Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastettiin Helsingissä

Julkaistu 1.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastettiin Helsingin Kasarmitorilla 30.11.2017. Muistomerkillä Suomi kunnioittaa veteraanien ja kaikkien sotaponnisteluihin osallistuneiden arvokasta työtä. Muistomerkin paljastamispäiväksi valittiin marraskuun viimeinen päivä, joka oli talvisodan alkamispäivä vuonna 1939. Muistomerkki on myös osa Suomi100-juhlallisuuksia.

Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Pekka Kauhanen. Muistomerkkihankkeen alullepanija on Talvisotayhdistys ry.

Muistomerkin paljasti hankkeen suojelija presidentti Martti Ahtisaari. Hän muistutti puheessaan, kuinka itsenäisen Suomen kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana suomalaiset kokivat monta vakavaa kriisiä laajempien, kansainvälisten kriisien seurauksina.

- Talvisota oli yksi näistä kriiseistä, luonteeltaan ainutlaatuinen. Suomalaisia yhdisti voimakas tietoisuus siitä, että taisteltiin arvoista, vapaudesta, kansanvallasta ja oikeusvaltion olemassaolosta.

- Puolustus oli koko kansan yhteinen asia. Siksi on paikallaan, että tänään paljastettava muistomerkki on sekin yhteinen asia, yhteisin ponnistuksin aikaansaatu, Ahtisaari jatkoi.

- Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen työ on talvisodan muiston arvoinen monumentti, joka muistuttaa meitä niistä uhreista ja siitä sankaruudesta, joka talvisotaan liittyy. Uskon, että siitä tulee myös arvokas osa Helsingin kaupungin taideteosten kokonaisuutta. Meillä on kaikki syy olla kiitollisia Talvisotayhdistykselle. Yhtä lailla kiitämme julkista valtaa, valtiota ja Helsingin kaupunkia hankkeen toteutuksesta.

- Moninkertaisesti lävistetty, silti yhä pystyssä seisova muistomerkki kunnioittaa itsenäisyyden säilyttämisen raskasta uhria - niitä yli 25 000 suomalaista, jotka talvisodassa menettivät henkensä isänmaan puolesta. Teos kuvastaa yksittäistä ihmistä jonkin häntä itseään paljon suuremman asian välikappaleena - kokonaisen kansakunnan tulevaisuuden, joka oli lunastettava kallein uhrauksin, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistomerkin paljastustilaisuudessa.

Kiittäessään kaikkia projektiin osallistuneita Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja, eversti evp. Ossi Kettunenkorosti muistomerkin valmistusprosessin monivaiheisuutta ja sen vaatimaa korkeaa ammattitaitoa. Kettunen totesi, että pallon sisällä olevien valokuvien valinnalla on pyritty täydentämään muistomerkin symboliikkaa niiden muodostaessa tarinan suomalaisista miehistä ja naisista sodassa, kunnioituksen osoituksena sodankäyneen sukupolven uhrauksille ja työlle isänmaan itsenäisyyden säilyttämiseksi.

Tilaisuuden järjesti opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Talvisodan muistomerkkitoimikunta.

Muistomerkki osaksi HAM Helsingin taidemuseon kokoelmaa

Talvisodan kansallinen muistomerkki liitetään osaksi HAM Helsingin taidemuseon julkisten veistosten kokoelmaa, johon kuuluu 270 veistosta eri puolilla kaupunkia.

Joulukuussa HAMissa avataan Pekka Kauhasen tuotantoa laajemmin esittelevä näyttely (6.12.2017–4.3.2018), jossa on esillä myös Talvisodan kansallisen muistomerkin alkuperäinen kipsimalli. Näyttelyn avajaisia juhlitaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden aattona 5.12. klo 17 alkaen. Näyttelyyn on vapaa pääsy koko päivän klo 11-20.

Lähde: Valtioneuvosto

Kuva: © Valtioneuvoston kanslia

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8

Kammottava, perverssi rumilus, joka edustaa irvokasta irvikuva-, anti-taidetta – sen oikea paikka olisi romunsulattamolla. Tuollaista saastaa tuotetaan ihmisten tietosuuden kierouttamiseksi, jotta heidät sitten voidaan helpommin alistaa Uuden Maailmanjärjestyksen tyranniaan nöyrinä orjina, johon pääsemiseksi pienin, huomaamattomin askelin täydellistetty EU-diktatuuri, poliisivaltio on yksi vaihe.

Kohta joukko maanpettureita ja muita rikollisia järvestää irvokkaan ilveilyn, jossa juhlimisen aiheena on Suomen itsenäisyys – jonka HE ovat tuhonneet tekemällä Suomesta pelkän EU-diktatuurilta käskyjä, ns. direktiivejä vastaanottavan periferia-provinssin vailla omaa päätösvaltaa omiin asioihinsa.

mitä sattuu
mitä sattuu
8

Ei vittu tätä liberaalia porvari suomen myyjiä. Kultuurista höttöä.Varokaa pian alkaa loppusota??)) oujee

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.