Poliisihallitus: Kiire kuolemaan ja väsynyt elämään?
Poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen ja tietoanalyytikko Mika Sutela kirjoittavat blogissa, että laaja, kansainvälinen ESRA-tutkimus (E-Survey of Road Users’ Attitudes) ei anna positiivista kuvaa suomalaisten suhtautumisesta omaan ja muiden ihmisten turvallisuuteen liikenteessä.
Kolme neljästä suomalaiskuljettajasta kertoi ajaneensa ylinopeutta vähintään kerran. Tämä ylittää vastaajamaiden keskiarvon reilusti. Myös tilannenopeuden kerrotaan olleen liian suuri keskiarvoa useammin. Suomalaiskuljettajien heikkouksina korostuvat nopeuden lisäksi kännykkä ja väsymys. Lähes puolet (46 %) suomalaiskuljettajista oli vastaamista edeltäneen viimeisen 30 päivän aikana puhunut ajaessaan kännykkään niin, että puhelinta on pidetty kädessä. Ratin takana väsyneenä sinnittelevä kuljettaja etenee vajavaisella toimintakyvyllä. Vastaamista edeltäneen edellisen kuukauden aikana lähes joka kolmas suomalainen kertoi ajaneensa niin väsyneenä, että on ollut vaikea pitää silmiä auki.
Väsyneenä ajaminen, kyselyn perusteella, vaikuttaa olevan varsin yleistä ja herää kysymys, että pidetäänkö sitä yleisesti edes paheksuttavana, ymmärretäänkö sen olevan lain mukaan kiellettyjä ja eikö myöskään ymmärretä, että väsymys lisää onnettomuusriskiä. Väsyneenä ajaminen itsessään voi heikentää kuljettajan tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä.
Ylinopeus on ollut päihtymyksen ohella eräs tyypillisistä yksittäisistä riskitekijöistä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa, päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa. Ylinopeus johtaa ajoneuvon hallinnan menettämiseen ja vakavampiin törmäyksiin.
Alkoholin ja huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajaminen on merkittävä riskitekijä liikenneonnettomuuksille. Päihtyneenä ajaminen vaikuttaa kuljettajan tarkkaavaisuuteen, reaktiokykyyn ja päätöksentekoon.
Liikennekulttuuri ja asenteet liikenneturvallisuuden muutoksen ytimessä
Vuonna 2023 ennakkotietojen perusteella Suomen tieliikenteessä kuoli 173 ihmistä (Tilastokeskus 2024). Vuonna 2008 tieliikenteessä menehtyi vielä yli kolmesataa ihmistä. Viimeisen 20 vuoden aikana tienkäyttäjäryhmittäin tarkasteltuna tieliikenteessä kuolleissa ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Henkilö- ja pakettiautossa kuolleiden osuus kaikista tieliikennekuolemista on ollut tasaisesti noin 60 prosenttia. Suojaamattomien tienkäyttäjien eli jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemat ovat muodostaneet noin viidenneksen kaikista tieliikennekuolemista.
Tilastotiedot herättävät pohtimaan kysymyksiä siitä, miksi henkilö- ja pakettiautoissa kuolleiden määrän suhteellinen osuus ei laske muita nopeammin? Löytyykö kaikesta tienkäyttäjäryhmien ympärillä vallitsevasta positiivisesta kehityksestä huolimatta vuosittain se tietty osuus ihmisiä, joilla on kiire kuolemaan ja jotka ovat väsyneitä elämään?
Tienkäyttäjäryhmien kuolleisuutta tarkasteltaessa näyttää siltä, että olisi tärkeää panostaa erityisesti henkilöautolla kulkeviin ja suojaamattomiin tienkäyttäjiin halutessamme saada aikaan merkittävää vähennystä tieliikennekuolemissa. Tieliikennekuolemia voidaan ehkäistä mm. liikennevalvonnalla, turvallisuutta lisäävällä infran suunnittelulla sekä toteutuksella, nopeusrajoituksilla, koulutuksella sekä valistuksella mutta merkittävin liikennekuolemien ehkäisyssä on tienkäyttäjä itse. Suomalaista liikennekulttuuria ja asenteita tien päällä on pyrittävä eri keinoin muuttamaan liikenneturvallisuuden edistämisen kannalta suotuisammiksi.
Liikennekulttuurissa järjestelyt ovat merkittävä asia. Olen ajellut Espanjassa ja Suomessa. Liikennejärjestely poikkeavat suuresti. Esimekiksi Espanjassa polkupyöräilijää ei saa enää auto ohittaa samalla kaistalla. Ennen ehtoa oli 1,5 metrin etäisyys, Suomessa jotkut typerykset ohittavat muutaman kymmenen senttimetrin etäisyydellä.
Vilkkaisiin risteyksiin on rakennettu liikenneympyrä ja ajonopeus on 40 km/h, alkaa jo noin 30m ennen liitymää. Suomessa tämä on edellee 50 km/h vaikka tästä kerran trafiin huomautin, se on liikaa. Suojateitä ei asenneta heti risteykseen vaan noin 5-10 metrin päähän.
Yksi tärkeä asia on rankaisu vahingoista. Suomessa muistan tapauksia, kun suojatiellä on tapettu jalankulkija. Tulee vähäinen sakko tai selviää sakoitta, kun suojatie on risteyksessä kiinni ja poliisi toteaa, ettei ison auton kuljettajalla ollut mahdollisuutta nähdä koululaista, jolla lisäksi paloi vihreä valo ylitykseen kuten autollakin. Jos suojatie olisi 10 metriä risteyksestä, tällaista näköestettä ei olisi. Tässä tapauksessa tulisi tuomita liikennesuunnittelija kuolemantuottamuksesta.
Suomessa asiat ovat huonosti, koska kaupungissa liikennesuunnitelija valitaan poliittisin perustein eikä sellaiselle anneta tuomiota.
Suomalaiset ”valkoisen ylivallan” päällä kekkaloivat limaniskat ovat yksinkertaisesti vain niin TÖISTÄÄN väsyneitä ja kiireisiä surffatessaan tämän kumulatiivisen hyvinvointivaltion aallonharjalla! Sanonmpa vain ollakseni dinosaurus, että kun penskoilta otettiin pois niin häpäisevä 80:n kympin lätkä I vuodeksi niin loppu onkin ollut kurttuista peltiä ja ”nuorena nukkuneita”!