Jyrki Åland: Isä mitä me syödään?
”Hei isä mitä me syödään tänään” Huutaa poikani olohuoneesta. Kävelen jääkaapille ja huudan takaisin ”Sikaa poikani, tänään rillataan”. Jään katselemaan etiketissä olevia merkkejä: Valmistettu Suomessa, Joutsen lippu ja laatu vastuu sertifikaatti pistää silmääni. Tunnen oloni hyväntuuliseksi, koska voin olla varma siitä mitä minä ja perheeni syö. Pesen kattilallisen uusia perunoita ja pistän ne kiehumaan. Lisäkkeeksi valmistelen tomaatti-sipulisalaattia ja keitettyjä porkkanoita ja kastikkeeksi teen kermaisen pippurikastikkeen. Tiedän, että tämän syötyään on taas sangen turvonnut olo, mutta entä sitten.
Ilokseni huomaan, että talouden emäntä on ollut viisas ja ostanut kaupasta sekä torilta vain suomalaisia raaka-aineita. Sentään joskus on hienoja päiviä, kunnes kuin tyhjästä kuulen mielessäni Juhana Vartiaisen sanat ”koko maatalous on täysin kannattamatonta ja maatalouden työntekijöiden pitäisi muuttaa kaupunkiin ja tehdä sellaista työtä, joka tuottaa lisää bruttokansantuotetta”. Hetken ilo ja grillatun lihan aistikas tuoksu on hetkessä pois ja jään toistamaan itselleni. ”Jumala jos oikeasti olet olemassa, suojele meitä ja kansaasi näiltä hulluilta. Sillä he eivät tiedä mitä ovat tekemässä”.
Tiistaina 17.7.2018 Suomiareenalla koettua ja nähtyä
Maalaisromantiikkaa vai huoltovarmuutta keskustelutilaisuus ei näyttänyt äkkiseltään päivän mielenkiintoisimmalta aiheelta, mutta raflaava otsikko ja liberaalien näkemys huoltovarmuudesta kiinnosti. Vanha sanonta ”pidä ystävät lähellä, viholliset lähempänä” sai minutkin paikalle.
Panelistit edustivat koko liberaalin markkinatalouden kermaa, sekä vahvaa liberaalista näkemystä, joka on vallannut muun muassa ennen niin konservatiivisen Kokoomuksenkin. Juhana (outer space) Vartiainen ja Susanna (kerää risuja) Koski toivat selkeästi esiin, että tilat pakettiin ja tuet pois. Me pärjäämme ihan hyvin, kun ruoka tulee muualta kuin Suomesta. Koko huoltovarmuus on vain maalaisten ylläpitämää harhaista keskustelua, että jotain voisi sattua.
Kysyttäessä, entä jos itämerelle kehittyisi kriisipesäke, niin eikö silloin olisi hyvä olla myös omaa tuotantoa? ”se riittää, että meillä on siemenviljaa, jotta saadaan maatalous taas uudelleen ylös” kertoi Vartiainen. Susanna Kosken mielestä ei ole mikään ongelma edes kriisitilanteessa saada tuontiruokaa Suomeen. Ikävä kyllä tällä porukalla ei ollut minkään tasoista realistista maailmankuvaa siitä, että miten vaikeaa on muun muassa käynnistää maatalous uudestaan. Miettikää vaikka, että kriisi puhkeaa syys- lokakuussa ja varmuusvarastossa onkin vain siemenvaroja, niin koska silloin syödään?
Oli kriisiä tai ei, niin maatalouden ylös nostaminen vaatii aikaa ja rahaa. Hankitaan maatalouskoneita ja ruvetaan uudestaan alustamaan peltoja takaisin viljelykuntoon sekä rakentamaan menetettyä infraa, niin se on aina kalliimpi prosessi kuin että ylläpitäisimme nykyisin olemassa olevaa tuotantokapasiteettia.
Eikä varmaan tullut yllätyksenä, että koko panelisti ryhmä kieltäisi lihantuotannon. Liberaalille liha tuntuu olevan Haram. Lisäksi liberaalit poistaisivat kaikki maataloustuet, vain EU-tuet saisivat riittää. Heillä on hyvin tiedossa, että tuen määrät tulevat laskemaan seuraavalle EU:n budjettikaudelle. Tämä tarkoittaisi, että vain kannattavimmat tilat jäisivät henkiin ”Suomessa on muutenkin liikaa tiloja”. Entä jos Suomesta lopetetaan maataloustukijärjestelmä? Silloin Suomesta loppuisi myös tuotanto. Tällöin tultaisiin tilanteeseen, jossa oman maan tuotanto korvataan tuonnilla, mikä tarkoittaisi valmiita tuotteita, ei raaka-ainetta.
Maatalouden työväki on siis vain uusia tuotannontekijöitä markkinaliberaalien silmissä. Että ei muuta kuin pellot pakettiin ja muutto kaupunkiin, sitten niihin oikeisiin töihin. Tuolle 50 000 uudelle työntekijälle olisi kuulemma käyttöä. Maatalouden loppuminen tarkoittaisi myös kuolin iskua elintarviketeollisuudelle. Maatalouden alasajo lopettaisi paljon muutakin kuin maatalouden työpaikkoja. Puhumattakaan siitä osaamisesta, jota meillä on maataloudessa sekä elintarviketeollisuudessa.
Kun panelistit nauroivat hömppäheinälle, niin ihan muistutukseksi. Hömppäheinätuki pitää myös pellot kunnossa ja ne voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Se on tärkeää huoltovarmuuden kannalta. ”Hömppäheiniksi” nimitetään usein esimerkiksi suojavyöhykkeinä, luonnonhoitopeltoina ja viherkesantona viljeltäviä peltoja, joilla ei ole sadontuotantotarkoitusta. Tosi asia on, että tukia on kehitettävä kohti kannattavampaa maataloutta. Taas se että ajetaan maatalous alas, on kuin löisi itseään kirveellä sääreen ja koittaisi juosta.
Maataloutta ohjaavat luonnonolosuhteet
Yllätys on suuri kun puhutaan ilmaston lämpenemisestä. Tällä kertaa ilmaston lämpeneminen kestää tavattoman kauan ja se ei ole mikään iso ongelma. Yksikään panelisti ei näe hyötyjä siinä että ilmaston lämmetessä, myös Suomen maatalouden satokausi pitenee. Outoa sillä Suomi on yksi harvoista maista koko maailmassa, jonka maatalouteen ilmastonmuutos vaikuttaa myönteisesti ja tätä tosi asiaa liberaali punavihreä öyhöttäjä ryhmä ei suostu sanomaan ääneen.
On sanomattakin selvää, että globaalien ruokamarkkinoiden muuttuessa muun muassa kuivuuden takia, niin Suomi ei välttämättä enää saisi tuotua ruokaa ulkomailta. Maailmassa on tälläkin hetkellä monia merkittäviä ruuantuotantoalueita, jotka kärsivät ankarasta kuivuudesta. Meidän on varauduttava siihen, että tulevaisuudessa ruokaa ei yksinkertaisesti saa mistään.
Jos emme pidä huolta tämän hetkisestä maatalouden kapasiteetista, niin vastaan voi tulla nälkä. Nälkä ei pelasta ketään, vaan on aina läsnä. Nälkä saa myös suuret ihmismassat liikkeelle, joten tarvittaessa meidän on peltojamme ja vesistöjämme puolustettava. Koska meillä on jotain sellaista, mitä ylikansoittaneen maapallon väki haluaa. Suomi ei voi olla maa, joka ostaa muualta ruokansa. Meillä on täällä puhdas luonto ja vesi mikäli olemme viisaita, niin tulevaisuudessa olemme maa, joka myy ruokaa muualle.
Tai vaihtoehtoisesti, jos annamme vallan punavihreille markkinaliberaaleille, joilla ei ole luonnosta tai alkutuotannosta mitään käsitystä, niin tilanteemme voi olla aivan toisenlainen. Sinä päätät haluammeko pahimmassa tilanteessa päätyä tilanteeseen, jossa meillä ei ole omaa ruokatuotantoa tai taitoa sitä enää nostaa ylös, vaan joudumme kerjäämään ruoka-almuja muualta.
”Kettu on jänikselle sama kuin meille nälkä, joka niin monta ihmisen lasta on saavuttanut ja viimein surmannut.” Aleksis Kivi, Nummisuutarit.
Jyrki Åland
Suomen järvet ovat pitkälti menneet pilalle maatilallisille mätettyjen mirjarditukien merkeissä vuosien saatossa, lisää rahaa, tila isommaksi ja tulevat paskat suoraan järviin.
Vartiainen ei ole penaalin terävin kynä.
Ei lähellekään terävintä.
Ja tällaiset tollot meitä johtavat.
Vartiainen on olevinaan valtakunnan järkyttäjä jäätävillä lausunnoillaan. On niin saatanan tyhmäkin ettei osaa varoa jos vaikka joku hermostuisi noista paskapuheista. vartiainen, jungner samaa somehuora porukkaa jotka runkkaavat onnellisina ja kiihottuneina kun ovat saaneet kovia lausuntoja someen.
Ulkomailta tuotu ruoka-apu kriisitilanteessa ei sekään ole ilmaista. Meillä itsellä pitää olla jotain reaalista antaa vaihdossa.
— Keskuspankista lähetetyt bitit eivät kelpaa.
— Raha ei kelpaa, kulta kyllä.
— Ulkomaat alkavat vaatimaan ruokaa vastineeksi valtion veloista. (Saksasta, jonka varaan luotettiin, ei saadakaan elintarvikkeita. Käyttävät itse.)
— Oma työ ja tuotanto voi olla sen laatuista, että sille ei ole ulkomaista vaihtoarvoa kriisin tullen.
— Öljyn varmuusvarastot hädin tuskin riittävät omien maatalouskoneiden pyörittämiseen.
Jos kriisi jatkuu pitkään, maatalouden pinta-alaa pitää lisätä tai väestöä vähentää.
— Neljännes tuotantopinta-alasta on varattava hevosten ruokaa varten.
— Hevoskannan kymmenkertaistaminen ei sekään hetkessä hoidu. — Kaupunkien työvoimaa pitää siirtää maaseudulle. Asunnot rakentaa. — Isojen tilojen ruuan vievät ne, joilla on aseet.
— Kotitarveviljely lisääntyy.
Jepulis, parempi kasvattaa vain itselle ja ehkä suvulleen, mutta ei ikinä liikkeisiin eikä torakan lailla tukia imien.
Monikohan eds tietää mitä voi parvekelaatikoissakin kasvattaa, tai ihan pelkässä sangossa, pari sankoa multineen parvekkeelle niihin pari perunaa itämään ja siinä on jo yhden ihmisen talviset perunat.
Mikä etuoikeus rehufarmaajilla on mihinkään tukiin, ei yksityiyrittäjäkään saa perkele tukia, jos ei myy, ei ole vaihtoehtoa, lappu luukulle.
Ps, olen itse ollut viljelijä, joten tiedän kyllä jonku verran mistä kirjoitan, eu tuoet tulee ovista ja ikkuinoista vaikka ajat pellosta rehut nurin keväällä ja syksyllä, ei tarvitte kasvaa mitään tuotannoksi, ja tuohon mätetään tukia, tuntuuko hyvältä, näköjään, kun noin synpatioita heitellään.
Hömppäheinän tukeminen ei välttämättä ole sitä järkevintä tukipolitiikka. Tosi asia on, että maataloutta tarvitsee kehittää, kuten myös tukipolitiikkaa.
Kun laivaliikenne Itämerellä estetään, loppuu kaiken ulkomaisen ruoan tuonti Suomeen.
Tämä vain ei uppoa kovakalloisten aivoihin.
Se että ei kaupasta osta kotimaista ei tarkoita että ostaa ulkomaista, se ei uppoa umpiluupäihin.
Tuotteet Asevelihintaan?
Joskus olin sitä mieltä, että rauhanajan tukien vastineeksi maanviljelijöiden pitää kriisin aikana myydä tuotteensa ”asevelihintaan”. En ole enää. Korkein hinta pitää ottaa.
Silloin, kun todellinen kriisi on käsillä, toisten omaisuuden sosialisointi vain pahentaa tilannetta. Estää tuotannon lisäämisen ja tekee pulasta pahemman. Päin vastoin silloin pitää vähäisetkin rajoitukset poistaa.
Kerronpa esimerkin
Kun maassa oli todellinen pula noin 150 vuotta sitten, senaatilta anottiin, että viinanpoltto sallittaisiin. Ei käynyt päinsä (ja Helsingissä viinaa kyllä riitti). Tämän seurauksena vielä muutama ylimääräinen tuhat ihmistä kuoli nälkään.
Helsingin herrat tiesivät, että maajussit vain keittäisivät viinaa sen sijaan, että syöttäisivät viljan lapsilleen. Näin he ainakin itse olisivat tehneet. — Ja kieltämällä viinanpolton tekivätkin omille kansalaisilleen.
Todellisuus maaseudulla oli kuitenkin se, että vielä viimeiset peltoon mätänevät perunat olisi voitu keittää viinaksi ja sillä viinalla vaihtaa kotiin ruokaa (venäläisiltä — Hampurin ruoka meni Helsingin pöytiin). Kun viinan keittäminen oli kielletty jäivät mädät perunat kokonaan peltoon tai ne syötiin ja sitten kuoltiin komplikaatioihin.
Ekäpä kuolleisuus olisi ollut vielä pahempaa jos perut olsi köytetty viinan valmistukseen pieni valotus perunaviinasta, siinä lotto”voitto” on isoilla prosenteilla, kuolema.
Erittäin hyvä kirjoitus.
”Näin he ainakin itse olisivat tehneet. — Ja kieltämällä viinanpolton tekivätkin omille kansalaisilleen.”
Kerroit tuossa syyn moniin kieltoihin.
Poliittiset päättäjät ovat osin siksi epärehellisiä, koska heiltä puuttuu kyky asettua toisen ihmisen asemaan.
He eivät ilmeisesti edes osaa ajatella jonkun tekevän hyödyllistä työtä itselle, mutta siitä hyötyisi myös ympäristö ja läheiset.
He ovat niin korruptuneita ja mädäntyneet lehmänkaupoissaan, että ns. normaali elämä on vierasta,
eli kun he itse ovat huijareita niin he luulevat myös kaikkien muiden olevan.
On heissä myös raukkoja, Juhanan tasoisia botteja, joilla on vain neste noussut päähän.
Jos joku keksii jonkin hyvän idean ja saa sillä julkisuutta, rahaa ja kunnioitusta niin ei mene kauaa, kun joku politiikko poseraa siivellä.
Tästä vaikka esimerkkinä Rovio aikoinaan, kun angry birds löi läpi oli Jyrki boy & co viivana paikalla.
Narsistisen persoonan suurin heikkous on muiden ihmisten pitäminen tyhminä.
Oikeastaan ei narsisteissa ole mitään vikaa silloin, kun kaikki menee hyvin, mutta vastoinkäymisten sattuessa voi asiat mennä hyvin rumaksi, narsistit ovat hyviä uhriutumaan.
Narsisti tarvitsee aina syyllisen, jota rankaista ja he lokeroivat ihmiset hyödyllisiin/hyödyttömiin.
Itse pidän sitä vammana, he eivät ikinä pysty kokemaan samanlaisia tunteita mitä normaali ihminen.
Olen valitettavasti päässyt seuraamaan asiaa aika läheltä.
Jokainen asioita seuraava tietää, että huipulle päästäkseen pitää omata juuri narsistinen persoonallisuus, se on jopa vaatimuksena joidenkin yritysten johto tasolle..
”Normaaleilla” ihmisillä olisi toivona määrä, mutta asiat menevät pahempaan suuntaan, mitä hajanaisempia olemme ja alkaa olla aika myöhäistä, tosi myöhäistä!!
Sori ot ja pitkä teksti. 🙂
Poliitikot ovat kaikkeen hulluuteen yksin syypäitä. Idiootit poliitikot keksivät sotien jälkeen että väki kaupunkeihin ja pellot pakettiin. Syntyi maalta pako. Kaupunkeihin tullut väki kärsi juurettomuudesta ja seuraukset näkyivät nopeasti monella tasolla ja näkyvät yhä.
Maataloutta pitää olla ja kannattaisi palata kunnon impivaaralaiseen maatalouteen.Talot, mökit ja töllit korpeen. Karja laiduntamaan keväästä syksyyn saariin, metsiin ja niityille. Karja syö mielellään luonnon heinäkasveja ja muuta oikeaa märehtijäin ravintoa. Samalla karja lannoittaa metsiä ja syö liiat vesakot. Tällä tavoin syövä lehmä tuottaa oikeanlaista maitoa. Ei mitään keinorehuilla syötettyjen lehmien litkua.
Kriisiseistä selviää kun joka talossa on kellari ja riihi varustettu syömisillä. EKP ja EU hirttäisi itsensä munista kun suomalaiset pärjäisivät ilman ulkoista paska ruokaa.
Vartiaiset ja muut kaltaisensa ovat globalistien sätkynukkeja.
> kunnon impivaaralaiseen maatalouteen
Pakolaisten vastaanottamiseen olen ehdottanut jo edellisen sodan jälkeen hyväksi havaittua asuttamismallia:
Sanotaan jokaiselle maahan tulijalle kohteliaasti:
— Tervetuloa!
— Annetaan käteen kuokka ja pokasaha sekä
— ilmaiseksi kaksi hehtaaria metsää.
Sen jälkeen hän voi
— kaataa puut maaltaan.
— Rakentaa niistä mökin perheelleen. Ja
— raivata hakkuuaukean pelloksi, joka sitten moniaisia vuosia eteenpäin tarjoaa toimeentulon koko perheelle!
Ei pidä unohtaa että me suomalaiset olemme äänestänet nämä politikot virkoihinsa. Syy on siis meissä suomalaisissa.
> me suomalaiset olemme äänestänet nämä
> politikot virkoihinsa
Puolueiden pyörittämä valintajärjestelmä käytännössä estää kunnon ihmisten asettumisen edes ehdolle.
Maatalous itkut voi lopettaa hyvin yksinkertaisella tavalla. Lakataan syömästä!
Sanotaan, että ruoka on tärkeä asia, mutta se ei saisi maksaa mitään. Kuitenkin ihmiset ovat valmiita syytämään rahaa kyselemättä kaikkeen muuhun nostamatta meteliä koituvista hinnoista tai muusta. Viinaa esim. ostetaan aina kun ”janottaa” maksoi mitä maksoi ja siitä koituvat ”sivukulut” vielä päälle, mutta se ei paina yhtään mitään sillä kun hauskaa on ollut se kaikki pienen tornadon kaltainen jälkeensä jättänyt jälki on ollut vaivan ja siihen uponneen rahan arvoinen.
On tosiasia, että kaikki suomalainen työ on ollut aina kallista verrattuna kilpailijamaihin riippumatta edes maantieteellisestä sijainnista. Mutta sosialistit muistivat aina listiä maajusseja eli näitä ”väärälle” puolelle mennyttä proletaariaattia Vapaussodassa v. 1918 kun eivät taistelleet punikkien puolella vaan porvari-kapitalistien valkoisten joukoissa, jota vielä komensi Venäjän Tsaari Nikolai II uskollinen henkivartiokaartiin kuulunut kenraali C.G.E. Mannerheim. Tästä nuo talonpojat saivat sosialistiselta runoilijalta Arvo Salolta niskaansa runon: ”Tapa talonpoika päivässä”, -tuon vallan hauskan ”mustaa huumoria” sisältävän vihapuheen pätkän. Samalla nämä sorvarit, takojat ja hitsarit unohtivat aktiivisesti sen, että heidän oma työnsä hinta oli aina kalliinpaa kuin kilpailijamailla esim. telakkateollisuudessa, jota vielä ”vauhdittivat” jatkuvat korpilakot syystä, että karva kääntyi takapuolessa ties mistä vitutuksesta. Tästäpä koitui lisää harmeja laivateollisuudelle toimitusaikojen kustessa ja parhaassa tapauksessa vielä lopulta oli laivan valmistuttua maksettava tilaajalle sakkoja viivästyksestä. Éikä tämä onni vielä päättynyt tuohonkaan, vaan saattoipa tuo laivan ostaja tehdä seuraavat hankintansa sattuneesta syystä¨joko norjalaisilta tai japanilaisilta, joilla ei ollut syntymälahjana siunattu pirun kovalla kateellisuudella, joka vie kalatkin järvestä tai vahingoilolla, joka oli niin arvokasta, että Sveitsin pankkien kultavarannotkin jäivät tuhkasankojen asemaan.
Pian ollaan kuin USA:ssa. Yhden työn palkalla ei suomeliassa elä. Työtä ei vaan riitä kaikille ja voittojen maksimoinnin ja ylimitoitettujen verojenkin takia kaikki täällä on helvetin kallista. Veroja kerätään, jotta se voidaan käyttää kaikkeen hyödyttömään kuten puoluetukiin, piilopuoluetukiin ja loismäärän kasvattamiseen. Milloin zippilä antaa selvityksen 4,2 miljardin taskurahojensa käytöstä?