Mainos:

Tänään tasan sata vuotta itsenäisyysjulistuksesta

Julkaistu 4.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Tänään 4. joulukuuta tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä kun Suomen senaatti eli maan hallitus antoi Suomen kansalle osoitetun itsenäisyysjulistuksen. Valtioneuvosto kokoontui satavuotisuuden kunniaksi juhlaistuntoon itsenäisyysjulistuksen vuosipäivänä pääministeri Juha Sipilän johdolla.

”Sadan vuoden katkeamaton kansanvallan kaari on harvinainen koko maailmassa. Se erottaa Suomen useimmista muista maailman valtioista. Demokraattinen järjestelmämme ulottuu paikallistasolta aina valtion korkeimpaan johtoon saakka. Kun juhlimme valtiollisen itsenäisyyden sataa vuotta, juhlimme samalla vahvaa suomalaista kansanvaltaa”, pääministeri Sipilä totesi puheessaan hallituksen istunnossa.

”Suomen senaatin esimerkki sadan vuoden takaa velvoittaa hallituksia tänäkin päivänä. Hallituksella tulee olla kyky päättää ja kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. On tehtävä työtä, jota tekemään hallitus on valittu. On uskallettava astua eteenpäin, vaikka maailma ympärillä horjuisi”, pääministeri Sipilä sanoi.

Historiallista päivää kokoontuivat Valtioneuvoston linnaan muistelemaan myös vuoden 1917 senaatin eli Itsenäisyyssenaatin jäsenten sukujen edustajat. Sukujen edustajat tapasivat historiallisessa paikassa, Tasavallan presidentin esittelysalissa, joka toimi senaatin istuntosalina sata vuotta sitten.

Mainos:

Historia ja tulevaisuus kohtasivat kun 100visio-hankkeen voittajaksi valitun nuorten uuden itsenäisyysjulistuksen 2017–2117 kirjoittajat tapasivat sekä ministerit että itsenäisyyssenaatin sukujen edustajat. Satakuntaliiton organisoima 100visio kutsui Suomen koululuokat kirjoittamaan Suomelle uuden itsenäisyysjulistuksen. Voittajavisioksi valittiin teksti, jonka ovat kirjoittaneet Kuopion Lyseon lukion oppilaat Antti Rossinen, Rasmus Keinänen, Olli Kaksonen ja Santeri Leinonen.

Itsenäisyyssenaatti eli Svinhufvudin I senaatti oli itsenäisen Suomen ensimmäinen hallitus. Eduskunta oli julistautunut Suomen korkeimman vallan haltijaksi jo 15.11.1917. Senaatti laati ja antoi 4.12.1917 Suomen kansalle osoitetun itsenäisyysjulistuksen, jonka sisällön pääministeri Svinhufvud esitteli samana päivänä eduskunnalle. Eduskunta hyväksyi senaatin toimet itsenäisyyden julistamiseksi 6.12.1917. Myöhemmin, vuonna 1919, päätettiin vuotuiseksi Suomen itsenäisyyspäiväksi 6. joulukuuta.

Lähde: Valtioneuvosto

Kuva: © Valtioneuvoston kanslia

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Mervi Malk
8 years ago

Tänkin maanpetturin naamaa saa sitten nykyään katsella tässäkin lehdessä. Sillälailla.

juha.
juha.
8 years ago

Tuolla pärställä ei ole mitään tekemistä rehellisyyden ja ”asioiden” hoitamisen kanssa, jotka koskettaisivat suoraan ja lyhentymätttömästi pelkästään kansan etua.
On suoranaista rienausta ja irvokkuuden huippu, että tuo lesti -piru saa lausua jonkun 100-vuotispäivän raato-vainaan Suomen ”hallinnon” ainutkertaisuudesta vallankin muka sen vuoksi, että se olisi muka jotesankin erotettavasti jonkun banaanivaltion vastaavasta ”hallintokulttuurista”.
Tämä valehteleva rosvopäällikkö voidaan rinnastaa suoraan Yhdysvaltain 1950-luvun mafian kummisetiin sun muihin palkkamurhaajiin. Ja nykyistä ”vallantonta” pöytälaatikko -varatuomaria myöten, jota jonkin asteiseksi presidentiksi kutsutaan omine arvopohja -hallituksineen tosiaankin voidaan pitää palkkamurha -poliitikkoina, sillä heidän Mutti Merkelin aamulämmön tutkailun jälkeen onkin valtuutettu laittamaan lopullisesti lahtiin kansallisvaltio nimeltä Suomi ja luomaan siitä periferiallinen takapiha -provinssi, jonne öösätään kaikki ”sivistynyt” paska Afrikan mantereelta ja Lähi-idästä kansoittamaan tätä vielä joskus kaunista valtiotamme ja syntymäkotoamme, jonka puhdas luonto ja harvaan asutun maan rauha on mennyttä kalua, sillä tulevaisuuden Suomalia puolikuineen ja hottentotteineen merkitsee, sitä ettet voi ottaa askeltakaan tässä maassa astumatta tuoreeseen paskaan ja rotupohjaa sekä geenistöä parantavia alkuihmisiä, jotka ovat katsoneet lapsenteolleen oikeaksi paikaksi sen ulko-oven kynnyksen, josta aiot mennä jälleen kerran henkesi kaupalla hakemaan kurria kaupasta, jossa on ainainen ”avointen ikkunoiden päivä” oksennuksineen ja jälkeisineen.

hyi helvetti
hyi helvetti
8 years ago

Tuo ukko oksettaa joka kerta kun se aukasee turpansa. Samaa sarjaa, katainen, stub, vapaavuori.

huugo
huugo
8 years ago

Nämä nykyajan päättävät jantterit tuohavat kovaa vauhtia mitä aiemmat sukupolvet rakensivat kovalla työllä. Ja ollaan niin naamat messingillä, hävetkää saatanan tunarit.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.