; kahden muun videon sijaintitiedot perustuvat julkaisijoiden väitteisiin. Tämä varaus koskee yksittäisten videoiden yksityiskohtia – ei laajempaa kaavaa, jota tukevat Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu, Amnesty International, ukrainalaiset todistajalausunnot ja laaja kansainvälinen uutisointi.