Mainos:

700 vuotta kuningas Birgerin naisrauhan-julistuksesta.

Julkaistu 27.9.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Lokakuun ensimmäisenä tulee kuluneeksai täydet 700 vuotta vanhimman alkuperäisenä säilyneen Suomea koskevan hallinnollisen asiakirjan allekirjoittamisesta. 01.10.1366 silloinen Ruotsin kuningas Birger Magnuksenpoika julkaisi kirjeen Karjalan naisille.

Birger, joka hallitsi Ruotsia v.1290-1319, vahvistaa kirjeessään Karjalaan naisrauhan. Naisrauha, so. naisten fyysisen loukkaamisen t. vastentahtoisen seksuaalisen kajoamisen rangaistavuus, oli voimassa Svean kuninkaiden lainkäyttöpiirissä jo kuningas Mauno Ladonlukon asettamassa Maanlaissa, v.1280, jolla korvattiin siihenastiset maakuntalait Ruotsissa ja Suomessa, mutta kuningas näki tarpeelliseksi muistuttaa laista myös valtakuntansa itäisintä osaa. Maakuntalakien aikana naisten turvaaminen oli kuulunut heidän suvuilleen.

naisrauhanjulistus3333333Birgerin asiakirja tunnetaan "Karjalan naisrauhan julistuksena". Asiakirja vahvistaa kuolemantuomion käytön naisiin kajoajille.

Kaikkien meille alamaisten vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, siveyslupauksen tehneitä tai neitoja, tulee saada nauttia täyttä rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin että rikkojia kohtaa meidän kuninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana.

Asiakirjan kieli on latina, joka oli tuolloin Svean-valtakunnan hallintokieli. Ruotsia ja suomea käytettiin poikkeuksellisesti. Kun paljon arkistoja on tuhoutunut, Birgerin ukaasi aloittaa Suomen kirjallisena säilyneen hallintohistorian. Suomi oli kuulunut Ruotsin kuninkaiden alaisuuteen 1250 alkaen, jolloin Ruotsin piispojen luettelo mainitsee ensimmäisen kerran Turun piispan Ruotsin arkkipiispan alaisen hiippakunnan piispana. Tätä vanhempia mainintoja Suomen asioista ei ole ruotsalaisissa asiakirjoissa. Suomen katolista kirkkoa koskevia aiempia mainintoja on toki Vatikaanin, Hampurin-Bremenin arkkihiippakunnan ja Lundin (Tanskan) arkkihiippakunnan asiakirjoissa. Katolinen kirkko oli hoitanut asioitaan Pohjolassa joko po. hiippakuntien kautta, tai paavin legaattien välityksellä.

Mainos:

Että kuningas näkee tarpeelliseksi puuttua etäisen linnaläänin asukkaiden oloihin, merkitsee kahta asiaa:

  • Asioiden tila maakunnassa oli sellainen, että se saattoi aiheuttaa valtakunnalle merkittävää haittaa.
  • Kuninkaalle oli lähetetty useita valituksia laittomuuksista, ja ne olivat myös tulleet perille.

Ruotsia hallitsevilla kuninkailla oli alkanut olla todellista valtaa vasta Birger Jaarlin 1240-luvulla käyminen sisällissotien jälkeen, kun sekä ylimykset että maakunnat oli saatu tottelemaan kuningasta. Birgerin Folgunga-sukua edeltäneillä hallitsijoilla oli ollut hyvin vähän valtaa, ja mm. Erik Jervardinpoikaa, "Erik Pyhää", eivät kaikki aikalaiset tunnustaneet kuninkaaksi hänen eläessään, vaan maa oli ollut käytännössä sisällissodassa osan Ruotsia kannattaessa muita kruununtavoittelijoita.

Birger Jaarlin valtaannoususta, johon liittyy myös Suomen liittäminen valtakuntaan, voidaan katsoa "modernin" keskiaikaisen kuningasvallan alkaneen Ruotsissa. Tähän prosessiin liittyy myös Mauno Ladonlukon kampanja yhteinäisen valtakunnallisen lain voimaansaattamiseksi.

Karjala t. Käkisalmen lääni oli 1300-luvulla Tukholman ja Novgorodin hallintojen kiistamaata. Rauhansopimuksessa vahvistetun Pähkinäsaaren rauhan rajan länsipuolelle suuntautui idästä ryöstöretkiä ja rajan itäpuolelle asettui Ruotsille alamaisia suomalaisia asukkaiksi. Ruotsille lojaali väki teki myös sotaisia retkiä itään.

Näissä oloissa naisten aseman on täytynyt olla hyvin turvaton, ja naisten häikäilemätön kohtelu on tarttunut myös "omiin" hallintomiehiin vakiintuneessakin osassa Ruotsille kuuluvaa Karjalaa. Tässä on Birger-kuninkaan julistuksen tausta: Lopettaa omien miestensä sellainen toiminta, joka saattaa nostaa muutenkin vaaranalaisen rajamaakunnan kapinaan Tukholmaa vastaan. Mitä kuninkaan asioihinpuuttumiseen johtanut naisten kohtelu on ollut, siitä saa käsityksen tuoreemmista tapahtumista, myös 2000-luvulta.  di-gold

 

http://keskiaika.kansalliskirjasto.fi/#!itemId=105&groupId=17

Birgerin naisrauha käyttöön nyky-Suomessa.

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Arvailuako
Arvailuako
6

Sanna Marin:

”P**at naisrauhasta, tuodaan 100 000 etelän ihmettä lisää tänne jotta meillä eliitillä on mistä valita rattopoikia itselle ja myyntitavaraksi”.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.