Mainos:

Suomalaisten palkkakuninkaat eivät ole liike-elämän johtajia eivätkä lääkäreitä

Julkaistu 3.11.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Suomessa ja suomalaisten keskuudessa palkoista puhuminen ja erityisesti niistä kysyminen on jonkinlainen tabu. Aika ajoin saamme lukea parhaiten palkatuista aloista ja toisaalta erilaisten palkkavertailujen ikuisesti palkkakuopassa rämpivistä ammateista, mutta yksittäiset ihmiset eivät juuri palkoistaan julkisuudessa avaudu, eivät suuntaan tai toiseen. Urheilijoiden kohdalla tilanne on toinen ja joissain tapauksissa huippu-urheilijoiden palkkauksessa riittääkin äimisteltävää.

"Tavallisista" palkansaajista parhaiten palkattuja ovat perinteisesti olleet esimerkiksi erilaiset johtajat ja lääkärit, jotka miehittivät mm. Iltalehden vertailussa viisi kärkisijaa. Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen johtajat tienasivat vuonna 2017 keskimäärin 7745 euroa kuukaudessa, kun taas kakkossijaa pitävät ylilääkärit tienasivat keskimäärin 7644 euroa kuukaudessa.

Toisessa päässä spektriä taas killuvat mm. maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät, jotka hankkivat töistään kaikkine lisineen ja muine etuuksineen keskimäärin 1669 euroa kuussa sekä kampaajat ja parturit 1982 euron kuukausiansioillaan. "Kahden tonnin kerhossa" ovat myöskin esimerkiksi koulunkäynnin avustajat, jotka tekevät tiliä keskimäärin 2144 euron edestä.

Kaukana perus palkansaajien ja niin suomalaisten keskiansioiden, kuin eniten ansiotuloja tienaavien johtajien ja lääkäreiden yläpuolella ovat Suomen kovapalkkaisimmat urheilijat. Ammattiurheilijoiden keskipalkkaa ei laske kukaan ja toki tuloerot eri lajien kesken ovat massiivisia, mutta esimerkiksi Kimi Räikkösen tältä kaudelta käärimät seitsemän miljoonaa dollaria ja aiemmin hankittu noin 200 miljoonan omaisuus pitää miehen kansainvälisessäkin vertailussa melko korkealla. Vuonna 2009 Räikkönen oli 45 miljoonan vuosituloilla maailman toisiksi parhaiten tienaava urheilija.

Suurimmat tulot rapakon takaa

Jääkiekko on perinteisesti ollut formuloiden lisäksi suomalaisurheilijoiden todellinen runsauden sarvi, mitä tulee korkeisiin palkkoihin. Kaikkien aikojen kovapalkkaisin suomalaiskiekkoilija, Teemu Selänne kuittasi vuonna 2001 San Jose Sharksin riveissä mojovan 9,5 miljoonan dollarin palkkapussin.

Mainos:

Edes lähelle "Finnish flashin" tuloja NHL kaukaloissa pääsee Mikko Koivu, joka vuolee yhä vieläkin 9,18 miljoonaa dollaria kaudessa Minnesota Wildin palkkalistoilla. Tosin Koivun korvaus sisältää myöskin uuden sopimuksen allekirjoituspalkkion.

Lähelle kymmentä miljoonaa käärivien suomalaiskiekkoilijoiden lisäksi paljon mainetta niittäneet suomalaiset maalivahdit Miikka Kiprusoff, Tuukka Rask ja Pekka Rinne ovat puolustaja Kimmo Timosen ohella päässeet yli kuuden miljoonan dollarin liksoille.

Ison lätäkön takana Yhdysvalloissa on kultaa vuolemassa myöskin koripalloilija Lauri Markkanen, joka napsi tulokassopimuksestaan taskuunsa mukavat 20 miljoonaa dollaria neljästä kaudesta, eli poikkeusellisella lahjakkuudella siunattu Markkanen hankkii noin viisi miljoonaa taalaa kaudessa kohahduttaessaan korisfaneja Chicago Bullsin puna-valko-mustassa pelipaidassa.

Miljoona-ansioihin myös suomalaisittain vähemmän "stara statuksellisissa" lajeissa

Vaikkei Suomi kenties Lionel Messin tai Christiano Ronaldon kaltaisia maalitykkejä giganttisine palkkapusseineen tuotakkaan, ovat suomalaiset jalkapalloilijat kuitenkin rakentaneet uraansa maailmalla myös taloudellisesti. Englannin Championshipissä pelaava Teemu Pukki repii talousongelmissa rypevässä Norwichissakin kahden miljoonan euron vuosipalkkaa ja Saksan kärkisarja Bundesligassa Werder Bremenin veräjää vartioiva maalivahti Niklas Moisanderkin tienasi ainakin vielä edellisessä työpaikassaan Italian Sampdoriassa nettona noin miljoonan vuodessa.

Erikosuutena, kotimaisia jalkapalloilijoitakin enemmän hankkivana uuden urheilumuodon edustajana on e-urheilija Jesse “JerAx” Vainikka, joka on mm. Dota2:sta ja Counter Strikea tahkoamalla tienannut 2,8 miljoonaa euroa ja miehittää tällä hetkellä tulojen valossa maailmanlistan kuudetta sijaa.

Lähde: IL, TS, RVG

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
7 years ago

Tottahan toki ammattiurheilusta maksetaan. Huippu-urheilijat ovat systeemille hyödyllisiä. Urheilusta on tullut teollisuutta. Fanituote kauppaa, ravintolisiä yms.
Urheilulle on luotu mahtavat rakennelmat ja palatsimaiset alttarit dokaus mahdollisuuksineen. Urheilun seuraamisesta on saatu luotua elämän tapa, jolloin kaikkeen ihmis elämään suuresti vaikuttava asia politiikka jää vaille huomiota. Siitä globalistinen uusi maailman järjestys tykkää.

Urpiilainen Reijo
Urpiilainen Reijo
7 years ago

Nämä nämä lotto-, Viging-, Jackpot-, ym. voittajat on sitten unohdettu kokonaan. Maksvat hekin verot voitoistaan, kun saavat rahat puhtaana käteen. Siellähän kalpenee urheilijat sun muut näiden kymmenien miljoonien edessä.

juha.
juha.
7 years ago

Sain tapella hiki päässä ja kynnet verillä, että minut pyyhittiin pois yläpäästä listalta, koska punastun helposti kun naapurit käyvät vihreiksi.
En tunne harrastusta olla kade, koska kalatonlampi on kalatonlampi.

Alexander Zverev voitti US Openin

Julkaistu 14.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Alexander Zverev voitti ensimmäisen US Open -tittelin ja toisen Grand Slam -mestaruuden vain hieman yli kolmessa kuukaudessa voittamalla Ben Sheltonin neljässä erässä.

Alexander Zverev on voittanut vuoden 2026 US Openin ja sen myötä vuoden toisen Grand Slam -tittelinsä. Saksalainen voitti Ben Sheltonin lukemin 6–3, 7–6 (7–2), 5–7, 6–2 Arthur Ashe Stadiumilla.

Alexander Zverev hiljensi kotiyleisön varhain. Saksalainen mursi Sheltonin syötön tilanteessa 5–3 ja vei ensimmäisen erän 6–3. Toinen erä noudatti pitkälti samaa kaavaa.

Ben Shelton taisteli tiensä tiebreakiin, mutta Zverev vei viisi ensimmäistä pistettä ja voitti sen 7–2. Kolmas erä oli amerikkalaisen ainoa tilaisuus. Tilanteessa 5–6 Shelton mursi syötön ja vei erän 7–5.

Neljäs erä oli kuitenkin Zvereville enemmän tai vähemmän mukava purjehdus voittoon; hän mursi syötön heti avauspelissä ja otti hallinnan takaisin itselleen.

Mainos:

Tilanteessa 5–2 Zverev syötti mestaruudesta. Ottelupallo ratkesi syöttöön, jota Shelton ei saanut palautettua.

Saksalainen voitti peräti 85 prosenttia ykkössyöttöpisteistään, 68/80, US Open kirjoittaa.

Mestaruus on Alexander Zverevin toinen Grand Slam -titteli hieman yli kolmen kuukauden sisään hänen kesäkuisen Ranskan avointen voittonsa jälkeen.

Hänestä tulee Boris Beckerin jälkeen toinen saksalaismies sitten vuoden 1968, joka on voittanut useamman kuin yhden Grand Slam -tittelin.

Voittopuheessaan Zverev kuvaili vuotta 2026 kaikkien sitä edeltäneiden vuosien tulokseksi, jota ovat leimanneet kova työ, kärsimys ja kipu.

Ben Shelton pudotti puolustavan mestarin Carlos Alcarazin puolivälierissä, mutta jäi finaalissa juuri ja juuri kakkoseksi.

Näin ollen 23-vuotiaan amerikkalaisen osalta Yhdysvaltain miesten Grand Slam -kaksinpelimestaruuden metsästys jatkuu. Viimeisin New Yorkissa miesten kaksinpelin voittanut amerikkalainen oli Andy Roddick vuonna 2003.

Norjalaista Mestarien liigan menestystä: kaksi joukkuetta eteni lohkovaiheeseen 27 vuoden tauon jälkeen

Julkaistu 27.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Viking-pelaajat juhlivat pääsyään Mestarien liigan lohkovaiheeseen voitettuaan Dinamo Zagrebin.

Ensimmäistä kertaa 27 vuoteen Norjalla on kaksi joukkuetta Mestarien liigan liigavaiheessa. Viking FK pudotti Dinamo Zagrebin dramaattisen Stavangerissa pelatun illan päätteeksi ja liittyy Bodø/Glimtin seuraksi liigavaiheeseen.

Viking lähti Lyse Arenalle 2–2-tasatilanteesta Zagrebin ensimmäisen osaottelun jälkeen.

Dinamo iski ensin ja siirtyi johtoon jo yhdeksän minuutin jälkeen, mutta kotijoukkue vastasi sekä voimalla että maltti säilyttäen.

Zlatko Tripić tykitti 1–1-tasoituksen rangaistuspotkusta 18 minuutin kohdalla. Puoliajan jälkeen Viking nosti tempoa.

Mainos:

Edvin Austbø teki tilanteeksi 2–1, ja Tobias Moi lisäsi kolmannen vain minuutteja myöhemmin. Stavanger räjähti riemuun, ja tummansininen Mestarien liigan unelma oli muuttunut todeksi.

Viking voitti näin ollen otteluparin yhteismaalein 5–3 ja selviytyi Mestarien liigan liigavaiheeseen ensimmäistä kertaa seuran historiassa. Bodø/Glimt oli jo aiemmin varmistanut paikkansa voitettuaan hollantilaisen NEC:n yhteismaalein 6–1.

— En ole koskaan kokenut mitään vastaavaa. Olen niin onnellinen kaikkien puolesta, Tripić kertoi TV 2:lle loppuvihellyksen jälkeen.

Historiallinen norjalainen kaksoisvoitto

Edellisen kerran Norja lähetti kaksi joukkuetta Mestarien liigaan kaudella 1999/2000, jolloin mukana olivat Rosenborg ja Molde.

Viking ja Bodø/Glimt päättävät nyt 27 vuoden odotuksen ja tarjoavat norjalaiselle seurajalkapallolle harvinaista kaksoismenestystä Euroopan suurimmalla jalkapallonäyttämöllä.

Viking FK:ta odottaa uusi luku – ja norjalaista jalkapalloa syksy kahden lipun kera Euroopan raskaansarjan joukkueiden joukossa.

Viimeisin ruotsalaisjoukkue, joka on pelannut Mestarien liigan lohkovaiheessa tai liigavaiheessa, oli Malmö FF kaudella 2021/22.

Kauden 2026/27 Mestarien liigan liigavaihe koostuu kahdeksasta ottelusta joukkuetta kohden: neljä kotona ja neljä vieraissa.

F1: Lando Norris voittoon Hollannin GP:ssä

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lando Norris nostaa voittajan pokaalin Hollannin Grand Prix'n jälkeen.

Lando Norris ajoi toiseen peräkkäiseen voittoonsa dramaattisessa Hollannin Grand Prix’ssä. McLaren-kuljettaja ohitti MM-sarjan kärkinimi Kimi Antonellin pitkän takaa-ajon päätteeksi, kun taas kotiyleisön suosikki Max Verstappen kolaroi ulos heti avauskierroksella.

Lando Norris lähti paalupaikalta Zandvoortin radalla ja piti kärkipaikkansa, kun 72 kierroksen kilpailu alkoi osittain märällä radalla.

Avauskierroksella Max Verstappen menetti Red Bullinsa hallinnan viimeisessä mutkassa ja törmäsi rajusti vallin. Hän selvisi ilman vammoja, mutta kolarista lensi radalle suuri määrä romua, ja kilpailun johto keskeytti kisan punaisella lipulla.

Uusintastartissa Kimi Antonelli sai paremman lähdön ja ohitti Lando Norrisin ensimmäisessä mutkassa.

Mainos:

Mercedes-kuljettaja johti kilpailua tämän jälkeen pitkään, mutta Norris alkoi kuroa eroa umpeen viimeisen varikkokäynnin jälkeen.

Lando Norris ajamassa McLareniaan Hollannin GP:ssä Zandvoortissa
Lando Norris ajamassa McLareniaan Hollannin GP:ssä Zandvoortissa. Kuva: Xinhua/Peng Ziyang.

Kierroksella 54 Lando Norris ohitti Antonellin ulkokautta ensimmäisessä mutkassa. Myöhemmin samalla kierroksella hän ohitti myös Lewis Hamiltonin ja otti kärkipaikan takaisin haltuunsa.

Lando Norris piti asemansa loppuun asti ja voitti 11,536 sekunnin erolla. Kimi Antonelli sijoittui toiseksi ja George Russell kolmanneksi.

Ferrari-kuljettajat Lewis Hamilton ja Charles Leclerc seurasivat aivan perässä, kun taas Oscar Piastri sijoittui kuudenneksi.

Voitto oli Norrisille kauden toinen ja nosti hänet kuljettajien MM-sarjassa neljänneksi. Antonelli johtaa MM-sarjaa 242 pisteellä, 59 pistettä edellä Russellia ja Hamiltonia.

Venäläinen laskuvarjohyppääjä teki kuumailmapallohypyn maailmanennätyksen

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Sergei Boytsov ilmapallon korissa juuri ennen hyppyä.

Venäläinen laskuvarjohyppääjä Sergei Boitsov hyppäsi kuumailmapallosta 11 551 metrin korkeudesta Altain yllä ja saavutti vapaassa pudotuksessa 501 km/h nopeuden. Järjestäjien mukaan kyseessä on uusi kuumailmapallosta suoritettujen hyppyjen maailmanennätys.

Hyppy suoritettiin aamulla 22. elokuuta Altain aluepiirissä Etelä-Siperiassa. Palloa ohjasi Ivan Menjailo, Venäjän ilmapalloliiton puheenjohtaja ja moninkertainen Venäjän mestari.

Boitsov oli vapaassa pudotuksessa kaksi minuuttia ja 30 sekuntia. Hän avasi laskuvarjonsa 1 565 metrin korkeudessa, ja koko matka pallon korista maahan kesti seitsemän minuuttia ja 19 sekuntia paikallisen Amic-uutissivuston mukaan.

Harjoittelua painekammiossa

Kyseisessä korkeudessa ilman lämpötila on noin miinus 50–60 celsiusastetta ja ilman tiheys on alle neljännes maanpinnan tasosta. Ennen yritystä Boitsov suorittikin 12 000 metrin korkeutta vastaavan testin painekammiossa Venäjän kosmonauttien koulutuskeskuksessa. Myös varusteet testattiin miinus 60 asteen lämpötilassa, ja itse hyppyä harjoiteltiin tuulitunnelissa, järjestäjät kirjoittivat.

Mainos:

Järjestäjien mukaan Boitsov on suorittanut yli 2 000 laskuvarjohyppyä. Ennätysyrityksessä käytettiin venäläisvalmisteista palloa, laskuvarjoa ja happilaitteistoa, ja se kytkeytyi kansainväliseen nuorisofestivaaliin, joka järjestetään Jekaterinburgissa syyskuussa.

Ennätys koskee kuumailmapallohyppyjä

Boitsovin tulos koskee nimenomaan miehitetystä kuumailmapallosta tehtyjen laskuvarjohyppyjen kategoriaa. Kyseessä ei siis ole kaikkien aikojen korkein laskuvarjohyppy. Tuota ennätystä pitää hallussaan yhdysvaltalainen Alan Eustace, joka hyppäsi 41 419 metrin korkeudesta heliumpallon avulla vuonna 2014 Smithsonianin kansallisen ilmailu- ja avaruusmuseon mukaan.

Ennen hyppyä järjestäjät kertoivat, että kategorian aiempi kärkitulos oli 10 060 metriä ja se oli puolalaisten laskuvarjohyppääjien hallussa. Kansainvälinen ennätys ei kuitenkaan ole virallinen Kansainvälisen ilmailuliiton (FAI) kirjoissa ennen kuin kansallinen ilmailuliitto on toimittanut dokumentaation ja se on hyväksytty. Guinness World Records suorittaa oman erillisen arviointinsa dokumentaatiosta ja todistajanlausunnoista ennen ennätysnimikkeen vahvistamista.