Suojelupoliisi on tehnyt päätöksen julkisuudessa mielenkiintoa herättäneeseen tutkimuslupahakemukseen. Tutkimuslupa myönnetään suomalaisten ja entisen DDR:n tiedustelupalvelun Stasin välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon, mutta yksilöidysti pyydettyä aineistoa eli niin kutsuttua Tiitisen listaa tai niin kutsuttuun Rosenholz-aineistoon liittyviä tietoja ei voida luovuttaa tutkimuskäyttöön.
Tutkimuslupaa on haettu tutkimukseen, joka käsittelee DDR:n ulkomaantiedustelua Itämeren alueella vuosien 1969 ja 1990 välillä. Suojelupoliisista pyydetyn aineiston voidaan katsoa liittyvän perustellusti ja kiinteästi tutkimusaiheeseen. Tästä syystä Suojelupoliisi myöntää tutkijalle tutkimusluvan.
Sen sijaan yksilöidysti pyydettyjä aineistoja ei voida luovuttaa tutkimuskäyttöön. Syynä tähän on se, että ei ole kiistattomasti selvää, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle. Päätöksessä on otettu huomioon se, että tietojen luovuttaminen voisi vaarantaa Suojelupoliisin kansainvälisen yhteistyön edellytykset. Tiedusteluyhteistyö perustuu luottamukselle, eikä saatuja tietoja lähtökohtaisesti voi luovuttaa eteenpäin, jotta luottamus Suojelupoliisiin säilyy.
Suojelupoliisin aineiston salassapitoaika on 60 vuotta, mutta tutkimuslupa on tietyin edellytyksin mahdollista saada myös tätä uudempaan aineistoon. Jokainen tutkimuslupahakemus harkitaan tapauskohtaisesti. Yksittäistapauksessa salassa pidettävästä asiakirjasta voidaan myöntää lupa saada tietoja, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty.
Tausta: Mikä Tiitisen lista?
- Niin kutsuttu Tiitisen lista on asiakirja, jonka Suojelupoliisi on saanut haltuunsa kansainvälisistä tiedustelulähteistä. Asiakirja sisältää henkilöiden nimiä ja muita yksilöintitietoja. Tiedot ovat luonteeltaan vihjetietoja.
- Asiakirja on salassa pidettävä julkisuuslain (24 §, 1 momentin 2 ja 9 kohtien) mukaan ja sen salassapitoaika on 60 vuotta. Asiasta on voimassa korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2010. Asiakirja tulee yleisöjulkiseksi 2050.
Lähde: Supo
Kusi sukassa monella nykypoliitikolla. No, onneksi KAIKKI päätökset ovat vain päätöksiä ja voidaan tuulten muututtua kumota.
Hyvä vain että virkamiehet pitävät huolta, etteivät tärkeät – ehkä jopa valtion turvallisuutta uhkaavat – tiedot ajaudu kaiken maailman toimittelijoiden ja nojatuolietsivien räävittäväksi. Ei kansalaisille sentään kaikkea tietoa luota antaa.
Listan salaaminen vain lisää mielenkiintoa siihen keitä olivat he, jotka toimivat isänmaata ja sen kansalaisia vastaan. Supon tulisi suojella suomalaisia eikä maansa myyneitä. Ihme rooli tällä.
Eikö me kuitenkin luoteta siihen, että virkamiehet tekevät parhaansa ja tietävät – jo virkavelvollisuuden tuoman suuren vastuun velvoittamana – tuonkin parhaiten? Ei kait Suomessa sentäs ihan kepoisin perustein Supoon päästä.
Sinähän varsinainen sarkasmin mestari olet.
Jaahas, kuka elossa 2050. Ei ainakaan kukaan pettureista.Ketkä silloin johtivat DDR, CCCP. Ketkä johtavat Eu , Nato, Us, Imp,ect. KVG
Netin lähteiden mukaan listalla on 18 henkilön nimet. Se on paljon, kun ajettelee suomen politiikan henkilön kärkinimiä. Osuu varmaan useampikin politiikan kärkihahmo silloin listan nimiin. Listan salaamisella ei varmaankaan niinkään suojella suomen turvallisuutta muutenkuin tekosyynä. Syynä on että henkilöiden ja näiden edustamien puolueiden maine säilyy tahraamattomana. Puolueen uskottavuus katoaisi ja tappio vaaleissa olisi murskaava. Salaaminen on siis puoluepoliittinen, ei turvallisuus näkökohtainen.
Sorsat ja muut listalla ja paljastuisi, että Rusilla ei mitään syyllisyyttä tai sehän on jo paljastunut
Onko nuo alkuperäiset listat hävitetty ts. eikö joku voisi tehdä salapoliisityötä ja kaivella hieman. Listalla on suurimmaksi osaksi KOKOOMUKSEN ja SOSSUJEN nimiä jotka vaikuttavat vieläkin päivän politiikassa. No historia paljastaa nämä maanpetturit vielä.
Ellei SUPO luovuta Tiitisen listaa se voidaan saada kiertotietä ulkomailta vuodettua Suomeen.
Alpo Rusin mukaan listalla voi olla seuraavat nimet:
Ulf Sundqvist, entinen pankinjohtaja ja demaripoliitikko
Matti Ahde, SDP:n kansanedustaja, Veikkauksen entinen pääjohtaja
Kalevi Sorsa, entinen SDP:n puheenjohtaja ja entinen pääministeri
Paavo Lipponen, entinen SDP:n puheenjohtaja ja entinen pääministeri
Unto Niemi, SDP:n puoluetoimistossa työskennellyt järjestöpäällikkö
Jukka Rusi, tunnustanut Stasi-yhteydet, Alpo Rusin veli
Lars Lindeman, suurlähettiläs , entinen SDP:n kansanedustaja
Pekka Kuusi, entinen Alkon pääjohtaja, entinen SDP:n kansanedustaja
Seppo Halminen, Uutispäivä Demarin toimittaja
Matti Kekkonen, hallitusneuvos, presidentti Urho Kekkosen poika
Pentti Poukka, entinen Uuden Suomen päätoimittaja
Jouko Loikkanen, tielaitoksen entinen pääjohtaja, keskustan entinen puoluesihteeri
Espanjan Sanomien päätoimittaja Arto Ryynänen kertoi nähneensä Tiitisen listan. Listalla oli Suomen Etelä-Afrikan suurlähettiläs Kirsti Lintonen, joka on myös ollut 1980-luvulla Kalevi Sorsan ulkopoliittinen avustaja. Lintonen aloitti uransa diplomaattina Itä-Berliinissä DDR:ssä 1973-76. Listalla oli alivaltiosihteeri Arto Mansala, joka on toiminut Suomen Saksan ja Venäjän suurlähettiläänä. Hänet tunnetaan ulkoasiainhallinnossa sosialidemokraattina, joka on presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalelan luottomies. Listalla oli poliittinen alivaltiosihteeri Jaakko Laajava, joka 1990-luvulla oli Suomen Washingtonin suurlähettiläs. Laajava oli aikanaan 1970-luvun alussa DDR:n tunnustamiskomitean hallituksessa. Kalevi Sorsa oli listalla huomattavin nimi.
Johtopäätökset: Tiitisen listan julkistaminen on Suomelle erittäin vaikea asia sen takia, että jos presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela on mukana listalla, niin silloin vieraan vallan tiedustelupalvelun todistetaan marssineen sisään Suomen kaikkein pyhimpään paikkaan eli presidentin linnaan. Toinen vaikea nimi listalla on presidentti Urho Kekkosen poika Matti Kekkonen, koska sillä osoitetaan myös Suomen politiikan ja turvallisuuden haavoittuneisuus. SDP:n kannalta Tiitisen listan julkistaminen olisi hankalaa, koska listan julkistamisella ikään kuin lyötäisiin leimakirveellä leima SDP:n johtaviin poliitikkoihin. Sillä olisi SDP:n kannalta erittäin kielteiset seuraukset.
Alpo Rusin lista täydennettynä Espanjan Sanomien nimillä on lähes täydellinen Tiitisen lista, näin uskon. Vain kaksi nimeä puuttuu. Espanjan Sanomat ei olisi voinut kirjoittaa juttuaan ilman varmaa tietoa asioista.
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2010/10/stasi-ja-tiitisen-lista.html
Vuonna 1990 toimitettiin SUPO:lle 20 nimen lista, jonka SUPO:n päällikkö, nykyinen eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja presidentti Mauno Koivisto yhteisellä päätöksellä päättivät jättää tutkimatta ja pitää sen salassa.
Vuonna 1999 toimitettiin SUPO:lle uusi 10 nimen lista. Lista oli saatu Stasin arkistosta nk. Rosenholz-koodiavaimen avulla. Rozenholz-listalla esitettyjä koodinimiä Steffen, Dietrich, Mantel ja Pohlman sekä VTT:n tutkimuksista raportoinutta Hornia ei julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ole tutkittu, vaikka heidän DDR:lle 1980-luvulla välittämikseen on nimetty lähes 300 asiakirjaa.
Julkisuudessa näiden koodinimien kandidaateiksi on esitetty Ulf Sundqkvistia, Erkki Liikasta ja Ilkka Christian Björklundia. Perusteluiksi on esitetty tuolloinen maan tapa kohottaa poliittista arvovaltaa henkilökohtaisilla idänsuhteilla, kotiryssillä. Niiden puuttuessa nk. nappulaliigan edustajat pyrkivät välittömien suhteiden luomiseen DDR:n kautta. Tässä valossa on arveltu myös Ilkka Kanervan nimen löytyvän listalta. Myös on epäilyjä nykyisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan nimen suhteen.
Joulukuun 2006 Hymy-lehden haastattelussa professori Alpo Rusi toteaa seuraavaa:
”Hämärtämiseen on kurkkuaan myöten sotkeutunut Sorsan entinen luottomies, SUPO:n päällikkö Seppo Nevala. Hän toimi SDP:n eduskuntaryhmän sihteerinä vuosien 1971-77 suomettumiskaudella, jolloin SDP:llä oli hyvin läheiset yhteydet DDR:ään. Nevala oli myös Sorsan eduskuntasihteerinä vuosina 1977-78. Sorsa piti tuolloin hyvin tiivistä yhteyttä DDR:n edustustoon, puhumattakaan KGB:n edustajista. Nevala keksi eduskuntasihteerin tehtävään kansanedustaja Matti Ahteen, jonka yksi keskeisimmistä tehtävistä oli kontaktien hoitaminen DDR:n lähetystön kanssa 1960-luvulta 1990-luvulle. Rusin mielestä Matti Ahteen pitäisi kertoa rehellisesti DDR-yhteyksistään”.
Espanjan Sanomat paljastaa totuuden?
Arto Ryynänen kertoo Espanjan Sanomissa, että eräs toimittajakollega oli kertonut hänelle nähneensä omin silmin Koiviston-Tiitisen listan nimet, jotka pullahtivat ulos mustasta kirjekuoresta. Toimittaja on ilmoittanut olevansa valaehtoisesti valmis todistamaan asian oikeudessa. Koiviston pelastamat virkamiehet ja poliitikot ovat tietysti olleet hänen talutusnuorassaan.
Espanjan Sanomien mukaan listalta löytyy Suomen Etelä-Afrikan suurlähettiläs Kirsti Lintonen, joka on ollut 1980-luvulla Kalevi Sorsan ulkopoliittisena avustajana. Lintonen aloitti diplomaattina Itä-Berliinissä DDR:ssä 1973-76.
Listalta löytyy lehden mukaan myös valtiosihteeri Arto Mansalan nimi, joka on toiminut Saksan ja Venäjän suurlähettiläänä. Hänet tunnettiin sosiaalidemokraattina ja presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalelan luottomiehenä.
Listalta löytyy vielä lehden mukaan alivaltiosihteeri Jaakko Laajavan nimi. Laajava oli 1990-luvulla Suomen Washingtonin suurlähettiläs. Laajava oli 1970-luvun alussa DDR:n tunnustamiskomitean hallituksessa. Sen varapuheenjohtajana toimi nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Raskaimman sarjan nimi listalla on Kalevi Sorsa. Eipä siis ihme, että Koivisto sulki listan. Olihan Kalevi Sorsa kaiken järjen mukaan todennäköisin SDP:n seuraava presidenttiehdokas. Sorsa oli hankkinut idänpoliittisia kannuksiaan lyöttäytymällä läheiseen yhteistyöhön sekä KGB:n että Stasin Helsingin edustuston kanssa. Listan julkistaminen olisi katkaissut Sorsan kuningastien presidenttiehdokkaaksi.
Suojelupoliisin hämäysoperaatio
Joulukuun 2006 Hymy-lehdessä Alpo Rusi kertoo kuinka hän sai vasta äskettäin lisävalaistusta SUPO:n erikoislaatuiselle menettelylle. Saksalaistaholta oli selvitetty, että Alpo Rusiin kohdistunut takaa-ajo oli ilmiselvästi hämäysoperaatio. Vaikka hän ei ollut tehnyt mitään, niin häntä vastaan nostettiin hämäysoperaatio. Muita vastaan, jotka olivat aitoja Stasin yhteyshenkilöitä, ei haluttu tutkimuksia käynnistää.
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/11/stasi-lista-on-julkistettava.html