Mainos:

Tänään tasan sata vuotta itsenäisyysjulistuksesta

Julkaistu 4.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Tänään 4. joulukuuta tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä kun Suomen senaatti eli maan hallitus antoi Suomen kansalle osoitetun itsenäisyysjulistuksen. Valtioneuvosto kokoontui satavuotisuuden kunniaksi juhlaistuntoon itsenäisyysjulistuksen vuosipäivänä pääministeri Juha Sipilän johdolla.

”Sadan vuoden katkeamaton kansanvallan kaari on harvinainen koko maailmassa. Se erottaa Suomen useimmista muista maailman valtioista. Demokraattinen järjestelmämme ulottuu paikallistasolta aina valtion korkeimpaan johtoon saakka. Kun juhlimme valtiollisen itsenäisyyden sataa vuotta, juhlimme samalla vahvaa suomalaista kansanvaltaa”, pääministeri Sipilä totesi puheessaan hallituksen istunnossa.

”Suomen senaatin esimerkki sadan vuoden takaa velvoittaa hallituksia tänäkin päivänä. Hallituksella tulee olla kyky päättää ja kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. On tehtävä työtä, jota tekemään hallitus on valittu. On uskallettava astua eteenpäin, vaikka maailma ympärillä horjuisi”, pääministeri Sipilä sanoi.

Historiallista päivää kokoontuivat Valtioneuvoston linnaan muistelemaan myös vuoden 1917 senaatin eli Itsenäisyyssenaatin jäsenten sukujen edustajat. Sukujen edustajat tapasivat historiallisessa paikassa, Tasavallan presidentin esittelysalissa, joka toimi senaatin istuntosalina sata vuotta sitten.

Historia ja tulevaisuus kohtasivat kun 100visio-hankkeen voittajaksi valitun nuorten uuden itsenäisyysjulistuksen 2017–2117 kirjoittajat tapasivat sekä ministerit että itsenäisyyssenaatin sukujen edustajat. Satakuntaliiton organisoima 100visio kutsui Suomen koululuokat kirjoittamaan Suomelle uuden itsenäisyysjulistuksen. Voittajavisioksi valittiin teksti, jonka ovat kirjoittaneet Kuopion Lyseon lukion oppilaat Antti Rossinen, Rasmus Keinänen, Olli Kaksonen ja Santeri Leinonen.

Mainos:

Itsenäisyyssenaatti eli Svinhufvudin I senaatti oli itsenäisen Suomen ensimmäinen hallitus. Eduskunta oli julistautunut Suomen korkeimman vallan haltijaksi jo 15.11.1917. Senaatti laati ja antoi 4.12.1917 Suomen kansalle osoitetun itsenäisyysjulistuksen, jonka sisällön pääministeri Svinhufvud esitteli samana päivänä eduskunnalle. Eduskunta hyväksyi senaatin toimet itsenäisyyden julistamiseksi 6.12.1917. Myöhemmin, vuonna 1919, päätettiin vuotuiseksi Suomen itsenäisyyspäiväksi 6. joulukuuta.

Lähde: Valtioneuvosto

Kuva: © Valtioneuvoston kanslia

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Mervi Malk
8 years ago

Tänkin maanpetturin naamaa saa sitten nykyään katsella tässäkin lehdessä. Sillälailla.

juha.
juha.
8 years ago

Tuolla pärställä ei ole mitään tekemistä rehellisyyden ja ”asioiden” hoitamisen kanssa, jotka koskettaisivat suoraan ja lyhentymätttömästi pelkästään kansan etua.
On suoranaista rienausta ja irvokkuuden huippu, että tuo lesti -piru saa lausua jonkun 100-vuotispäivän raato-vainaan Suomen ”hallinnon” ainutkertaisuudesta vallankin muka sen vuoksi, että se olisi muka jotesankin erotettavasti jonkun banaanivaltion vastaavasta ”hallintokulttuurista”.
Tämä valehteleva rosvopäällikkö voidaan rinnastaa suoraan Yhdysvaltain 1950-luvun mafian kummisetiin sun muihin palkkamurhaajiin. Ja nykyistä ”vallantonta” pöytälaatikko -varatuomaria myöten, jota jonkin asteiseksi presidentiksi kutsutaan omine arvopohja -hallituksineen tosiaankin voidaan pitää palkkamurha -poliitikkoina, sillä heidän Mutti Merkelin aamulämmön tutkailun jälkeen onkin valtuutettu laittamaan lopullisesti lahtiin kansallisvaltio nimeltä Suomi ja luomaan siitä periferiallinen takapiha -provinssi, jonne öösätään kaikki ”sivistynyt” paska Afrikan mantereelta ja Lähi-idästä kansoittamaan tätä vielä joskus kaunista valtiotamme ja syntymäkotoamme, jonka puhdas luonto ja harvaan asutun maan rauha on mennyttä kalua, sillä tulevaisuuden Suomalia puolikuineen ja hottentotteineen merkitsee, sitä ettet voi ottaa askeltakaan tässä maassa astumatta tuoreeseen paskaan ja rotupohjaa sekä geenistöä parantavia alkuihmisiä, jotka ovat katsoneet lapsenteolleen oikeaksi paikaksi sen ulko-oven kynnyksen, josta aiot mennä jälleen kerran henkesi kaupalla hakemaan kurria kaupasta, jossa on ainainen ”avointen ikkunoiden päivä” oksennuksineen ja jälkeisineen.

hyi helvetti
hyi helvetti
8 years ago

Tuo ukko oksettaa joka kerta kun se aukasee turpansa. Samaa sarjaa, katainen, stub, vapaavuori.

huugo
huugo
8 years ago

Nämä nykyajan päättävät jantterit tuohavat kovaa vauhtia mitä aiemmat sukupolvet rakensivat kovalla työllä. Ja ollaan niin naamat messingillä, hävetkää saatanan tunarit.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu eilen 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.