Mainos:

700 vuotta kuningas Birgerin naisrauhan-julistuksesta.

Julkaistu 27.9.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Lokakuun ensimmäisenä tulee kuluneeksai täydet 700 vuotta vanhimman alkuperäisenä säilyneen Suomea koskevan hallinnollisen asiakirjan allekirjoittamisesta. 01.10.1366 silloinen Ruotsin kuningas Birger Magnuksenpoika julkaisi kirjeen Karjalan naisille.

Birger, joka hallitsi Ruotsia v.1290-1319, vahvistaa kirjeessään Karjalaan naisrauhan. Naisrauha, so. naisten fyysisen loukkaamisen t. vastentahtoisen seksuaalisen kajoamisen rangaistavuus, oli voimassa Svean kuninkaiden lainkäyttöpiirissä jo kuningas Mauno Ladonlukon asettamassa Maanlaissa, v.1280, jolla korvattiin siihenastiset maakuntalait Ruotsissa ja Suomessa, mutta kuningas näki tarpeelliseksi muistuttaa laista myös valtakuntansa itäisintä osaa. Maakuntalakien aikana naisten turvaaminen oli kuulunut heidän suvuilleen.

naisrauhanjulistus3333333Birgerin asiakirja tunnetaan "Karjalan naisrauhan julistuksena". Asiakirja vahvistaa kuolemantuomion käytön naisiin kajoajille.

Kaikkien meille alamaisten vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, siveyslupauksen tehneitä tai neitoja, tulee saada nauttia täyttä rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin että rikkojia kohtaa meidän kuninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana.

Asiakirjan kieli on latina, joka oli tuolloin Svean-valtakunnan hallintokieli. Ruotsia ja suomea käytettiin poikkeuksellisesti. Kun paljon arkistoja on tuhoutunut, Birgerin ukaasi aloittaa Suomen kirjallisena säilyneen hallintohistorian. Suomi oli kuulunut Ruotsin kuninkaiden alaisuuteen 1250 alkaen, jolloin Ruotsin piispojen luettelo mainitsee ensimmäisen kerran Turun piispan Ruotsin arkkipiispan alaisen hiippakunnan piispana. Tätä vanhempia mainintoja Suomen asioista ei ole ruotsalaisissa asiakirjoissa. Suomen katolista kirkkoa koskevia aiempia mainintoja on toki Vatikaanin, Hampurin-Bremenin arkkihiippakunnan ja Lundin (Tanskan) arkkihiippakunnan asiakirjoissa. Katolinen kirkko oli hoitanut asioitaan Pohjolassa joko po. hiippakuntien kautta, tai paavin legaattien välityksellä.

Mainos:

Että kuningas näkee tarpeelliseksi puuttua etäisen linnaläänin asukkaiden oloihin, merkitsee kahta asiaa:

  • Asioiden tila maakunnassa oli sellainen, että se saattoi aiheuttaa valtakunnalle merkittävää haittaa.
  • Kuninkaalle oli lähetetty useita valituksia laittomuuksista, ja ne olivat myös tulleet perille.

Ruotsia hallitsevilla kuninkailla oli alkanut olla todellista valtaa vasta Birger Jaarlin 1240-luvulla käyminen sisällissotien jälkeen, kun sekä ylimykset että maakunnat oli saatu tottelemaan kuningasta. Birgerin Folgunga-sukua edeltäneillä hallitsijoilla oli ollut hyvin vähän valtaa, ja mm. Erik Jervardinpoikaa, "Erik Pyhää", eivät kaikki aikalaiset tunnustaneet kuninkaaksi hänen eläessään, vaan maa oli ollut käytännössä sisällissodassa osan Ruotsia kannattaessa muita kruununtavoittelijoita.

Birger Jaarlin valtaannoususta, johon liittyy myös Suomen liittäminen valtakuntaan, voidaan katsoa "modernin" keskiaikaisen kuningasvallan alkaneen Ruotsissa. Tähän prosessiin liittyy myös Mauno Ladonlukon kampanja yhteinäisen valtakunnallisen lain voimaansaattamiseksi.

Karjala t. Käkisalmen lääni oli 1300-luvulla Tukholman ja Novgorodin hallintojen kiistamaata. Rauhansopimuksessa vahvistetun Pähkinäsaaren rauhan rajan länsipuolelle suuntautui idästä ryöstöretkiä ja rajan itäpuolelle asettui Ruotsille alamaisia suomalaisia asukkaiksi. Ruotsille lojaali väki teki myös sotaisia retkiä itään.

Näissä oloissa naisten aseman on täytynyt olla hyvin turvaton, ja naisten häikäilemätön kohtelu on tarttunut myös "omiin" hallintomiehiin vakiintuneessakin osassa Ruotsille kuuluvaa Karjalaa. Tässä on Birger-kuninkaan julistuksen tausta: Lopettaa omien miestensä sellainen toiminta, joka saattaa nostaa muutenkin vaaranalaisen rajamaakunnan kapinaan Tukholmaa vastaan. Mitä kuninkaan asioihinpuuttumiseen johtanut naisten kohtelu on ollut, siitä saa käsityksen tuoreemmista tapahtumista, myös 2000-luvulta.  di-gold

 

http://keskiaika.kansalliskirjasto.fi/#!itemId=105&groupId=17

Birgerin naisrauha käyttöön nyky-Suomessa.

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Arvailuako
Arvailuako
6 years ago

Sanna Marin:

”P**at naisrauhasta, tuodaan 100 000 etelän ihmettä lisää tänne jotta meillä eliitillä on mistä valita rattopoikia itselle ja myyntitavaraksi”.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.