Uusi tutkimus osoittaa, että glyfosaatti saattaa hidastaa mehiläisten ravinnonhakua ja vaikuttaa niiden aivojen yhdisteisiin, vaikka kemikaalia on pitkään pidetty mehiläisille vähäriskisenä.
Glyfosaatti on yksi maailman käytetyimmistä rikkaruohomyrkyistä ja vaikuttava aine useissa torjunta-ainetuotteissa. Se toimii estämällä sikimaattireitin, joka on kasvien kasvuun tarvitsema prosessi. Koska mehiläisiltä puuttuu kyseinen reitti, glyfosaattia on pitkään pidetty niille vähemmän vaarallisena.
Virginia Techin tutkijat ovat nyt tutkineet, miten glyfosaatti vaikuttaa mehiläisiin, kun ne nauttivat ainetta. Tutkimuksessa käytettiin samoista pesistä peräisin olevia mehiläisiä, jotka koulutettiin keräämään sokeriliuosta kahdelta keinotekoiselta ruokintapaikalta.
Toinen ruokintapaikka sisälsi sokeriliuosta ilman lisäaineita, kun taas toinen sisälsi glyfosaattia. Tutkijat seurasivat mehiläisten käyntejä kolmen päivän ajan ja analysoivat myös aivokudosta pienemmältä ryhmältä.
Tulokset, jotka julkaistiin Journal of Experimental Biology -lehdessä, osoittavat, että glyfosaatille altistuneet mehiläiset tekivät 13,4 prosenttia vähemmän ravinnonhakulentoja kuin kontrolliryhmän mehiläiset. Tutkijat havaitsivat myös muutoksia mehiläisten aivojen yhdisteissä, jotka liittyvät niiden käyttäytymiseen.
Vähemmän ravinnonhakulentoja ja muuttunut aivokemia
Tutkijat mittasivat muun muassa tyramiinia, oktopamiinia ja dopamiinia, jotka ovat hyönteisten aktiivisuuteen ja käyttäytymiseen liittyviä välittäjäaineita. Altistuneessa ryhmässä he havaitsivat muutoksia tyramiinissa sekä oktopamiinin ja sen esiasteiden välisessä suhteessa, jota ei esiintynyt kontrolliryhmässä.
Kokeeseen osallistui 86 mehiläistä, ja se suoritettiin valvotuissa olosuhteissa, joten se ei itsessään osoita, miten koko pesä vaikuttaa laajemmassa ympäristössä. Se antaa kuitenkin konkreettisen mitan käyttäytymismuutoksesta, jolla voi olla seurauksia suuremmassa mittakaavassa.
— Yhdyskunnalle 13 prosentin vähennys ravinnonhaussa voi olla merkittävä. Jos koko yhdyskunta altistuisi, tämä voisi johtaa pölytyksen tehokkuuden heikkenemiseen ja hunajantuotannon vähenemiseen, mikä vaarantaa yhdyskunnan selviytymisen ja pitkäaikaisen vakauden, sanoo Margaret Couvillon, Virginia Techin entomologian apulaisprofessori tiedotteessa.
Se, että mehiläisiltä puuttuu sikimaattireitti, ei kuitenkaan sulje pois muita vaikutuksia. Tutkijat viittaavat aiempiin tutkimuksiin muun muassa mehiläisten makuaistista, oppimisesta, muistista ja navigoinnista glyfosaattialtistuksen jälkeen.
Tutkijoiden mukaan uusi työ lisää mahdollisen linkin mehiläisten ravinnonhaun ja aivojen välittäjäaineiden muutosten välille. Mekanismia ei ole vielä vahvistettu, ja kirjoittajat peräänkuuluttavat jatkotutkimuksia siitä, miten aine vaikuttaa muihin organismeihin kuin kasveihin, jotka se on tarkoitettu tappamaan.
— Sen ymmärtäminen, miten rikkaruohomyrkyt vaikuttavat hyödyllisiin hyönteisiin, kuten pölyttäjiin, auttaa meitä tekemään strategisempia sääntelyvalintoja siitä, milloin ja missä niitä käytetään maksimaalisen hyödyn ja minimaalisen haitan saavuttamiseksi, sanoo Laura McHenry, nykyinen Penn Staten tutkijatohtori, joka suoritti tutkimuksen ollessaan tohtoriopiskelijana Virginia Techissä.
Kun ravinnonhaku häiriintyy, se voi vaikuttaa sekä yhdyskunnan omaan ravinnonsaantiin että pölytykseen, josta viljelykasvit, puutarhat ja luonnonkasvit ovat riippuvaisia.
Eihän tuo tutkimus voi pitää paikkaasa. Että muka korkeamman älykkyyden omaavat kannattavat integraatiota. Sillä juuri korkeamman älykkyyden omaavat muistavat historian (Rooman ja Amerikan yhdysvallat) jossa integrattiota kokeiltiin laajamittaisesti. Ja he näkevät mihin se johtaa jälleen kerran nyt EU:n ja sen integraation seurauksena. EU on toinen Rooma joka romahtaa omaan mahdottomuuteensa hyvin nopeasti.
Taitaa olla taas niitä puna-vihreiden sorvaamia tutkimuksia.
Ja miksi muuten partiootit aina kategorioidaan rasiteiksi? Voihan mustakin tai maahanmuuttaja olla rasisti samassa väittelyssä jossa valkoinen on realisti.
Kun 1960-luvulla media kertoi suomalaisillekin, että USA:n etelävaltioissa on yhä rotusortoa, aivan kaikki suomalaiset olivat siitä närkästyneitä. Kun kysyi älykkäältä tai tyhmältä, sai saman vastauksen: Rotusorto paha. Jos jatkoi kysymällä Suomen mustalaisista, vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: ”Se on eri asia!”
Täytyy toki myöntää, että älykkäimmät hiffasivat juonen, ja vastasivat: ”Heh heh.” Koulutetuilla ja sanavalmiimmilla, siis ehkä älykkäämmillä, on eri suhtautuminen rotuihin tms.?
Koulutetummat, usein siis varakkaamat, myös välttävät asumasta samoissa kerrostaloissa maahanmuuttajien kanssa, joten ovat jo lähtökohtaisesti eri levellillä. Arkisessa tilanteessa tavis-suomalaisen kohtaama maahanmuuttaja ei ole tod.näk. professori, ja samalla todennäköisyydellä suomalainen professori ei asu korttelissa, jossa 50% tai edes 5% asukkaista on kehitysmaista.
Oxford-bimbo kysyy: ”Haluatko asua kehitysmaalaisen naapurissa?” Tavis, jonka naaputi on mamu, vastaa reaalielämään liittyvään kysymykseen, professori ottaa kantaan ikäänkuin periaatteeseen. Vastauksia ei voi rinnastaa.