Uusissa Suomi-emojeissa teemoina Ahvenanmaan lippu, pohjoismainen yhteistyö ja kesän kutsu

Julkaistu 9.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomi on tänään lisännyt kuusi uutta emojia huippusuosittuun Suomi-emojien kokoelmaansa.

9. kesäkuuta on Ahvenanmaan itsehallintopäivä. Ahvenmaan saaristossa on 29 000 asukasta ja se kuuluu Suomeen, mutta on sopimuksella määrätty itsehallintoalueeksi, jota kansainvälisesti pidetään onnistuneena esimerkkinä.Yhdessä uusista Suomi-emojeista on Ahvenanmaan lippu.

Pohjoismaisia värejä on myös toisessa uudessa emojissa, jonka nimi on Nordic Family. Suomella, jota usein kutsutaan Suomi-neidoksi, on yhteinen kulttuuri ja pitkä historia muiden Pohjoismaiden/Skandinavian maiden kanssa. Kuten perheissä yleensä, maiden välillä on ystävällismielistä kilpailua. Tämän ansiosta ne kaikki ovat kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoilla. Tämä voi tietysti osaltaan johtua myös pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Keveyttä ja suloutta: Kesä kutsuu

Suomen kansallislintu laulujoutsen palaa Suomen rannoille joka kevät, ja nyt se on saanut myös oman emojinsa. Joutseneen liitetään keveys, sulous, kestävyys ja ikuinen rakkaus. Keveyttä, rakkautta, suloutta ja ehkä myös kestävyyttä kysytään myös kesän lavatansseissa.

Kahden muun emojin aiheina ovat järjestöt ja koulutus. Suomessa on 70 000 kulttuuri- ja vapaa-ajan järjestöä, jotka luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yksi suosituimpia ovat kuorot, joista löytyy jokaiselle jotakin: nuorisokuoroja, sekakuoroja, naiskuoroja, mieskuoroja, hengellisen musiikin kuoroja, yliopistokuoroja, ammattiliittojen kuoroja ja jopa laulutaidottomien kuoroja.

Suomen koulutusaiheinen emoji herättää ensimmäisen koulupäivän aiheuttamat tunteet. On jännitystä, innostusta, uusien ystävien saamista ja uusien asioiden oppimista.

Suomi-emojeista yleisesti

Suomesta tuli vuoden 2015 joulukuussa ensimmäinen maa, joka on julkaissut oman kansallisten emojien kokoelmansa. Emojit julkaistiin osana Suomen ulkoministeriön ThisisFINLAND.fi -maakuvasivustolla julkaistua joulukalenteria. Kokoelmaan lisättiin joukko kesäaiheisia emojeita suomalaisuuden päivänä toukokuussa 2016 ja kuusi arktista emojia saamelaisten kansallispäivänä helmikuussa 2017, ennen Suomen kaksivuotista Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta, joka alkoi toukokuussa 2017.

Suomen emoji-kokoelma on ollut suurmenestys ulkomailla. Kokoelma on saanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja, ja se on tavoittanut noin 240 miljoonaa ihmistä perinteisen ja sosiaalisen median kautta.

”Alun perin Suomi-emojeilla haluttiin osoittaa, että Suomi ei ole pelkästään maa, jossa kaikki toimii, vaan että elämä täällä voi olla myös hauskaa. Lisäksi Suomi on digitaalisesti fiksu maa”, toteaa ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Theman.

”Olemme saaneet valtavan määrän erilaisia palkintoja, yhteydenottoja ja yhteistyöehdotuksia esimerkiksi emojien kaupallisesta käytöstä. Tämä on ollut todella hauska lisä kaikkeen siihen, mitä teemme mottomme puitteissa: Things you should and shouldn’t know.”

Finland emojis -sovelluksessa on nyt 62 emojia, jotka ovat ladattavissa App Store- ja Google Play -sovelluskaupoista ilmaiseksi. Emojit voi ladata kaikille laitteille myös kuvina osoitteesta finland.fi/emoji tai osoitteesta Suomi-työkalupakista (toolbox.finland.fi). ThisisFINLANDin emoji-sivulla on myös lyhyt kuvaus jokaisesta emojista. Emoji-kuvaukset julkaistaan tavanomaisten sivuston kielten (arabia, englanti, espanja, kiina, portugali, ranska, saksa ja venäjä) lisäksi myös japaniksi, sillä emojit ovat Japanista lähtöisin oleva symbolikieli.

Suomi-emojit ovat emojitarroja, jotta ne näyttäisivät kaikilla päätelaitteilla samoilta. Unicode-konsortio on hyväksynyt Suomen kaksi aiemmin ilmestynyttä Suomi-emojia (sauna ja villasukat) osaksi Unicode-näppäimistöemojeita. Ne tulevat käyttöön kaikkien laitteiden emojinäppäimistöihin, kun päätelaite- ja sovellusvalmistajat ovat päivittäneet omat emojikokoelmansa, todennäköisesti loppukesällä 2017.

Tämä on viimeinen päivitys Finland emojis -kokoelmaan. Suomi-emojit on suunnitellut yhdessä ulkoministeriön kanssaArt Director Bruno Leo Ribeiro.

Lähde: Valtioneuvosto

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tulevaisutta odotellessa
Tulevaisutta odotellessa
9

..ttu mitä p…aa veronmaksajien rahoilla. Ihan oikeasti. Onko päättäjiltä kadonnut järki kokonaan? Onko viher-vasemiston lässytys mennyt näin phasti läpi?

Toimitetaan muistisairaille vanhuksille kylmää ruokaa viikko etukäteen Ruotsista kun säästetään siinä lämmityskulut. Mutta näihin lasinlääpintä-kotkotuksiin laitetaan rahaa niin että sillä saisivat vanhuksemme lämpimät ruuat.

No, on tässä se hyvä puoli että nämäkin lässyttäjät ja projektikoordinaattorit vanhenevat aikanaan. Sitten nekin syövät sitä kylmää vesikeittoa ja ovat koko päivän siinä samassa paskaisessa vaipassa kun valtiolla ei ole rahaa eläkeläisten hoitoon. Mutta itselleenhän sika hallaa tekee kun kaukalonsa kaataa.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu tänään 09:36 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.