Maahanmuuttajien kouluttamiseen 13,5 miljoonaa – Tavoitteena työllistyminen

Julkaistu 2.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Maahanmuuttajia koulutetaan yritysten työvoimatarpeisiin yksityisellä pääomalla. Euroopan investointirahasto sijoittaa kokeiluun 10 miljoonaa euroa.

Maahanmuuttajien työllistäminen kiinnostaa suomalaisia yrityksiä yhä enemmän. Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna aloittamaan nopean työllistämisen kokeiluun on nyt lähdössä mukaan esimerkiksi kaupan, ravintola-alan, rakennusalan, kiinteistöalan ja teollisuuden yrityksiä, kuten S-ryhmä, Fiskars ja Lassila & Tikanoja.

Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalle ja yritysten tekstiilipalveluihin väkeä toimittavalla Lindströmillä kokeilu on jo alkanut.

– Parhaillaan ovat menossa varastoalan ja bussikuskien koulutukset, kertoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ilta-Sanomien Taloussanomat kertoo, että kokeilussa maahanmuuttajia koulutetaan yritysten työvoimatarpeisiin yksityisellä pääomalla. Yrityksille työvoimakoulutus ei maksa mitään. Hanketta hallinnoi Epiqus, joka tekee koulutusyritysten kanssa sopimukset. Maahanmuuttaja saa työpaikan ja palkan ohella myös kieli- ja kotoutuskoulutuksen.

– Jos joku nyt ajattelee, että tässä tuupataan suomalaisille työmarkkinoille kielitaidotonta halpatyövoimaa, niin ei. Jokainen työnantaja sitoutuu työehtosopimuksen mukaisiin palkkoihin ja meillä on nollatoleranssi väärinkäytösten suhteen. Mukana on paljon toimialoja, myös korkeasti koulutettuja koodareita, Hämäläinen muistuttaa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää hanketta lähtökohtaisesti hyvänä, mikäli se ei polje palkkoja tai syrjäytä muuta työvoimaa.

– Jos työehdot ovat kunnossa, niin ei siinä sitten mitään. Uusia malleja ja pohdintoja tarvitaan, Eloranta kommentoi Taloussanomille.

Ortodoksinen kirkko yksi sijoittajista

Taloussanomat kertoo, että kokeilun tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana keskimäärin 3–6 kuukaudessa koulutuksen alkamisesta. Sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat taloudellisen riskin. Valtio maksaa vain todennetuista tuloksista.

Euroopan investointirahasto sijoittaa kokeiluun kymmenen miljoonaa euroa. Epiquksen hallituksen puheenjohtaja Jussi Nykänen kertoo, että muita sijoittajia ovat muun muassa S-ryhmä, Sitra, Tradeka-yhtiöt, Suomen ortodoksinen kirkko sekä muutamat yksityishenkilöt. Yhteensä sijoittajia on kymmenkunta.

Nykäsen mukaan rahaa on tähän mennessä kertynyt 13,5 miljoonaa euroa.

– Jos maahanmuuttajat saadaan tällä koulutuksella nopeammin töihin, seuraa siitä heti verokertymää ja työmarkkinatuen säästöä. Se kymmenen miljoonaa on aika nopeasti otettu kiinni, jonka jälkeen alkaa juosta voittoa. Voitosta maksetaan sijoittajille tuotto ulos ja valtio pitää loput, Hämäläinen selvittää.

– Kokeilun tarkoitus on, että ohjataan työntekijöitä sinne, missä heitä tarvitaan ja räätälöidään koulutus yrityksen tarpeen mukaan.

"Toimien oltava kannattavia kaikille osallisille"

Ilta-Sanomien mukaan riskinä on, etteivät työnantajat olekaan tyytyväisiä, eikä kokeilu johda maahanmuuttajien parempaan työllistymiseen pysyvästi.

– Sitä ei voi mitenkään taata, myöntää asiantuntija Mikko Räsänen työnantajien EK:sta.

– On välttämätöntä, että toimet ovat kannattavia kaikille osallisille: Työnantajalle, työntekijälle ja kouluttajalle. Muuten ei synny pysyvää toimintaa.

EK kuitenkin kannattaa työelämäläheisten kotoutumiskoulutusten lisäämistä.

– Niissä voidaan yhdistää osaamisen kartoittaminen sekä ammatillinen ja kielikoulutus. Oppimisympäristökin on parempi kuin luokkahuone, Räsänen sanoo.

Räsäsen mielestä maahanmuuttajien työllistymisestä hyötyvät kaikki. Mitä enemmän ihmisiä on töissä, sitä suuremmat mahdollisuudet on muillakin työllistyä, kun saadaan yhteiskunnan pyörät pyörimään, hän kertoo.

Lähde: Taloussanomat

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Veijo Hoikka
Veijo Hoikka
9

Onko kantasuomalaisille työttömille mutta työhaluisille vastaavat festivaalit?

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu tänään 09:36 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.