Suomi vastaanottaa syyrialaisia ja kongolaisia pakolaisia ensi vuoden pakolaiskiintiössä

Julkaistu 21.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Sisäministeriö on 20. joulukuuta vahvistanut maahanmuuton ministerityöryhmän päätöksen tulevan vuoden 750 henkilön pakolaiskiintiön kohdentamisesta.

Suomi sitoutuu vastaanottamaan vuoden 2018 kiintiössä syyrialaisia pakolaisia Turkista ja kongolaisia pakolaisia Sambiasta. Syyriassa jatkuvan konfliktin ja humanitaarisen kriisin seurauksena miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Sambiaan on puolestaan paennut noin 33 000 kongolaista pakolaista pitkään jatkuneiden väkivaltaisuuksien vuoksi. Heistä suurin osa on naisia ja lapsia.

Suomi varautuu aiempien vuosien tavoin myös 100 hätätapauksen vastaanottoon. Hätätapauksilla tarkoitetaan pakolaisia, jotka tarvitsevat kiireellistä sijoittamista suojelun tarpeen tai esimerkiksi lääketieteellisten syiden vuoksi. Hätätapauksia vastaanotetaan ilman kansalaisuus- ja aluerajausta.

Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on katsonut pakolaisiksi ja joita UNHCR esittää uudelleensijoitettavaksi. Suomen viranomaiset valitsevat Suomeen otettavat pakolaiset UNHCR:n esityksestä.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tehokkain tapa auttaa

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tehokkain tapa auttaa todellisessa hädässä olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve arvioidaan jo ennen heidän tuloaan Suomeen. Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 70-luvulta asti. Kotouttamisen eteen on tehty paljon työtä, jotta tulijat sopeutuisivat mahdollisimman hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Suomi on yhdessä Euroopan komission kanssa kannustanut myös muita EU-jäsenvaltioita osallistumaan kiintiöpakolaisten vastaanottoon eli uudelleensijoittamiseen.

EU tarjoaa jäsenvaltioille taloudellista tukea kiintiöpakolaisten vastaanottoon

Komissio tukee uudelleensijoittamista EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF). Rahastosta maksetaan uudelleensijoittamisohjelmaan osallistuville EU-maille tukea, joka perustuu jäsenvaltioiden vastaanottamien kiintiöpakolaisten lukumäärään.

Jäsenvaltio saa uudelleensijoitetusta kiintiöpakolaisesta lähtömaasta tai uudelleensijoittamisen kiireellisyydestä riippuen kertakorvauksena 6 000 tai 10 000 euroa. Uudelleensijoittamisen määrärahalla tuetaan kansallisesti kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamista ja kotoutumista sekä uudelleensijoittamisen viranomaisprosessien kehittämistä.

Vuoden 2018 pakolaiskiintiössä vastaanotettavista pakolaisista Suomen saama kertakorvaus on 10 000 euroa henkilöä kohden.

Lähde: Sisäministeriö

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

14 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Voi vittu. palauttakaa nyt eka noi helvetin loiset jotka tuleet perusteetta tänne.

jokinen
jokinen
8

Ja niitäei saa kulumallakaan täältä pois.Ja lisää roskasakkia pitäis ottaa Voi vittu mitä pöljiä noi päättäjät

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

”Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tehokkain tapa auttaa” -ei todellakaan pidä paikkaansa! Lähettämällä apu pakolaisleireille pystytään samalla rahamäärällä auttamaan moninkertainen määrä ihmisiä. Miten helvetissä joku kehtaa väittää että keharin elättäminen yhdessä maailman kalleimmista maista muka olisi ”tehokasta”?

Tehokasta tämä on ainoastaan kantaväestön nöyryyttämiseen ja valkoisen rodun hävittämiseen pohjolasta. Auttamisen kanssa tällä täysin perusteettomalla ihmisten massasiirtelyllä ei ole mitään tekemistä. Sen tietää varsin hyvin myös ne jotka näitä ikuisia elätettäviä tänne haluavat.

wurther
wurther
8

Tehokkainta on auttaa paikan päällä, koska kustannustaso on murto-osa Suomen kustannustasosta, jolloin samalla rahalla saadaan monikymmennkertainen määrä ihmisiä autettua (vs. että maksetaan vastaanottokeskusfirmojen katteita ja korkeita työvoimakuluja). Talouskasvu myyttikin on monta kertaa jo debunkattu.

Tietämättömyys
Tietämättömyys
8

Ööö… Eikö ministeriössä tiedetä että Syyrian sota on jo loppu ja ainoat jotka sieltä pakenevat ovat terroristeja, koska pelkäävät joutuvansa tilille?

Ja mikäs sota Kongossa on? Eikös sielä juuri julistettu rauhaa?

Mauri Hirvonen
Mauri Hirvonen
8

SIIRTOMAAVALTIAAT VASTUUSEEN JA MAKSAMAAN TEOISTAAN! … Kongo. Onko meidän tehtävä asuttaa täysihoito? EI OLE. Kongolaiset voivat mennä BELGIAAN. <3 Belgia on yksi Eu:n veroparatiisi. Belgia on syyllinen kansanmurhan tapahtumiin "PR-mies pitää luennon Kongon historiasta. Hän muistelee miten jo 1900-luvun alussa Belgian kuningas Leopold ii riisti Kongosta raaka-aineita; norsunluuta, kultaa ja kumia. Kuningas teki itsestään miljonäärin, mutta kongolaisten elämästä helvetin. Kuningas joutui luopumaan vallasta vuonna 1908, mutta Belgia jatkoi siirtomaaisäntänä vielä yli 50 vuotta. Se päättyi verisesti ja oli johtaa maan hajoamiseen. Lopulta valtaan nousi ulkovaltojen tukemana Mobutu Sese Seko.
Hän jatkoi maan riistämistä ja teki omaisuuden kulta- ja timanttikaupoilla. Siirtomaa-aika jätti Kongoon syvät haavat ja ne haavat vuotavat yhä." http://voima.fi/blog/arkisto-voima/kirotun-rikas-kongo/

Suomi 100
Suomi 100
8

Saatanan saatana, ei auta muu kuin vapauttaa 5000 lammasta ja vuohia saman verran vastaanottokeskuksen lähelle. Kantaväestö säästyy raiskauksilta kun savunahat raiskaa vuohia oman maan tapojen mukaisesti.

Kantasuomalainen74
Kantasuomalainen74
8

Mitähän vitun väliä sillä on,että otetaan muutama sata tai tuhat muhemettilaista tänne ns. Laillista reittiä pitkin kun samaan aikaan joka helevetin päivä tänne lappaa laittomia maahantunkeutujia n. 15-30 kpl tekee vuositasolla n. 5000-10 000 potentiaalista terroristia, raiskaaja ym. PohjaSakkaa!?! Jos olette huomanneet valtamedia ei paljon hiisku tästä jatkuvasta invaasiosta.

Mitta täynnä
Mitta täynnä
8

Kohta noita saa oikein urakalla listiä.

Jekylll
Jekylll
8

Mitä järkeä lennättää kongolaisia Sambiasta Suomeen loisimaan. Sambiasta olisi lyhyempi matka takaisin kotimaahan ja sieltä saattaisi löytyä jopa heidän kyvyilleen sopivaa työtä.

Hinnaminna
Hinnaminna
8

Sopii katsoa, että tulee niitä lapsia. Aikuiset pärjäävät siellä ihan hyvin. Kongolainen miespakolainen ei voi yhtyä 10-vuotiaaseen tappamatta sitä. Tämä ei ole rasismiavaan nojaan ihan tapahtuneeseen tapaukseen.

huugo
huugo
8

Kuka tämän päätöksen on tehnyt, nimet esiin. Suomi on ottanut pakolaisia 2015 seuraavaksi 40 vuodeksi, miksi vitussa otetaan lisää näitä villi-ihmisä. sipilä on täysin merkelin sätkynukke ja uskokaa pois kun itä-euroopan maat eivät suostu ottamaan saksan ja ranskan matuja, suomi saa siitä aika siivun.

wurther
wurther
8

Olisiko sittenkin niin, että tässä rivien välistä annetaan ymmärtää että seuraavaksi tulee 50 000 mälli ”nais- ja lapsipakolaisia” eli 50 000 18-30v miestä. Niin ja sitten päälle vielä ne varsinaiset, viralliset 750 kiintiöpakolaista.

Näinhän se meni myös 2015.

Seppo Roos
Seppo Roos
8

HS kirjoittaa että Vispilän hallituksella suurin kannatus sitten kesän 2015 MITÄ ! MITÄ ! VITTUA ! Lehdet ei enää saa kirjoittaa tosiasioita vaan on valjastettu paskahallituksen talutusnuoraan ! Jokapuolella facebookissa hallituksen päätöksistä kiroillaan alimpaan helvettiin, vaan näkyykö lehdissä näistä mitään ? NO EI PERKELE ! VITTU MÄ MUUUTAN ITÄVALTAAN (oon eläkkeellä) joten en enää tässä elämässä maksa Suomen valtiolle matujen elätys veroja.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu eilen 10:07 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.