Mainos:

Supo: Tiitisen lista pysyy salassa – Ei luovuteta edes tutkimuskäyttöön

Julkaistu 19.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Suojelupoliisi on tehnyt päätöksen julkisuudessa mielenkiintoa herättäneeseen tutkimuslupahakemukseen. Tutkimuslupa myönnetään suomalaisten ja entisen DDR:n tiedustelupalvelun Stasin välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon, mutta yksilöidysti pyydettyä aineistoa eli niin kutsuttua Tiitisen listaa tai niin kutsuttuun Rosenholz-aineistoon liittyviä tietoja ei voida luovuttaa tutkimuskäyttöön.

Tutkimuslupaa on haettu tutkimukseen, joka käsittelee DDR:n ulkomaantiedustelua Itämeren alueella vuosien 1969 ja 1990 välillä. Suojelupoliisista pyydetyn aineiston voidaan katsoa liittyvän perustellusti ja kiinteästi tutkimusaiheeseen. Tästä syystä Suojelupoliisi myöntää tutkijalle tutkimusluvan.

Sen sijaan yksilöidysti pyydettyjä aineistoja ei voida luovuttaa tutkimuskäyttöön. Syynä tähän on se, että ei ole kiistattomasti selvää, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle. Päätöksessä on otettu huomioon se, että tietojen luovuttaminen voisi vaarantaa Suojelupoliisin kansainvälisen yhteistyön edellytykset. Tiedusteluyhteistyö perustuu luottamukselle, eikä saatuja tietoja lähtökohtaisesti voi luovuttaa eteenpäin, jotta luottamus Suojelupoliisiin säilyy.

Suojelupoliisin aineiston salassapitoaika on 60 vuotta, mutta tutkimuslupa on tietyin edellytyksin mahdollista saada myös tätä uudempaan aineistoon. Jokainen tutkimuslupahakemus harkitaan tapauskohtaisesti. Yksittäistapauksessa salassa pidettävästä asiakirjasta voidaan myöntää lupa saada tietoja, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Tausta: Mikä Tiitisen lista?

  • Niin kutsuttu Tiitisen lista on asiakirja, jonka Suojelupoliisi on saanut haltuunsa kansainvälisistä tiedustelulähteistä. Asiakirja sisältää henkilöiden nimiä ja muita yksilöintitietoja. Tiedot ovat luonteeltaan vihjetietoja.
  • Asiakirja on salassa pidettävä julkisuuslain (24 §, 1 momentin 2 ja 9 kohtien) mukaan ja sen salassapitoaika on 60 vuotta. Asiasta on voimassa korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2010. Asiakirja tulee yleisöjulkiseksi 2050.

Lähde: Supo

Mainos:
Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

12 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Jeppes
Jeppes
8

Kusi sukassa monella nykypoliitikolla. No, onneksi KAIKKI päätökset ovat vain päätöksiä ja voidaan tuulten muututtua kumota.

Oikea päätös
Oikea päätös
8

Hyvä vain että virkamiehet pitävät huolta, etteivät tärkeät – ehkä jopa valtion turvallisuutta uhkaavat – tiedot ajaudu kaiken maailman toimittelijoiden ja nojatuolietsivien räävittäväksi. Ei kansalaisille sentään kaikkea tietoa luota antaa.

Väärä päätös
Väärä päätös
8

Listan salaaminen vain lisää mielenkiintoa siihen keitä olivat he, jotka toimivat isänmaata ja sen kansalaisia vastaan. Supon tulisi suojella suomalaisia eikä maansa myyneitä. Ihme rooli tällä.

Oikea päätös
Oikea päätös
8

Eikö me kuitenkin luoteta siihen, että virkamiehet tekevät parhaansa ja tietävät – jo virkavelvollisuuden tuoman suuren vastuun velvoittamana – tuonkin parhaiten? Ei kait Suomessa sentäs ihan kepoisin perustein Supoon päästä.

Jeppes
Jeppes
8

Sinähän varsinainen sarkasmin mestari olet.

Valkoinen hetero
8

Jaahas, kuka elossa 2050. Ei ainakaan kukaan pettureista.Ketkä silloin johtivat DDR, CCCP. Ketkä johtavat Eu , Nato, Us, Imp,ect. KVG

Totuus esiin
Totuus esiin
8

Netin lähteiden mukaan listalla on 18 henkilön nimet. Se on paljon, kun ajettelee suomen politiikan henkilön kärkinimiä. Osuu varmaan useampikin politiikan kärkihahmo silloin listan nimiin. Listan salaamisella ei varmaankaan niinkään suojella suomen turvallisuutta muutenkuin tekosyynä. Syynä on että henkilöiden ja näiden edustamien puolueiden maine säilyy tahraamattomana. Puolueen uskottavuus katoaisi ja tappio vaaleissa olisi murskaava. Salaaminen on siis puoluepoliittinen, ei turvallisuus näkökohtainen.

Räpätäti
Räpätäti
8

Sorsat ja muut listalla ja paljastuisi, että Rusilla ei mitään syyllisyyttä tai sehän on jo paljastunut

huugo
huugo
8

Onko nuo alkuperäiset listat hävitetty ts. eikö joku voisi tehdä salapoliisityötä ja kaivella hieman. Listalla on suurimmaksi osaksi KOKOOMUKSEN ja SOSSUJEN nimiä jotka vaikuttavat vieläkin päivän politiikassa. No historia paljastaa nämä maanpetturit vielä.

CFF
CFF
8

Ellei SUPO luovuta Tiitisen listaa se voidaan saada kiertotietä ulkomailta vuodettua Suomeen.

CFF
CFF
8

Alpo Rusin mukaan listalla voi olla seuraavat nimet:

Ulf Sundqvist, entinen pankinjohtaja ja demaripoliitikko
Matti Ahde, SDP:n kansanedustaja, Veikkauksen entinen pääjohtaja
Kalevi Sorsa, entinen SDP:n puheenjohtaja ja entinen pääministeri
Paavo Lipponen, entinen SDP:n puheenjohtaja ja entinen pääministeri
Unto Niemi, SDP:n puoluetoimistossa työskennellyt järjestöpäällikkö
Jukka Rusi, tunnustanut Stasi-yhteydet, Alpo Rusin veli
Lars Lindeman, suurlähettiläs , entinen SDP:n kansanedustaja
Pekka Kuusi, entinen Alkon pääjohtaja, entinen SDP:n kansanedustaja
Seppo Halminen, Uutispäivä Demarin toimittaja
Matti Kekkonen, hallitusneuvos, presidentti Urho Kekkosen poika
Pentti Poukka, entinen Uuden Suomen päätoimittaja
Jouko Loikkanen, tielaitoksen entinen pääjohtaja, keskustan entinen puoluesihteeri

Espanjan Sanomien päätoimittaja Arto Ryynänen kertoi nähneensä Tiitisen listan. Listalla oli Suomen Etelä-Afrikan suurlähettiläs Kirsti Lintonen, joka on myös ollut 1980-luvulla Kalevi Sorsan ulkopoliittinen avustaja. Lintonen aloitti uransa diplomaattina Itä-Berliinissä DDR:ssä 1973-76. Listalla oli alivaltiosihteeri Arto Mansala, joka on toiminut Suomen Saksan ja Venäjän suurlähettiläänä. Hänet tunnetaan ulkoasiainhallinnossa sosialidemokraattina, joka on presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalelan luottomies. Listalla oli poliittinen alivaltiosihteeri Jaakko Laajava, joka 1990-luvulla oli Suomen Washingtonin suurlähettiläs. Laajava oli aikanaan 1970-luvun alussa DDR:n tunnustamiskomitean hallituksessa. Kalevi Sorsa oli listalla huomattavin nimi.

Johtopäätökset: Tiitisen listan julkistaminen on Suomelle erittäin vaikea asia sen takia, että jos presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela on mukana listalla, niin silloin vieraan vallan tiedustelupalvelun todistetaan marssineen sisään Suomen kaikkein pyhimpään paikkaan eli presidentin linnaan. Toinen vaikea nimi listalla on presidentti Urho Kekkosen poika Matti Kekkonen, koska sillä osoitetaan myös Suomen politiikan ja turvallisuuden haavoittuneisuus. SDP:n kannalta Tiitisen listan julkistaminen olisi hankalaa, koska listan julkistamisella ikään kuin lyötäisiin leimakirveellä leima SDP:n johtaviin poliitikkoihin. Sillä olisi SDP:n kannalta erittäin kielteiset seuraukset.

Alpo Rusin lista täydennettynä Espanjan Sanomien nimillä on lähes täydellinen Tiitisen lista, näin uskon. Vain kaksi nimeä puuttuu. Espanjan Sanomat ei olisi voinut kirjoittaa juttuaan ilman varmaa tietoa asioista.

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2010/10/stasi-ja-tiitisen-lista.html

CFF
CFF
8

Vuonna 1990 toimitettiin SUPO:lle 20 nimen lista, jonka SUPO:n päällikkö, nykyinen eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja presidentti Mauno Koivisto yhteisellä päätöksellä päättivät jättää tutkimatta ja pitää sen salassa.

Vuonna 1999 toimitettiin SUPO:lle uusi 10 nimen lista. Lista oli saatu Stasin arkistosta nk. Rosenholz-koodiavaimen avulla. Rozenholz-listalla esitettyjä koodinimiä Steffen, Dietrich, Mantel ja Pohlman sekä VTT:n tutkimuksista raportoinutta Hornia ei julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ole tutkittu, vaikka heidän DDR:lle 1980-luvulla välittämikseen on nimetty lähes 300 asiakirjaa.

Julkisuudessa näiden koodinimien kandidaateiksi on esitetty Ulf Sundqkvistia, Erkki Liikasta ja Ilkka Christian Björklundia. Perusteluiksi on esitetty tuolloinen maan tapa kohottaa poliittista arvovaltaa henkilökohtaisilla idänsuhteilla, kotiryssillä. Niiden puuttuessa nk. nappulaliigan edustajat pyrkivät välittömien suhteiden luomiseen DDR:n kautta. Tässä valossa on arveltu myös Ilkka Kanervan nimen löytyvän listalta. Myös on epäilyjä nykyisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan nimen suhteen.

Joulukuun 2006 Hymy-lehden haastattelussa professori Alpo Rusi toteaa seuraavaa:
”Hämärtämiseen on kurkkuaan myöten sotkeutunut Sorsan entinen luottomies, SUPO:n päällikkö Seppo Nevala. Hän toimi SDP:n eduskuntaryhmän sihteerinä vuosien 1971-77 suomettumiskaudella, jolloin SDP:llä oli hyvin läheiset yhteydet DDR:ään. Nevala oli myös Sorsan eduskuntasihteerinä vuosina 1977-78. Sorsa piti tuolloin hyvin tiivistä yhteyttä DDR:n edustustoon, puhumattakaan KGB:n edustajista. Nevala keksi eduskuntasihteerin tehtävään kansanedustaja Matti Ahteen, jonka yksi keskeisimmistä tehtävistä oli kontaktien hoitaminen DDR:n lähetystön kanssa 1960-luvulta 1990-luvulle. Rusin mielestä Matti Ahteen pitäisi kertoa rehellisesti DDR-yhteyksistään”.

Espanjan Sanomat paljastaa totuuden?

Arto Ryynänen kertoo Espanjan Sanomissa, että eräs toimittajakollega oli kertonut hänelle nähneensä omin silmin Koiviston-Tiitisen listan nimet, jotka pullahtivat ulos mustasta kirjekuoresta. Toimittaja on ilmoittanut olevansa valaehtoisesti valmis todistamaan asian oikeudessa. Koiviston pelastamat virkamiehet ja poliitikot ovat tietysti olleet hänen talutusnuorassaan.

Espanjan Sanomien mukaan listalta löytyy Suomen Etelä-Afrikan suurlähettiläs Kirsti Lintonen, joka on ollut 1980-luvulla Kalevi Sorsan ulkopoliittisena avustajana. Lintonen aloitti diplomaattina Itä-Berliinissä DDR:ssä 1973-76.

Listalta löytyy lehden mukaan myös valtiosihteeri Arto Mansalan nimi, joka on toiminut Saksan ja Venäjän suurlähettiläänä. Hänet tunnettiin sosiaalidemokraattina ja presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalelan luottomiehenä.

Listalta löytyy vielä lehden mukaan alivaltiosihteeri Jaakko Laajavan nimi. Laajava oli 1990-luvulla Suomen Washingtonin suurlähettiläs. Laajava oli 1970-luvun alussa DDR:n tunnustamiskomitean hallituksessa. Sen varapuheenjohtajana toimi nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Raskaimman sarjan nimi listalla on Kalevi Sorsa. Eipä siis ihme, että Koivisto sulki listan. Olihan Kalevi Sorsa kaiken järjen mukaan todennäköisin SDP:n seuraava presidenttiehdokas. Sorsa oli hankkinut idänpoliittisia kannuksiaan lyöttäytymällä läheiseen yhteistyöhön sekä KGB:n että Stasin Helsingin edustuston kanssa. Listan julkistaminen olisi katkaissut Sorsan kuningastien presidenttiehdokkaaksi.

Suojelupoliisin hämäysoperaatio

Joulukuun 2006 Hymy-lehdessä Alpo Rusi kertoo kuinka hän sai vasta äskettäin lisävalaistusta SUPO:n erikoislaatuiselle menettelylle. Saksalaistaholta oli selvitetty, että Alpo Rusiin kohdistunut takaa-ajo oli ilmiselvästi hämäysoperaatio. Vaikka hän ei ollut tehnyt mitään, niin häntä vastaan nostettiin hämäysoperaatio. Muita vastaan, jotka olivat aitoja Stasin yhteyshenkilöitä, ei haluttu tutkimuksia käynnistää.

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/11/stasi-lista-on-julkistettava.html

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.