Mainos:

Suomi 100 -juhlavuosi huipentui Suomessa ja maailmalla

Julkaistu 7.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen satavuotista itsenäisyyttä on juhlittu kaikkialla Suomessa ja maailmalla. Monipäiväinen juhlatapahtumien virta huipentui itsenäisyyspäivän iltaan ja sinivalkoisiin ilotulituksiin useissa kaupungeissa. Suomi 100 -juhlavuosi jää historiaan maamme kaikkien aikojen laajimpana ja monimuotoisimpana juhlavuotena, joka rakennettiin yhdessä.

”Suomalaisten tahto juhlia itsenäisyyttä ylitti odotukset ja juhlavuodesta kasvoi suomalaisten näköinen, vertaansa vailla oleva kokonaisuus. Juhlavuoden tavoitteena oli vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja nostaa Suomen kansainvälistä profiilia, nämä molemmat tavoitteet saavutimme yhdessä”, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen tunnelmoi juhlavuoden virallisesti päättäneen ilotulituksen jälkeen Helsingissä.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta muodostui kaikkien aikojen suurin juhla- tai teemavuosi Suomessa. Satavuotisuutta juhlittiin koko Suomessa läpi vuoden, sekä yli sadassa maassa maailman kaikilla mantereilla. Avoimeen ohjelmaan liitettiin peräti 5 000 erilaista hanketta, ja yli 600 000 suomalaista ja Suomen ystävää osallistui ohjelman rakentamiseen. Tapahtumia hankkeissa oli yhteensä kymmeniä tuhansia. Avoin ohjelma, sen laajuus ja tekemisen tapa olivat ainutlaatuisia myös kansainvälisesti.

Kahvihetkistä kunniavartioihin, karaokesta linnanjuhliin

Satavuotiaan Suomen syntymäpäivää on juhlittu näyttävästi niin Suomessa kuin maailmallakin. Jo itsenäisyyspäivää edeltävällä Suomen syntymäpäiväviikolla satavuotiasta muistettiin monin huomionosoituksin.

Itsenäisyyspäivän virallinen juhlinta käynnistyi aattona, tiistaina 5.12. juhlavalaisuin ja liputuksin. Sadat tuhannet suomalaiset viettivät yhteisiä kahvihetkiä satavuotiaan kunniaksi. Eduskunta juhlisti Suomen itsenäisyyden satavuotisuutta lasten hyvinvointia ja yhdenvertaista kehitystä tukevalla juhlapäätöksellä.

Mainos:

Helsingin Kauppatorilla nostettiin virallisessa avaustilaisuudessa siniristiliput sataan salkoon. Poistettu lause Iloinen aattopäivän juhlinta jatkui myöhään iltaan ja siniristiliput liehuivat ympäri Suomen yhtäjaksoisesti aina itsenäisyyspäivän iltaan asti.

Odotettu itsenäisyyspäivä 6.12. käynnistyi jumalanpalveluksilla sekä tunnelmallisilla kunniavartioilla sankarihaudoilla. Tuhannet nuoret asettuivat muistamaan maamme sankarivainajia eri puolilla Suomea. Kuopiossa järjestetty Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati ja opiskelijoiden juhlakulkueet useissa kaupungeissa nostattivat juhlallista tunnelmaa ja keräsivät runsaasti yleisöä. Satavuotisuutta juhlittiin perinteiseen tapaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Helsingissä.

Juhlapäivän yllätys oli onnittelutekstiviesti, jonka suomalaiset saivat vastaanottaa matkapuhelimiinsa. Yhteensä päivän aikana lähetettiin yli 7 miljoonaa onnittelutekstiviestiä, mikä oli lajissaan ainutlaatuinen teko.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla huipentui juhlailotulitukseen Helsingissä kello 22. Finlandia-hymnin säveliin sovitettu Suomi 100 -juhlailotulitus samalla päätti Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden.

Maailmasta tuli hetkeksi sinivalkoinen

Myös maailmalla muistettiin laajalti satavuotiasta Suomea. Kymmenet tunnetut kohteet ja ikoniset maamerkit eri puolilla maailmaa valaistiin sinivalkoisiksi satavuotiaan Suomen kunniaksi. Useat maat muistivat Suomea valtiojohtajien tervehdyksillä. Muun muassa Islannin, Itävallan, Kreikan, Latvian, Norjan, Portugalin, Puolan, Ruotsin, Saksan, Tanskan ja Viron johtajat onnittelivat Suomea videotervehdyksin.

”Maamme saamien huomionosoitusten määrä ja sydämellisyys ovat lämmittäneet mieltämme. Suomella on ystäviä kaikkialla maailmassa ja edustamamme arvot herättävät vastakaikua”, Pekka Timonen sanoo.

Kaikki Suomen edustustot järjestivät itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavastaanoton ja lukuisat suomalaisyhteisöt viettivät omia juhlia kotimaan kunniaksi. Sosiaalisessa mediassa miljoonat ihmiset onnittelivat satavuotiasta kuvin ja viestein.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
8

Heikki Porkka blogissaan eilen oikoi YLE:n suitsuttamaa kansainvälistä suitsutusta koskevaa uutista. Nimittäin YLE:n pääuutislähetyksessä annettiin ymmärtää, että ”maamerkkien” valaistukset Suomi -vainaan värein on kuin ulkomaiden omalta taholta luotuja impulsiivisia 100-vuotis -onnittelu hankkeita”. Totuus on hieman toinen, sillä noiden ”onnitelujen” kustannukset maksamme me suomalaiset veronmaksajat omasta pussistamme 100 000 euroa. Suomen suurlähettiläät kohdemaassaan neuvottelivat paikallisten viranomaisten kanssa ”diilin”, tästä itsehankitusta päänsärystä, jos katsotaan näin maksajien näkökulmasta. Siis, jos meikäpoika menee retostelemaan sillä, että itse ANNE HATHAWAY lähetti minulle tulenpalavan rakkauskirjeen, jonka tosin olin itse tankero -englannilla ITSE kirjoittanut ja ystävällisesti pyytäen maaimantähden vaivaantumaan kaikilta kiireiltään ja tosimiehiltä lähettämään kirjeen, jossa oli valmiiksi nuolemani postimerkki…. jne.
Sitten voinkin kun saan kyseisen hartaasti odottamani kirjeen, joka tietystä ”yllätti” minut täysin ja lukaistuani kuumat suutelmat sun muut tykötarpeet. Voinkin mennä sitten rehentelemään, että kyllä tällä pojalla on sitten vientiä. Eikä ole ihan mikä sattuu suttura, vaan oikein ….. lopusta pitääkin sitten juoruämmät huolen.

huugo
huugo
8

On sanoisinko ristiriitainen 100 vuotis juhla. Pönötetään itsenäisyyttä kun samaan aikaan annetaan määräysvaltaa EU:lle ja lytätään omaa itsemääräämisoikeutta aina valtiojohtoa myöten. Mediat ovat valjastettu tähän yhtenä rintamana, YLE joukon johtajana. Omaa kansallista identiteettiä vaalivia kansalaisia haukutaan natseiksi ym.alatyylisillä nimittelyillä. Itse en juhlinut mitenkään koska itsenäisyyttä ei ole enää siinä merkityksessä minä sen itse olen käsittänyt. Ei tarvinnut lähteä edes lippuvartioon koska en kuulu enää reserviläistoimintaan. Pitäkää tunkkinne.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.