Suomi 100 -juhlavuosi huipentui Suomessa ja maailmalla

Julkaistu 7.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen satavuotista itsenäisyyttä on juhlittu kaikkialla Suomessa ja maailmalla. Monipäiväinen juhlatapahtumien virta huipentui itsenäisyyspäivän iltaan ja sinivalkoisiin ilotulituksiin useissa kaupungeissa. Suomi 100 -juhlavuosi jää historiaan maamme kaikkien aikojen laajimpana ja monimuotoisimpana juhlavuotena, joka rakennettiin yhdessä.

”Suomalaisten tahto juhlia itsenäisyyttä ylitti odotukset ja juhlavuodesta kasvoi suomalaisten näköinen, vertaansa vailla oleva kokonaisuus. Juhlavuoden tavoitteena oli vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja nostaa Suomen kansainvälistä profiilia, nämä molemmat tavoitteet saavutimme yhdessä”, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen tunnelmoi juhlavuoden virallisesti päättäneen ilotulituksen jälkeen Helsingissä.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta muodostui kaikkien aikojen suurin juhla- tai teemavuosi Suomessa. Satavuotisuutta juhlittiin koko Suomessa läpi vuoden, sekä yli sadassa maassa maailman kaikilla mantereilla. Avoimeen ohjelmaan liitettiin peräti 5 000 erilaista hanketta, ja yli 600 000 suomalaista ja Suomen ystävää osallistui ohjelman rakentamiseen. Tapahtumia hankkeissa oli yhteensä kymmeniä tuhansia. Avoin ohjelma, sen laajuus ja tekemisen tapa olivat ainutlaatuisia myös kansainvälisesti.

Kahvihetkistä kunniavartioihin, karaokesta linnanjuhliin

Satavuotiaan Suomen syntymäpäivää on juhlittu näyttävästi niin Suomessa kuin maailmallakin. Jo itsenäisyyspäivää edeltävällä Suomen syntymäpäiväviikolla satavuotiasta muistettiin monin huomionosoituksin.

Itsenäisyyspäivän virallinen juhlinta käynnistyi aattona, tiistaina 5.12. juhlavalaisuin ja liputuksin. Sadat tuhannet suomalaiset viettivät yhteisiä kahvihetkiä satavuotiaan kunniaksi. Eduskunta juhlisti Suomen itsenäisyyden satavuotisuutta lasten hyvinvointia ja yhdenvertaista kehitystä tukevalla juhlapäätöksellä.

Helsingin Kauppatorilla nostettiin virallisessa avaustilaisuudessa siniristiliput sataan salkoon. Poistettu lause Iloinen aattopäivän juhlinta jatkui myöhään iltaan ja siniristiliput liehuivat ympäri Suomen yhtäjaksoisesti aina itsenäisyyspäivän iltaan asti.

Odotettu itsenäisyyspäivä 6.12. käynnistyi jumalanpalveluksilla sekä tunnelmallisilla kunniavartioilla sankarihaudoilla. Tuhannet nuoret asettuivat muistamaan maamme sankarivainajia eri puolilla Suomea. Kuopiossa järjestetty Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati ja opiskelijoiden juhlakulkueet useissa kaupungeissa nostattivat juhlallista tunnelmaa ja keräsivät runsaasti yleisöä. Satavuotisuutta juhlittiin perinteiseen tapaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Helsingissä.

Juhlapäivän yllätys oli onnittelutekstiviesti, jonka suomalaiset saivat vastaanottaa matkapuhelimiinsa. Yhteensä päivän aikana lähetettiin yli 7 miljoonaa onnittelutekstiviestiä, mikä oli lajissaan ainutlaatuinen teko.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla huipentui juhlailotulitukseen Helsingissä kello 22. Finlandia-hymnin säveliin sovitettu Suomi 100 -juhlailotulitus samalla päätti Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden.

Maailmasta tuli hetkeksi sinivalkoinen

Myös maailmalla muistettiin laajalti satavuotiasta Suomea. Kymmenet tunnetut kohteet ja ikoniset maamerkit eri puolilla maailmaa valaistiin sinivalkoisiksi satavuotiaan Suomen kunniaksi. Useat maat muistivat Suomea valtiojohtajien tervehdyksillä. Muun muassa Islannin, Itävallan, Kreikan, Latvian, Norjan, Portugalin, Puolan, Ruotsin, Saksan, Tanskan ja Viron johtajat onnittelivat Suomea videotervehdyksin.

”Maamme saamien huomionosoitusten määrä ja sydämellisyys ovat lämmittäneet mieltämme. Suomella on ystäviä kaikkialla maailmassa ja edustamamme arvot herättävät vastakaikua”, Pekka Timonen sanoo.

Kaikki Suomen edustustot järjestivät itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavastaanoton ja lukuisat suomalaisyhteisöt viettivät omia juhlia kotimaan kunniaksi. Sosiaalisessa mediassa miljoonat ihmiset onnittelivat satavuotiasta kuvin ja viestein.

Lähde: Valtioneuvosto

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
8

Heikki Porkka blogissaan eilen oikoi YLE:n suitsuttamaa kansainvälistä suitsutusta koskevaa uutista. Nimittäin YLE:n pääuutislähetyksessä annettiin ymmärtää, että ”maamerkkien” valaistukset Suomi -vainaan värein on kuin ulkomaiden omalta taholta luotuja impulsiivisia 100-vuotis -onnittelu hankkeita”. Totuus on hieman toinen, sillä noiden ”onnitelujen” kustannukset maksamme me suomalaiset veronmaksajat omasta pussistamme 100 000 euroa. Suomen suurlähettiläät kohdemaassaan neuvottelivat paikallisten viranomaisten kanssa ”diilin”, tästä itsehankitusta päänsärystä, jos katsotaan näin maksajien näkökulmasta. Siis, jos meikäpoika menee retostelemaan sillä, että itse ANNE HATHAWAY lähetti minulle tulenpalavan rakkauskirjeen, jonka tosin olin itse tankero -englannilla ITSE kirjoittanut ja ystävällisesti pyytäen maaimantähden vaivaantumaan kaikilta kiireiltään ja tosimiehiltä lähettämään kirjeen, jossa oli valmiiksi nuolemani postimerkki…. jne.
Sitten voinkin kun saan kyseisen hartaasti odottamani kirjeen, joka tietystä ”yllätti” minut täysin ja lukaistuani kuumat suutelmat sun muut tykötarpeet. Voinkin mennä sitten rehentelemään, että kyllä tällä pojalla on sitten vientiä. Eikä ole ihan mikä sattuu suttura, vaan oikein ….. lopusta pitääkin sitten juoruämmät huolen.

huugo
huugo
8

On sanoisinko ristiriitainen 100 vuotis juhla. Pönötetään itsenäisyyttä kun samaan aikaan annetaan määräysvaltaa EU:lle ja lytätään omaa itsemääräämisoikeutta aina valtiojohtoa myöten. Mediat ovat valjastettu tähän yhtenä rintamana, YLE joukon johtajana. Omaa kansallista identiteettiä vaalivia kansalaisia haukutaan natseiksi ym.alatyylisillä nimittelyillä. Itse en juhlinut mitenkään koska itsenäisyyttä ei ole enää siinä merkityksessä minä sen itse olen käsittänyt. Ei tarvinnut lähteä edes lippuvartioon koska en kuulu enää reserviläistoimintaan. Pitäkää tunkkinne.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.