NS seuraa hallituskriisiä: Tiedotustilaisuus Kesärannasta

Päivitetty 12.6.2017, Julkaistu 12.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Pääministeri Juha Sipilä twiittasi aiemmin iltapäivällä, että hallitusyhteistyö Jussi Halla-ahon johtamien Perussuomalaisten kanssa ei tule kysymykseen. Sipilä myös ilmoitti pitävänsä tiedotustilaisuuden tänään klo 17. Nykysuomi seuraa tilaisuutta ja päivittää tietoja tähän uutiseen reaaliajassa.

Kello 17:00: Tiedotustilaisuus Kesärannasta alkaa. Tilaisuus näkyy suorana Yle TV1:llä ja Yle Areenassa.

Ministerit Orpo ja Sipilä astuvat kameroiden eteen.

Sipilä aloittaa kertomalla, että hänellä on vastuu siitä, että maassa on toimintakykyinen hallitus. Sipilän mukaan tämä toimintakyky on nyt vaarantunut Perussuomalaisten puheenjohtajavalinnan seurauksena.

Sipilä kiittää Halla-ahoa hyvästä keskustelusta ja kertoo Halla-ahon olevan älykäs mies, joka tietää mitä haluaa.

Sipilä kertoo, että hallituspuolueiden arvopohjien on oltava riittävän samankaltainen, jotta yhteistyö onnistuu kaikin puolin. Sipilän mielestä ero arvopohjissa on kasvanut niin isoksi, että hallituksen toimintakyky vaarantui.

Sipilä ja Orpo vierastivat tapaa, jolla Halla-aho olisi johtanut puoluettaan Brysselistä käsin. Myöskään Halla-ahon ministerivalinnat eivät miellyttäneet heitä.

Sipilä arvioi, että huomenna eri puolueiden eduskuntaryhmiä kuultuaan hän menee presidentin luokse pyytämään hallituksen eroa, jonka jälkeen nimitetään hallitustunnustelija.

Tavoitteena on nimittää toimintakykyinen hallitus mahdollisimman nopeasti. Hallitus, joka noudattaa mahdollismman tarkasti nykyistä hallitusohjelmaa, jonka muutokset ovat tosin mahdollisia.

Kello 17:09: Petteri Orpo pääsee ääneen.

Orpo kertoo päätösten syntyneen hyvässä yhteistyössä.

Kokoomus ei hyväksy minkäänlaista vihapuhetta tai syrjintää, vaan uskoo kansainväliseen yhteistyöhön ja haluaa edistää avointa ja suvaitsevaista yhteiskuntaa.

Orpo pitää uusia Perussuomalaisia täysin eri puolueena kuin mitä se oli Soinin johdolla.

Orpo kertoo, ettei hyväksy tai ymmärrä Halla-ahon maahanmuuttopolitiikkaa, ja muistuttaa jälleen kerran arvojen erilaisuudesta.

Orpon mielestä Brysselistä johtaminen ei tule kysymykseen, ja kyseenalaistaa Perussuomalaisen puolueen toimintakyvyn tällä hetkellä.

Kello 17:15: Sipilä jatkaa.

Sipilä kertoo keskustelleensa Halla-ahon kanssa EU-asioista, ja kertoo näkemysten poikenneen toisistaan. Halla-ahon vastustaa integraation syventämistä, joka ei Sipilälle sovi.

Sipilä puhuu ihmisyyden arvoista, joita mitataan pakolaispolitiikan käytännön päätöksissä. Riski arvoerojen kasvuun oli suuri.

Orpo kertoo, että ratkaisu ei ollut helppo, mutta kyseessä oli isot asiat.

Kello 17:18: Lehdistön kysymykset alkavat.

Sipilä kertoo keskustelleensa kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa uuden hallituksen muodostamiseen liittyen.

SDP:täkään ei ole vielä lopullisesti suljettu pois, vaikka se onkin ilmoittanut että on valmis hallitukseen vain uusien vaalien kautta.

Sipilän mukaan maahanmuuttopolitiikasta on yhteinen näkemys ja yhteinen linja Perussuomalaisten kanssa.

Myöskään Orpo ei pidä maahanmuuttopolitiikkaa ratkaisevana tekijänä, vaikka Halla-aho oli aiemmin näin ilmoittanut. Kyse oli kokonaisuudesta.

Sipilä kertoo, että tavoitteena on enemmistöhallitus, jonka muodostamiseksi hallitusohjelman avaaminenkin on mahdollista.

Kello 17:25: Lähetys tiedotustilaisuudesta päättyy.

Yle TV1:n asiantuntija toteaa, että luottamusta aamupäivän neuvotteluissa hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken ei syntynyt, mikä johti nykyiseen tilanteeseen.

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi, että hallituksen kaatuessa ensisijaisena vaihtoehtona on löytää uusi hallituspohja nykyisestä eduskunnasta ilman uusia vaaleja.

Asiantuntija veikkaa uuteen hallitukseen RKP:tä ja Kristillisiä, ja pitää mahdollisena Perussuomalaisten loikkauksia muihin puolueisiin.

Kello 17:31: Asian käsittely TV1:n lähetyksessä päättyy.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Buddy Boy
Buddy Boy
9

En voi välttyä ajatukselta, että salaisissa EU:n kabineteissa on jo allekirjoitettu EU:n Liittovaltion perustuskirja ja Suomen hallitus pitää hajottaa, jotta ei paljastuisi, että EU:sta ei päästä enää eroon; ”eropykälästä” huolimatta. Mutta miksi näin olisi tehty? Siksi, että kukaan muu kuin Britannia ei pääsisi pois EU:sta.

EU aikoo myös rankaista rautahansikkaalla kaikkia niitä valtioita, jotka eivät käyttäydy kuin lampaat. Hyvänä esimerkkinä osa entisistä itäblokin maista, jossa oma kansa on EU-eliittiä tärkeämpää. Hatunnosto näiden valtioiden valtionpäämiehille.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9

Tiivistettynä:

-keskustan ja kokoomuksen tarkoitus on täyttää Suomi niminen maa-alue kehitysmaalaisilla, maksattaa operaatio kantaväestöllä, vetää rahat omiin taskuihin ja häipyä EU-mafian suojelukseen Brysseliin. Tämän pää-operaation suoman ”savuverhon” suojassa myös KAIKKI muu valtion omaisuus myydään pilkkahintaan ulkomaille tästä maanpetoksellisesta toiminnasta valtavat korruptiorahat keräten

-Edes hieman asioita seuraavat tämän ymmärsivät jo välittömästi 2015 vaalien jälkeen kun nämä Suomen historian epä-isänmaallisimmat rikolliset pääsivät vauhtiin, jälki on ollut käsittämättömän tuhoisaa. Sika-Soini tyytyi aluksi hirnumaan hillotolpallaan mutta viimeisen vuoden osallistui jo varsin aktiivisesti ryöstöön, hallitusohjelmaan kirjattuja kantaväestöä mahdollisesti hyödyttäviä asioita EI KOSKAAN TARKOITETTUKKAAN NOUDATETTAVIKSI vaan ne tehtiin vain ja ainoastaan Suomen tulevaisuudesta huolestuneiden hämäämiseksi.

Näin toimii demokratia sata vuotiaassa Suomessa.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.