Mainos:

Suomi 100 -juhlavuosi huipentui Suomessa ja maailmalla

Julkaistu 7.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen satavuotista itsenäisyyttä on juhlittu kaikkialla Suomessa ja maailmalla. Monipäiväinen juhlatapahtumien virta huipentui itsenäisyyspäivän iltaan ja sinivalkoisiin ilotulituksiin useissa kaupungeissa. Suomi 100 -juhlavuosi jää historiaan maamme kaikkien aikojen laajimpana ja monimuotoisimpana juhlavuotena, joka rakennettiin yhdessä.

”Suomalaisten tahto juhlia itsenäisyyttä ylitti odotukset ja juhlavuodesta kasvoi suomalaisten näköinen, vertaansa vailla oleva kokonaisuus. Juhlavuoden tavoitteena oli vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja nostaa Suomen kansainvälistä profiilia, nämä molemmat tavoitteet saavutimme yhdessä”, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen tunnelmoi juhlavuoden virallisesti päättäneen ilotulituksen jälkeen Helsingissä.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta muodostui kaikkien aikojen suurin juhla- tai teemavuosi Suomessa. Satavuotisuutta juhlittiin koko Suomessa läpi vuoden, sekä yli sadassa maassa maailman kaikilla mantereilla. Avoimeen ohjelmaan liitettiin peräti 5 000 erilaista hanketta, ja yli 600 000 suomalaista ja Suomen ystävää osallistui ohjelman rakentamiseen. Tapahtumia hankkeissa oli yhteensä kymmeniä tuhansia. Avoin ohjelma, sen laajuus ja tekemisen tapa olivat ainutlaatuisia myös kansainvälisesti.

Kahvihetkistä kunniavartioihin, karaokesta linnanjuhliin

Satavuotiaan Suomen syntymäpäivää on juhlittu näyttävästi niin Suomessa kuin maailmallakin. Jo itsenäisyyspäivää edeltävällä Suomen syntymäpäiväviikolla satavuotiasta muistettiin monin huomionosoituksin.

Mainos:

Itsenäisyyspäivän virallinen juhlinta käynnistyi aattona, tiistaina 5.12. juhlavalaisuin ja liputuksin. Sadat tuhannet suomalaiset viettivät yhteisiä kahvihetkiä satavuotiaan kunniaksi. Eduskunta juhlisti Suomen itsenäisyyden satavuotisuutta lasten hyvinvointia ja yhdenvertaista kehitystä tukevalla juhlapäätöksellä.

Helsingin Kauppatorilla nostettiin virallisessa avaustilaisuudessa siniristiliput sataan salkoon. Poistettu lause Iloinen aattopäivän juhlinta jatkui myöhään iltaan ja siniristiliput liehuivat ympäri Suomen yhtäjaksoisesti aina itsenäisyyspäivän iltaan asti.

Odotettu itsenäisyyspäivä 6.12. käynnistyi jumalanpalveluksilla sekä tunnelmallisilla kunniavartioilla sankarihaudoilla. Tuhannet nuoret asettuivat muistamaan maamme sankarivainajia eri puolilla Suomea. Kuopiossa järjestetty Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati ja opiskelijoiden juhlakulkueet useissa kaupungeissa nostattivat juhlallista tunnelmaa ja keräsivät runsaasti yleisöä. Satavuotisuutta juhlittiin perinteiseen tapaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Helsingissä.

Juhlapäivän yllätys oli onnittelutekstiviesti, jonka suomalaiset saivat vastaanottaa matkapuhelimiinsa. Yhteensä päivän aikana lähetettiin yli 7 miljoonaa onnittelutekstiviestiä, mikä oli lajissaan ainutlaatuinen teko.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla huipentui juhlailotulitukseen Helsingissä kello 22. Finlandia-hymnin säveliin sovitettu Suomi 100 -juhlailotulitus samalla päätti Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden.

Maailmasta tuli hetkeksi sinivalkoinen

Myös maailmalla muistettiin laajalti satavuotiasta Suomea. Kymmenet tunnetut kohteet ja ikoniset maamerkit eri puolilla maailmaa valaistiin sinivalkoisiksi satavuotiaan Suomen kunniaksi. Useat maat muistivat Suomea valtiojohtajien tervehdyksillä. Muun muassa Islannin, Itävallan, Kreikan, Latvian, Norjan, Portugalin, Puolan, Ruotsin, Saksan, Tanskan ja Viron johtajat onnittelivat Suomea videotervehdyksin.

”Maamme saamien huomionosoitusten määrä ja sydämellisyys ovat lämmittäneet mieltämme. Suomella on ystäviä kaikkialla maailmassa ja edustamamme arvot herättävät vastakaikua”, Pekka Timonen sanoo.

Kaikki Suomen edustustot järjestivät itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavastaanoton ja lukuisat suomalaisyhteisöt viettivät omia juhlia kotimaan kunniaksi. Sosiaalisessa mediassa miljoonat ihmiset onnittelivat satavuotiasta kuvin ja viestein.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Heikki Porkka blogissaan eilen oikoi YLE:n suitsuttamaa kansainvälistä suitsutusta koskevaa uutista. Nimittäin YLE:n pääuutislähetyksessä annettiin ymmärtää, että ”maamerkkien” valaistukset Suomi -vainaan värein on kuin ulkomaiden omalta taholta luotuja impulsiivisia 100-vuotis -onnittelu hankkeita”. Totuus on hieman toinen, sillä noiden ”onnitelujen” kustannukset maksamme me suomalaiset veronmaksajat omasta pussistamme 100 000 euroa. Suomen suurlähettiläät kohdemaassaan neuvottelivat paikallisten viranomaisten kanssa ”diilin”, tästä itsehankitusta päänsärystä, jos katsotaan näin maksajien näkökulmasta. Siis, jos meikäpoika menee retostelemaan sillä, että itse ANNE HATHAWAY lähetti minulle tulenpalavan rakkauskirjeen, jonka tosin olin itse tankero -englannilla ITSE kirjoittanut ja ystävällisesti pyytäen maaimantähden vaivaantumaan kaikilta kiireiltään ja tosimiehiltä lähettämään kirjeen, jossa oli valmiiksi nuolemani postimerkki…. jne.
Sitten voinkin kun saan kyseisen hartaasti odottamani kirjeen, joka tietystä ”yllätti” minut täysin ja lukaistuani kuumat suutelmat sun muut tykötarpeet. Voinkin mennä sitten rehentelemään, että kyllä tällä pojalla on sitten vientiä. Eikä ole ihan mikä sattuu suttura, vaan oikein ….. lopusta pitääkin sitten juoruämmät huolen.

huugo
huugo
8 years ago

On sanoisinko ristiriitainen 100 vuotis juhla. Pönötetään itsenäisyyttä kun samaan aikaan annetaan määräysvaltaa EU:lle ja lytätään omaa itsemääräämisoikeutta aina valtiojohtoa myöten. Mediat ovat valjastettu tähän yhtenä rintamana, YLE joukon johtajana. Omaa kansallista identiteettiä vaalivia kansalaisia haukutaan natseiksi ym.alatyylisillä nimittelyillä. Itse en juhlinut mitenkään koska itsenäisyyttä ei ole enää siinä merkityksessä minä sen itse olen käsittänyt. Ei tarvinnut lähteä edes lippuvartioon koska en kuulu enää reserviläistoimintaan. Pitäkää tunkkinne.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.