Mainos:

Valtiovarainministeriö: Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina

Julkaistu 19.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen talous kasvaa 2,4 prosenttia vuonna 2018, ennustaa valtiovarainministeriö 19.12. julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan. Suotuisa suhdannevaihe lisää työllisyyttä, pienentää julkisen talouden alijäämää sekä hidastaa velkaantumista.

Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3,1 prosenttia vuonna 2017, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan.

Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa niiden reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Myös yksityisten investointien kasvu hidastuu, mutta investoinnit nousevat pitkästä aikaa yli 19 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).

Vuosina 2018 ja 2019 palkkojen nousu kiihtyy. Yksikkötyökustannukset nousevat mutta kilpailijoita maltillisemmin, ja suomalaisen tuotannon kilpailukyky kohenee edelleen. Työn tuottavuus kasvaa nopeammin kuin vuosiin. Suotuisa suhdanne lisää työllisyyttä, ja työttömyys vähenee.

Vienti vetää talouskasvua

Vienti kasvaa kysynnän vetämänä reippaasti vuonna 2018, eikä Suomi enää menetä markkinaosuuksia. Yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen tukee edelleen viennin suotuisaa kehitystä. Vienti on jatkossakin pääosin tavaravientivetoista. Nettovienti pysyy kasvua tukevana koko ennustejaksolla, vaikka tuotantopanosten tuonti kasvaakin. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä.

Mainos:

Vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Kaikki investointityypit kasvavat myönteisen kansainvälisen kehityksen ja matalana pysyvien korkojen tukemina. Asuntorakentamisen suhdannetilanteessa ei näy vielä rauhoittumista.

Vuonna 2018 ansiotaso nousee 2 prosenttia olettaen, että tulevat palkkaratkaisut seuraavat jo solmittuja sopimuksia. Palkkaliukumien on ennakoitu jäävän keskimääräistä pienemmiksi paikallisen sopimisen ja yrityskohtaisten erien vuoksi. Hinnat nousevat vuonna 2018 laajasti eri hyödykeryhmissä, mutta palveluiden hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy suurimpana. Työllisyyden kasvu nopeutuu yhteen prosenttiin.

Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,9 prosenttia. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä kotitalouden käytettävissä olevien tulojen kasvu hidastuu inflaation kiihtyessä. Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä, kun tuotannolliset investoinnit piristyvät. Työllisyys jatkaa kohenemistaan mutta hieman aiempaa hitaammin. Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin vuonna 2019.

Maailmantaloudessa vahva vire

Maailmantalouden kasvu on laaja-alaista. Erityisesti euroalueen talousnäkymät ovat vahvistuneet. Talouskasvun kiihtymisen myötä myös maailmankauppa on piristynyt ja kasvaa nyt selvästi maailman BKT:n kasvua nopeammin. Maailmankauppa keskittyy aiempaa enemmän investointihyödykkeisiin, mikä johtuu näkymien kohentumisesta keskeisissä talouksissa.

Kotimaan taloudessa riskit ovat tasapainossa

Kotitalouksien kulutus voi kasvaa ennustettua nopeammin, jos työllisyys yllättää positiivisesti ja kotitalouksien luottamus pysyy korkealla. Toisaalta, jos kotitalouksien luottamus laskee ja kotitaloudet alkavat säästää tai jos kysyntä törmää kapasiteettipulaan, kustannukset nousevat ja inflaatio alkaa kiihtyä voimakkaammin, kotitalouksien kulutus voi jäädä ennustettua pienemmäksi.

Talouskasvu hidastaa velkaantumista mutta ei poista julkisen talouden alijäämää

Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta, ja velkasuhde näyttäisi painuvan hieman 60 prosentin alapuolelle vuonna 2019.

Suotuisa suhdanne pienentää myös julkisen talouden alijäämää. Talouskasvu ei kuitenkaan korjaa julkisen talouden rahoitusepätasapainoa. Vaikka suhdanne on huipussaan, tulot eivät riitä kattamaan menoja. Etenkin valtiontalous on edelleen huomattavasti alijäämäinen.

Väliaikainen noususuhdanne ei vahvista julkisen talouden tilaa pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyminen lisää menoja ja kuormittaa julkista taloutta koko ensi vuosikymmenen ajan. Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu, velkasuhde uhkaa alkaa kasvaa uudelleen.

”Suomen talous kasvaa ripeää vauhtia. Lisäksi suotuisa suhdanne näyttäisi kestävän aiemmin arvioitua pidempään. Kasvu luo mahdollisuuksia kerätä julkiseen talouteen puskuria vaisumpien aikojen varalle ja viedä eteenpäin uudistuksia, joilla tuetaan työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua pidemmällä aikavälillä”, toteaa ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Lähde: Valtiovarainministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Jotenkin haluan uskoa joulupukkiin paljon enemmän kuin yo. sepustukseen ”jatkuvasta kasvusta”. Sen olen kyllä valmis allekirjoittamaan, että ns. mulliturpien määrä tulee jatkuvasti ”kasvamaan”, kuten myöskin kantasuomalaisten työtaakka tästä johtuen kumulatiivisesti kuin entisen miehen velkataakka. Valtionvarainministeriö valehtelee suoraan päin pläsiä, sillä vetäähän tuota iltanuotion illanistujaisten tarinataloa muuan petturi urpo, joka ei ole tähänastiseen sätkynuken uransa onnistunut sanomaan ainuttakaan lausetta, joka olisi totta edes siteeksi. Mutta kuten me kaikki sen tiedämme tämän päivän Suomessa totuus on ”salaista tietoa”, joka on äärimmäisen ”luottamuksellista” sekä vieläpä niin monimutkaista, että kansalaiset eivät ”ymmärrä” siitä enempää kuin vääräuskoinen Koraanin sisällöstä sen jälkeen kun on kuullut vuosia sen olevan ”rauhan uskonnon”, jossa verta vuodatetaan vain joka ainoa päivä ja ruumiita ei lasketa, sillä Allahin nimeen se on pyhää epistolaa sekä muslimin ymmärrystä vailla.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Paskapuhetta.

Mikä ihmeen vienti?
Mikä ihmeen vienti?
8 years ago

Kuten edellä: Paskapuhetta!!

Jos meillä kerran tuottavuus oli tänä vuonna 3.5% parempi kuin viimevuonna, niin silloinhan kaikkien palkkoja voitaisiin nostaa tuo 3.5%. Ja siitä huolimatta yritykset tekisivät miljardivoittoja.

Totuus on se että Suomesta salakuljetetaan uraania maailmanmarkkinoille. Siitä ei saa valtion penniäkään, kuten ei muista mineraaleistakaan. Esim. vuonna 2014 Suomi oli maailman toiseksi suurin koboltin viejä: 114.7 miljoonaa tonnia. Ja tuolloin koboltin hinta oli 20 000e/tn. Eli, Suomesta vietiin jo silloin verotta 2,3 miljardin euron edestä verotta kansallisomaisuuttamme. Nyt koboltin hinta on 70 000e/tn ja sama ralli jatkuu.

Kaikki politikkomme ja ministerimme tietävät tämän ja heidän hyväksynnällään homma saa jatkua. Ja kun mennään veilä hetki, niin koko Suomea ruvetaan kaivamaan niin että meille jää pilattu luonto, puhdistettavat vesistöt sekä konkursseja, kirjanpitorikoksia, murhia ja petoksia. Ja koska politikot ovat osana tätä suurempaa juonta, he pääsevät kuin koirat veräjästä.

Tämä on alkanut jo 1900 luvun alusta ja vasta kun Kekkonen joutui luopumaan vallan kahvasta, ulkomaalaiset pääsivät ryöstämään Suomen maaperää. Vapaavuori, Häkämies, Pekkarinen, Väyrynen…, kaikki presidenttimme jne. Kaikki samassa juonessa mukana.

Siinä on meillä ainoa artikkeli joka kasvattaa vientiäme. Me kaivamme verotta ulkomaalaisille yhtiöille kansallisomaisuuttamme.

Me olemme maailman rikkaimpia maita jos maaperämme mineraaleja mitataan rahaksi muutettuna. Meillä on maaperässämme enemmän malmeja ja mineraaleja kuin Saudeilla on ikinä ollut öljyssä. Tai 100-kertaa enemmän kuin Norjassa on ikinä ollut öljyä. Ja me annamme ne ilmaiseksi pois!! Kaivammekin vielä!

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8 years ago

Joo jatkuu varmaan ikuisesti.

Valkoinen hetero
8 years ago

Sanattomaksi vetää tää universaalinen petos…

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.