Vaatteiden alennusmyynnit yleistyvät

Valikoiman nopea vaihtuvuus on vaatemerkkien itselleen luoma ongelma, mutta lottovoitto kuluttajille.

Muotibisnes on muuttunut huimasti siitä mitä se oli vain muutama vuosi sitten. Kun ennen uusia mallistoja tuli vaatekauppoihin vain muutamia kertoja vuodessa usein vuodenaikojen vaihtumisen ohessa, nyt uusia tuotteita tulee kauppoihin viikottain, jopa päivittäin. Usein uusiutuvalla valikoimalla ja rajoitetuilla tuotemäärillä vaatekaupat ovatkin onnistuneet saamaan asiakkaat palaamaan ostoksille useammin, jopa useita kertoja viikossa, ellei jopa useita kertoja päivässä kun nettishoppailukin otetaan huomioon. Shoppailusta on tullut ajanviete, mutta myös pakko, jos ei halua päästää uusia tuotteita ohi suun.

Vaatekaupat ovatkin onnistuneet kasvattamaan kulutusta, mutta samalla luoneet itselleen ongelman: uuden tavaran tulviessa sisään vanhasta varastosta on päästävä entistä nopeammin eroon. Hintatietoisille asiakkaille tämä taas on luonut uusia mahdollisuuksia säästää rahaa samalla kun ostavat enemmän.

Ekologisuus ja eettisyys ovat kasvava trendi, hinta silti tärkein

Kuluttajat haluavat ostaa uusia tuotteita, mutta käyttää siihen mahdollisimman vähän rahaa. Viime vuonna vaatteiden, kenkien ja asusteiden myynnin määrä kasvoi samalla kun kaupan arvon laski, eli toisin sanoen viime vuonna kuluttajat ostivat määrällisesti enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta samalla käyttivät ostoksiinsa vähemmän rahaa. Suurimmalle osalle suomalaisista kuluttajista hinta onkin edelleen yksi tärkeimmistä ellei jopa tärkein tekijä vaatteita ja muuta vaatetusta ostaessa.

Samaa tarinaa kertoo myös tilasto suomalaisten eniten käyttämistä vaatetuksen kaupoista. Top 3:ssa ovat niin Prisma, K-Citymarket sekä edullisia vaatteita tarjoava muotijätti Hennes & Mauritz.

Voidakseen vastata kuluttajien vaatimukseen runsaasta valikoimasta edullisin hinnoin, muotijätit joutuvat jatkuvasti polkemaan tuotantokustannuksiaan, minkä seurauksena saammekin lukea uutisia hikipajoista, tehtaiden romahduksista ja tulipaloista sekä muodin valmistuksesta ja siitä syntyvästä jätteestä aiheutuvasta haitasta ympäristölle.

Viime aikoina kestävä kulutus, kirpparit ja mahdollisimman vähän uuden ostaminen ovatkin olleet paljon  pinnalla, mutta ne ovat kuitenkin jääneet vain pienten ryhmien jutuksi. Hinta on edelleen määräävässä asemassa suomalaisten kuluttajien ostotottumuksissa.

Valikoiman nopea vaihtuvuus on tuonut kuluttajille uusia säästömahdollisuuksia

Luomalla kuluttajille tarpeen palata useammin liikkeisiin nopeasti vaihtuvan valikoiman avulla, muotijätit ovat tuoneet itselleen voittoa, mutta myös luoneet itselleen uuden haasteen. Mahduttaakseen uudet tuotteet myymälään, muotiyritysten on pakko päästä eroon vanhasta valikoimasta nopeasti. Tämän vuoksi tuotteita laitetaan alennuksiin nopealla syklillä, ja nykyään pelkkien talvi- ja kesäalejen sijaan monilla muotiliikkeillä on tuotteita alennuksessa jatkuvasti.

Kiertelemällä aleja kuluttajat voivatkin nykyään löytää jopa juuri sen sesongin tuotteita alennuksista. Alehaukan ei enää tarvitsekaan ostaa talvitakkeja heinäkuussa. Harva kuitenkaan jaksaa kierrellä loputtomiin kivijalkaliikkeiden ja eri nettikauppojen aleja parhaat alennukset löytääkseen. Tämän myötä onkin syntynyt myös palveluita, jotka keräävät eri nettikauppojen alet yhteen ja näin helpottavat edullisten tuotteiden etsimistä.

Muodin vaihtuvuuden kiihtyminen tuokin omat haasteensa niin eettisistä kuin ekologisista näkökulmista, mutta hintatietoisille kuluttajille se on uusi mahdollisuus.

6 thoughts on “Vaatteiden alennusmyynnit yleistyvät

  • 6.3.2019 at 09:56
    Permalink

    Yleensä näiden ”vaatejättien” perin ”korkeaan eettiseen toimintatapaan” liittyy erottamattomana osana valmistuttaa myytävät tuotteensa kehitysmaissa eli halpatuotantomaissa halpatyövoimalla, jota myös Suomeen EK hinkuu kuin hinkuyskässä – orjapalkalla kurjissa pimeissä tehdashalleissa, joissa kuitenkin sähköjärjestelmä ylikuormittaa sähköjärjestelmää niin, että tuontuostakin niissä tapahtuu syystä siitä tuhoisia tulipaloja tai sitten hallin yläkerrassa olevan liikakuorman vuoksi romahtaa työtätekevien naisten ja tyttöjen niskaan liiskaten heidät kuin koppakuoriaiset.

    Turha kait mainita työajoista sen verran, että se on yhtenevä kuin 150-vuotta sitten englannin kaivosmiesten työaikoihin eikäpä nykyinen naisvaltainen neuloma-ala jää likaisuudessakaan paljoa jälkeen. Luonnollisesti ei ole puhekaan mistään palkallisista sairaslomista tai muista kotiinjäänti mahdollisuuksista kun lapsi tai mieluummin lauma heitä on sairas. Eivätkä he kotona olekaan kuin korkeintaan aivan pienin, sillä suuremmat ovat joko koulussa tai heti lyhyen oppivelvollisuuden päätyttyä tekemässä erilaista pikku bisnestä kaduilla lisärahan hankkimiseksi kotiin ellei muutoin niin kerjäämällä koko kynnellekykenevä parvi.

    Eli edellisen kaltaista työläisten paratiisia myös Suomen globalisti riistäjäkapitalistit unelmoivat posket odotuksen punasta hehkuen toki niin, että nämä kuvitellut kehitysmaalaiset ”voimavarojen” sosiaalipoliittiset lisäavustukset maksavat vielä suomalaiset veronmaksajat sillä eihän ”halpatyövoima” halpatyöllä voi elää, vaan loppuosan varoituksista huolimatta ”varoittavat” veronmaksajat vaatimattomalla 70% osuudella, minkä EK:n kokoomuslainen johtaja Jyri Häkämies vaimon hakkuulta ehtinyt eli sharian ohessa on klubi askin kanteen kyseisen prognoosin laskenut toki paljon kouluja käyneenä miehenä.

    Reply
    • 6.3.2019 at 11:30
      Permalink

      Juuri näin. Tulee mieleen aika, jolloin nämä kysymykset askarruttivat vasemmistoakin. Nyt ne eivät HBLTI- ja mokutus-kiireiltään ehdi miettimään tuommoisia. Uusmarxisti ja uusliberalisti ovat löytäneet toisensa ja liitto toimii hyvin. Siellä missä parivaljakko ei saa osakseen ymmärrystä, käy uuskonservatiivi pommittamassa vastahankaisen hallinnon pois pelistä.

      Reply
  • 6.3.2019 at 10:02
    Permalink

    Näin varmasti on, mutta itseäni kyrpii kun jos joskus sattuu löytämään vaikkapa kelvolliset farkut, niin seuraavalla kerralla samalaisia ei löydy, koska mallisto vaihtunut. eikä nappula riitä useampiin silloin kun vielä olisi saatavilla ne kelvolliset. Alennuksista en löydä koskaan omaa kokoani.
    Farkuista tuli mieleen kun noin kymmenen vuotta sitten tyhjennettiin vanhempien vinttiä, niin siellä oli säilynyt meikäläisen 1980 luvulta peräisin olevat farkut. Kangas oli paksua kuin pelti ja vetoketju toimi yhä. Pesuohjelapussa luki Made in Finland en kerro merkkiä sillä laatu ei vastaa enää edes nimeksi 1980 luvun laatua.
    Mauno Koivisto maanpetturi rötösherra kavereineen on kaikkeen syypää. Toivottavasti ihmiset älyävät äänestää perussuomalaisia 14,04.2019 niin maa saadaan suonsilmästä ylös.

    Reply
    • 7.3.2019 at 01:05
      Permalink

      Ei PS tule mitään korjaamaan. Katso muita vaihtoehtoja kuten Väyrysen Seitsemän tähden liike, Reformi ja IPU jne. Kansan yhtenäisyys ei pääse vielä seuraaviin vaaleihin.

      Reply
  • 6.3.2019 at 15:10
    Permalink

    ”Pellavaa ja hamppua viljeltiin kotona. Puuvilla ostettiin valmiina lankoina tai kankaina.”

    ”Talvivaatteet tehtiin yleensä lämpimästä villasta kuten paksummat hameet, huivit ja takit sekä sukat ja
    lapaset sekä miesten housut.”

    Reply
  • 6.3.2019 at 15:46
    Permalink

    Pääkaupunkiseudulla on monta hyvää vaate-ostajan kirpparia, mm. kehäkakkosen kainalossa ja Varistossa.

    Miksi maksaa 100 Eur uudesta, kun samanlaatuisen voi löytää vähän käytettynä kirpparilta parilla kympillä?

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.