Mainos:

Suomi vastaanottaa syyrialaisia ja kongolaisia pakolaisia ensi vuoden pakolaiskiintiössä

Julkaistu 21.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Sisäministeriö on 20. joulukuuta vahvistanut maahanmuuton ministerityöryhmän päätöksen tulevan vuoden 750 henkilön pakolaiskiintiön kohdentamisesta.

Suomi sitoutuu vastaanottamaan vuoden 2018 kiintiössä syyrialaisia pakolaisia Turkista ja kongolaisia pakolaisia Sambiasta. Syyriassa jatkuvan konfliktin ja humanitaarisen kriisin seurauksena miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Sambiaan on puolestaan paennut noin 33 000 kongolaista pakolaista pitkään jatkuneiden väkivaltaisuuksien vuoksi. Heistä suurin osa on naisia ja lapsia.

Suomi varautuu aiempien vuosien tavoin myös 100 hätätapauksen vastaanottoon. Hätätapauksilla tarkoitetaan pakolaisia, jotka tarvitsevat kiireellistä sijoittamista suojelun tarpeen tai esimerkiksi lääketieteellisten syiden vuoksi. Hätätapauksia vastaanotetaan ilman kansalaisuus- ja aluerajausta.

Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on katsonut pakolaisiksi ja joita UNHCR esittää uudelleensijoitettavaksi. Suomen viranomaiset valitsevat Suomeen otettavat pakolaiset UNHCR:n esityksestä.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tehokkain tapa auttaa

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tehokkain tapa auttaa todellisessa hädässä olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve arvioidaan jo ennen heidän tuloaan Suomeen. Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 70-luvulta asti. Kotouttamisen eteen on tehty paljon työtä, jotta tulijat sopeutuisivat mahdollisimman hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Mainos:

Suomi on yhdessä Euroopan komission kanssa kannustanut myös muita EU-jäsenvaltioita osallistumaan kiintiöpakolaisten vastaanottoon eli uudelleensijoittamiseen.

EU tarjoaa jäsenvaltioille taloudellista tukea kiintiöpakolaisten vastaanottoon

Komissio tukee uudelleensijoittamista EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF). Rahastosta maksetaan uudelleensijoittamisohjelmaan osallistuville EU-maille tukea, joka perustuu jäsenvaltioiden vastaanottamien kiintiöpakolaisten lukumäärään.

Jäsenvaltio saa uudelleensijoitetusta kiintiöpakolaisesta lähtömaasta tai uudelleensijoittamisen kiireellisyydestä riippuen kertakorvauksena 6 000 tai 10 000 euroa. Uudelleensijoittamisen määrärahalla tuetaan kansallisesti kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamista ja kotoutumista sekä uudelleensijoittamisen viranomaisprosessien kehittämistä.

Vuoden 2018 pakolaiskiintiössä vastaanotettavista pakolaisista Suomen saama kertakorvaus on 10 000 euroa henkilöä kohden.

Lähde: Sisäministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

14 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Voi vittu. palauttakaa nyt eka noi helvetin loiset jotka tuleet perusteetta tänne.

jokinen
jokinen
8

Ja niitäei saa kulumallakaan täältä pois.Ja lisää roskasakkia pitäis ottaa Voi vittu mitä pöljiä noi päättäjät

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

”Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tehokkain tapa auttaa” -ei todellakaan pidä paikkaansa! Lähettämällä apu pakolaisleireille pystytään samalla rahamäärällä auttamaan moninkertainen määrä ihmisiä. Miten helvetissä joku kehtaa väittää että keharin elättäminen yhdessä maailman kalleimmista maista muka olisi ”tehokasta”?

Tehokasta tämä on ainoastaan kantaväestön nöyryyttämiseen ja valkoisen rodun hävittämiseen pohjolasta. Auttamisen kanssa tällä täysin perusteettomalla ihmisten massasiirtelyllä ei ole mitään tekemistä. Sen tietää varsin hyvin myös ne jotka näitä ikuisia elätettäviä tänne haluavat.

wurther
wurther
8

Tehokkainta on auttaa paikan päällä, koska kustannustaso on murto-osa Suomen kustannustasosta, jolloin samalla rahalla saadaan monikymmennkertainen määrä ihmisiä autettua (vs. että maksetaan vastaanottokeskusfirmojen katteita ja korkeita työvoimakuluja). Talouskasvu myyttikin on monta kertaa jo debunkattu.

Tietämättömyys
Tietämättömyys
8

Ööö… Eikö ministeriössä tiedetä että Syyrian sota on jo loppu ja ainoat jotka sieltä pakenevat ovat terroristeja, koska pelkäävät joutuvansa tilille?

Ja mikäs sota Kongossa on? Eikös sielä juuri julistettu rauhaa?

Mauri Hirvonen
Mauri Hirvonen
8

SIIRTOMAAVALTIAAT VASTUUSEEN JA MAKSAMAAN TEOISTAAN! … Kongo. Onko meidän tehtävä asuttaa täysihoito? EI OLE. Kongolaiset voivat mennä BELGIAAN. <3 Belgia on yksi Eu:n veroparatiisi. Belgia on syyllinen kansanmurhan tapahtumiin "PR-mies pitää luennon Kongon historiasta. Hän muistelee miten jo 1900-luvun alussa Belgian kuningas Leopold ii riisti Kongosta raaka-aineita; norsunluuta, kultaa ja kumia. Kuningas teki itsestään miljonäärin, mutta kongolaisten elämästä helvetin. Kuningas joutui luopumaan vallasta vuonna 1908, mutta Belgia jatkoi siirtomaaisäntänä vielä yli 50 vuotta. Se päättyi verisesti ja oli johtaa maan hajoamiseen. Lopulta valtaan nousi ulkovaltojen tukemana Mobutu Sese Seko.
Hän jatkoi maan riistämistä ja teki omaisuuden kulta- ja timanttikaupoilla. Siirtomaa-aika jätti Kongoon syvät haavat ja ne haavat vuotavat yhä." http://voima.fi/blog/arkisto-voima/kirotun-rikas-kongo/

Suomi 100
Suomi 100
8

Saatanan saatana, ei auta muu kuin vapauttaa 5000 lammasta ja vuohia saman verran vastaanottokeskuksen lähelle. Kantaväestö säästyy raiskauksilta kun savunahat raiskaa vuohia oman maan tapojen mukaisesti.

Kantasuomalainen74
Kantasuomalainen74
8

Mitähän vitun väliä sillä on,että otetaan muutama sata tai tuhat muhemettilaista tänne ns. Laillista reittiä pitkin kun samaan aikaan joka helevetin päivä tänne lappaa laittomia maahantunkeutujia n. 15-30 kpl tekee vuositasolla n. 5000-10 000 potentiaalista terroristia, raiskaaja ym. PohjaSakkaa!?! Jos olette huomanneet valtamedia ei paljon hiisku tästä jatkuvasta invaasiosta.

Mitta täynnä
Mitta täynnä
8

Kohta noita saa oikein urakalla listiä.

Jekylll
Jekylll
8

Mitä järkeä lennättää kongolaisia Sambiasta Suomeen loisimaan. Sambiasta olisi lyhyempi matka takaisin kotimaahan ja sieltä saattaisi löytyä jopa heidän kyvyilleen sopivaa työtä.

Hinnaminna
Hinnaminna
8

Sopii katsoa, että tulee niitä lapsia. Aikuiset pärjäävät siellä ihan hyvin. Kongolainen miespakolainen ei voi yhtyä 10-vuotiaaseen tappamatta sitä. Tämä ei ole rasismiavaan nojaan ihan tapahtuneeseen tapaukseen.

huugo
huugo
8

Kuka tämän päätöksen on tehnyt, nimet esiin. Suomi on ottanut pakolaisia 2015 seuraavaksi 40 vuodeksi, miksi vitussa otetaan lisää näitä villi-ihmisä. sipilä on täysin merkelin sätkynukke ja uskokaa pois kun itä-euroopan maat eivät suostu ottamaan saksan ja ranskan matuja, suomi saa siitä aika siivun.

wurther
wurther
8

Olisiko sittenkin niin, että tässä rivien välistä annetaan ymmärtää että seuraavaksi tulee 50 000 mälli ”nais- ja lapsipakolaisia” eli 50 000 18-30v miestä. Niin ja sitten päälle vielä ne varsinaiset, viralliset 750 kiintiöpakolaista.

Näinhän se meni myös 2015.

Seppo Roos
Seppo Roos
8

HS kirjoittaa että Vispilän hallituksella suurin kannatus sitten kesän 2015 MITÄ ! MITÄ ! VITTUA ! Lehdet ei enää saa kirjoittaa tosiasioita vaan on valjastettu paskahallituksen talutusnuoraan ! Jokapuolella facebookissa hallituksen päätöksistä kiroillaan alimpaan helvettiin, vaan näkyykö lehdissä näistä mitään ? NO EI PERKELE ! VITTU MÄ MUUUTAN ITÄVALTAAN (oon eläkkeellä) joten en enää tässä elämässä maksa Suomen valtiolle matujen elätys veroja.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.