Mainos:

Tänään tasan sata vuotta itsenäisyysjulistuksesta

Julkaistu 4.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Tänään 4. joulukuuta tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä kun Suomen senaatti eli maan hallitus antoi Suomen kansalle osoitetun itsenäisyysjulistuksen. Valtioneuvosto kokoontui satavuotisuuden kunniaksi juhlaistuntoon itsenäisyysjulistuksen vuosipäivänä pääministeri Juha Sipilän johdolla.

”Sadan vuoden katkeamaton kansanvallan kaari on harvinainen koko maailmassa. Se erottaa Suomen useimmista muista maailman valtioista. Demokraattinen järjestelmämme ulottuu paikallistasolta aina valtion korkeimpaan johtoon saakka. Kun juhlimme valtiollisen itsenäisyyden sataa vuotta, juhlimme samalla vahvaa suomalaista kansanvaltaa”, pääministeri Sipilä totesi puheessaan hallituksen istunnossa.

”Suomen senaatin esimerkki sadan vuoden takaa velvoittaa hallituksia tänäkin päivänä. Hallituksella tulee olla kyky päättää ja kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. On tehtävä työtä, jota tekemään hallitus on valittu. On uskallettava astua eteenpäin, vaikka maailma ympärillä horjuisi”, pääministeri Sipilä sanoi.

Historiallista päivää kokoontuivat Valtioneuvoston linnaan muistelemaan myös vuoden 1917 senaatin eli Itsenäisyyssenaatin jäsenten sukujen edustajat. Sukujen edustajat tapasivat historiallisessa paikassa, Tasavallan presidentin esittelysalissa, joka toimi senaatin istuntosalina sata vuotta sitten.

Historia ja tulevaisuus kohtasivat kun 100visio-hankkeen voittajaksi valitun nuorten uuden itsenäisyysjulistuksen 2017–2117 kirjoittajat tapasivat sekä ministerit että itsenäisyyssenaatin sukujen edustajat. Satakuntaliiton organisoima 100visio kutsui Suomen koululuokat kirjoittamaan Suomelle uuden itsenäisyysjulistuksen. Voittajavisioksi valittiin teksti, jonka ovat kirjoittaneet Kuopion Lyseon lukion oppilaat Antti Rossinen, Rasmus Keinänen, Olli Kaksonen ja Santeri Leinonen.

Mainos:

Itsenäisyyssenaatti eli Svinhufvudin I senaatti oli itsenäisen Suomen ensimmäinen hallitus. Eduskunta oli julistautunut Suomen korkeimman vallan haltijaksi jo 15.11.1917. Senaatti laati ja antoi 4.12.1917 Suomen kansalle osoitetun itsenäisyysjulistuksen, jonka sisällön pääministeri Svinhufvud esitteli samana päivänä eduskunnalle. Eduskunta hyväksyi senaatin toimet itsenäisyyden julistamiseksi 6.12.1917. Myöhemmin, vuonna 1919, päätettiin vuotuiseksi Suomen itsenäisyyspäiväksi 6. joulukuuta.

Lähde: Valtioneuvosto

Kuva: © Valtioneuvoston kanslia

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Mervi Malk
8

Tänkin maanpetturin naamaa saa sitten nykyään katsella tässäkin lehdessä. Sillälailla.

juha.
juha.
8

Tuolla pärställä ei ole mitään tekemistä rehellisyyden ja ”asioiden” hoitamisen kanssa, jotka koskettaisivat suoraan ja lyhentymätttömästi pelkästään kansan etua.
On suoranaista rienausta ja irvokkuuden huippu, että tuo lesti -piru saa lausua jonkun 100-vuotispäivän raato-vainaan Suomen ”hallinnon” ainutkertaisuudesta vallankin muka sen vuoksi, että se olisi muka jotesankin erotettavasti jonkun banaanivaltion vastaavasta ”hallintokulttuurista”.
Tämä valehteleva rosvopäällikkö voidaan rinnastaa suoraan Yhdysvaltain 1950-luvun mafian kummisetiin sun muihin palkkamurhaajiin. Ja nykyistä ”vallantonta” pöytälaatikko -varatuomaria myöten, jota jonkin asteiseksi presidentiksi kutsutaan omine arvopohja -hallituksineen tosiaankin voidaan pitää palkkamurha -poliitikkoina, sillä heidän Mutti Merkelin aamulämmön tutkailun jälkeen onkin valtuutettu laittamaan lopullisesti lahtiin kansallisvaltio nimeltä Suomi ja luomaan siitä periferiallinen takapiha -provinssi, jonne öösätään kaikki ”sivistynyt” paska Afrikan mantereelta ja Lähi-idästä kansoittamaan tätä vielä joskus kaunista valtiotamme ja syntymäkotoamme, jonka puhdas luonto ja harvaan asutun maan rauha on mennyttä kalua, sillä tulevaisuuden Suomalia puolikuineen ja hottentotteineen merkitsee, sitä ettet voi ottaa askeltakaan tässä maassa astumatta tuoreeseen paskaan ja rotupohjaa sekä geenistöä parantavia alkuihmisiä, jotka ovat katsoneet lapsenteolleen oikeaksi paikaksi sen ulko-oven kynnyksen, josta aiot mennä jälleen kerran henkesi kaupalla hakemaan kurria kaupasta, jossa on ainainen ”avointen ikkunoiden päivä” oksennuksineen ja jälkeisineen.

hyi helvetti
hyi helvetti
8

Tuo ukko oksettaa joka kerta kun se aukasee turpansa. Samaa sarjaa, katainen, stub, vapaavuori.

huugo
huugo
8

Nämä nykyajan päättävät jantterit tuohavat kovaa vauhtia mitä aiemmat sukupolvet rakensivat kovalla työllä. Ja ollaan niin naamat messingillä, hävetkää saatanan tunarit.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty eilen klo 20:41, Julkaistu eilen 08:16 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.