Hallitus antoi eduskunnalle esityksen uudesta tieliikennelaista 23. marraskuuta 2017. Uudella lailla halutaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumiselle ja turvalliselle automaatiolle samalla, kun sääntelyä kevennetään.

Lakiesityksessä kaikki tieliikenteen säädökset on koottu yhdeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Yksittäisten säädösten määrää on vähennetty ja yksinkertaistettu, ja viranomaisten menettelytapoja on modernisoitu.

Tieliikennelaki kattaa liikenteen periaatteet ja liikennesäännöt, liikenteenohjauslaitteet ja liikennemerkit, ajoneuvojen käyttösäännöt sekä liikennerikkomusten seuraamukset. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan se on yksi eniten ihmisten arkeen vaikuttavista laeista, ja siksi sen on oltava mahdollisimman yksiselitteinen ja ymmärrettävä.

- Lainsäädännön tarkoituksena on saada tienkäyttäjät toimimaan mahdollisimman yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti. Turvallinen, sujuva ja sen myötä ekologinen liikenne edellyttävät, että tienkäyttäjät tuntevat riittävässä määrin tieliikenteen pelisäännöt ja ymmärtävät niiden tarkoituksen. Kun tienkäyttäjä ymmärtää ja mieltää säännöt oikein, niitä on helpompi noudattaa, ministeri Berner tiivistää.

Bernerin mukaan lakiesityksen kantavana tavoitteena on suojella erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia liikenteessä. Säädösesityksissä onkin pyritty ottamaan huomioon erityisesti jalankulku ja polkupyöräily.

Lakiesityksessä erottuu perussäädösten joukosta kaksi trendiä. Ensinnäkin, esityksellä halutaan lisätä tienkäyttäjien omaa vastuullisuutta liikenneturvallisuudesta ja liikenteen sujuvuudesta. Toiseksi, esityksessä varaudutaan liikenteen teknologiseen kehitykseen kuten automaatioon ja tiedon hyödyntämisen tarpeisiin.

Säännösten keventäminen tuo joustavuutta, mutta lisää samalla enemmän vastuuta tienkäyttäjälle. Autoilijan on esimerkiksi arvioitava, onko kadun vasemmalle puolelle pysäköinti turvallista, vaikka laki ei sitä enää estäisi. Tai päätettävä renkaidenvaihdon ajankohta, kun sitä jatkossa ei enää sidottaisi kalenteriin.

Esimerkkinä automaatioon valmistautumisesta on muun muassa se, että tienkäyttäjänä pidettäisiin jatkossa myös henkilöä, joka ohjaa autoa muualta kuin auton sisältä, ja ettei ajoneuvo saa pysäköinnin jälkeen lähteä liikenteeseen hallitsemattomasti esimerkiksi etäohjauksessa.

Nykyiset keltaiset sulkuviivat esitetään merkittäviksi eurooppalaiseen tapaan valkoisella värillä, jonka konenäkö erottaa keltaista paremmin. Tiedon laajemmaksi hyödyntämiseksi esitetään, että kaikkien liikennemerkkien, liikennevalojen ja muiden liikenteenohjauslaitteiden paikkatiedot olisi toimitettava Liikenneviraston ylläpitämään tietojärjestelmään, jotta niitä voitaisiin hyödyntää digitaalisessa muodossa esimerkiksi automaattisessa liikenteessä.

Lakiluonnos oli viime keväänä laajalla lausuntokierroksella, jonka perusteella luonnoksessa esitettyihin linjauksiin tehtiin täsmennyksiä. Täsmennykset koskevat pääasiassa pyöräilykypärän ja heijastimen käyttöä, pysäköintiä, ajoneuvojen nopeuksia ja talvirenkaita sekä rikesakon muuttamista liikennevirhemaksuksi ja sen määräytymistä.

Lakiesityksellä toimeenpantaisiin valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenteen turvallisuudesta ja vastattaisiin nykyistä paremmin perustuslain, kansainvälisten sopimusten ja Euroopan unionin lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin.

Lakiesitys tukee myös hallituksen tavoitteita säädösten sujuvoittamisesta ja normien purusta. Lisäksi uudistus toteuttaa hallituksen kärkihanketta digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi.

Lähde: LVM