Republikaanisenaattori Lindsey Graham on kuollut 71 vuoden ikäisenä. Sotahaukkana ja Israelin vankkumattomana tukijana tunnettu Graham menehtyi äkillisen ja lyhyen sairauden jälkeen.
Graham kuoli lauantai-iltana. Hänen perheensä pyysi lausunnossaan rukouksia ja toivoi yksityisyytensä kunnioittamista tänä vaikeana aikana.
Hän on edustanut Etelä-Carolinaa Yhdysvaltain senaatissa vuodesta 2003 lähtien tultuaan valituksi ensimmäisen kerran vuonna 2002. Vuosikymmenten aikana Washingtonissa hän tuli tunnetuksi yhtenä äänekkäimmistä Yhdysvaltojen määrätietoisen ulkopolitiikan puolestapuhujista.
Graham palasi Kiovasta kuolemaansa edeltävänä päivänä, missä hän oli tavannut Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin. Hän kuului niihin republikaanisenaattoreihin, jotka ajoivat kiivaimmin Yhdysvaltojen jatkuvaa sotilaallista tukea Ukrainalle, tiukempia pakotteita Venäjälle ja rangaistustoimia maita kohtaan, jotka ostavat venäläistä öljyä.
Mainos:
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kuvaili Grahamia läheiseksi liittolaiseksi ja sanoi jäävänsä kaipaamaan senaattoria.
Sotahaukka ja Israelin tukija
Graham oli suorapuheinen sotahaukka ja Israelin tukija. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 hän vaati toistuvasti lisää aseita ja rahoitusta Kiovalle.
Vieraillessaan Ukrainan pääkaupungissa vuonna 2023 hän kuvaili Yhdysvaltojen tukea rahoiksi, jotka on käytetty hyvin, koska venäläisiä sotilaita kuoli sodassa. Hän oli myös yksi aktiivisimmista senaattoreista, jotka vaativat taloudellisen paineen lisäämistä Moskovaa vastaan.
Julkaistu eilen 18:56 – KirjoittajaEmil Fjellstedt
Kuva: Dati Bendo / European Union, 2026 / EC - Audiovisual Service, CC BY 4.0
António Costa, Volodymyr Zelenskyi ja Ursula von der Leyen Kiovassa 24. helmikuuta 2026, jolloin Euroopan johtajat vierailevat kaupungissa Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen neljäntenä vuosipäivänä. Arkistokuva, ei nykyisestä puheesta EU-johtajille.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pyytää EU-johtajilta vähintään 70 miljardia euroa lisää puolustusrahoitusta ensi vuodelle. Rahanpuute estää Ukrainaa kaksinkertaistamasta tai kolminkertaistamasta droonien tuotantoa tyypistä riippuen, hän sanoo.
Zelenskyi esitti vaatimuksen puheessaan Eurooppa-neuvoston kokouksen osallistujille 16. lokakuuta. Hän julkaisi osia puheesta virallisella Telegram-kanavallaan.
— Ensi vuonna sota maksaa 155 miljardia euroa. Ja tarvitsemme teiltä vähintään 70 miljardia euroa lisää — puolustukseen, aseisiin ja selviytymiskykyymme. Se on realistinen summa, Zelenskyi sanoo.
Zelenskyi arvioi, että sota maksaa ensi vuonna 155 miljardia euroa.
Mainos:
Hänen pyytämänsä raha on julkista rahaa. Jos EU-johtajat tukevat vaatimusta, lopulta Euroopan veronmaksajat, eivätkä johtajat itse, joutuvat kantamaan kustannukset ja budjettiriskin. Tällainen tuki ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että veronkorotus olisi jo hyväksytty.
Tämän toimintatapaa havainnollistaa EU:n 90 miljardin euron laina Ukrainalle vuosille 2026–2027, jonka ministerineuvosto viimeisteli huhtikuussa. EU lainaa rahat pääomamarkkinoilta käyttäen EU-budjetin liikkumavaraa vakuutena, ja laina on tarkoitus maksaa takaisin Venäjän sotakorvauksilla. Laina on jo hyväksytty, ja se on erillinen Zelenskyin nyt pyytämästä 70 miljardista eurosta.
Droonit ovat hänen tärkein perusteensa. Zelenskyin mukaan Ukraina käyttää drooneja pysäyttääkseen useimmat Venäjän hyökkäykset rintamalla. Hän sanoo myös, että teknologiaa käytetään Venäjän huoltolinjojen katkaisemiseen ja että ukrainalaiset droonit auttavat heikentämään Venäjän taloutta.
— Juuri nyt voisimme kaksinkertaistaa tai kolminkertaistaa droonien tuotannon — tyypistä riippuen. Mutta meillä ei yksinkertaisesti ole rahaa siihen. Se on totuus, Zelenskyi sanoo.
Hän päätti puheensa kehottamalla johtajia kuvittelemaan Ukrainan suuremman kapasiteetin vaikutukset.
— Kuvitelkaa, jos voisimme kohdistaa Venäjään kaksi tai kolme kertaa enemmän painetta kuin tänään, hän sanoo.
Arkistokuva: Starlink-pääte Capiovíssa, Misionesissa, Argentiinassa. Ukrainan neuvonantajat raportoivat, että sotilaskäytössä olevat päätteet menettivät yhteyden suurilla nopeuksilla, vaikka tavalliset päätteet pysyivät toimintakykyisinä.
Ukrainan armeijan Starlink-päätteiden nopeutta on rajoitettu liikkeessä ilman ennakkovaroitusta, kertoo presidentin neuvonantaja Serhi Beskrestnov. Useita operaatioita on jouduttu keskeyttämään, ja Kiova näkee päätöksen taustalla poliittisia motiiveja.
Beskrestnov, joka neuvoo presidentti Volodymyr Zelenskyiä sotilasteknologiassa, kirjoittaa Telegramissa, että SpaceX otti käyttöön nopeusrajoituksen liikkeessä oleville päätteille tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Hänen mukaansa rajoitus koskee Starshield-"sotilaspakettia" ja se on asetettu 100 mailiin tunnissa, mikä on noin 160 km/h.
Satelliittiyhteys katkeaa, kun pääte liikkuu rajoitusta nopeammin. Droonien nopeutta ei ole rajoitettu. "Puolustusvoimamme eivät saaneet ennakkovaroitusta rajoituksesta, ja se häiritsi useita tehtäviä", Beskrestnov kirjoittaa.
Aktivisti Serhi Sternenko, jolla on läheiset suhteet armeijaan ja joka nosti ensimmäisenä hälytyksen katkoksesta, kirjoittaa, että yhteys alkoi katkeilla yli 160 km/h nopeuksissa ja että "useita tärkeitä tehtäviä" keskeytettiin. Hänen mukaansa tavalliset satelliittipäätteet toimivat edelleen. Rajoitusta laskettiin myöhemmin entisestään, Sternenko kertoo ja The Guardian raportoi.
Mainos:
Nimetön lähde kertoo New York Postille, että yhteyden menetys tekee mahdottomaksi operoida drooneja, lentokoneita ja helikoptereita suurilla nopeuksilla, ja että se vaikuttaa myös toimiin venäläisten Shahed-droonien torjumiseksi. Saman lähteen mukaan Ukraina on ottanut yhteyttä yhtiöön saadakseen selityksen. SpaceX:n selitystä ei ole julkaistu.
Starlinkin oma tukisivu listaa jo nyt 100 mph (n. 160 km/h) nopeusrajoitukseksi liikkeessä tapahtuvalle käytölle useissa siviilipalvelupaketeissa. Sivulla ei täsmennetä, mitä Ukrainan sotilaallinen sopimus sanoo.
Neuvonantajat näkevät politiikkaa päätöksen takana
Beskrestnov uskoo, että toimenpide "ei voi olla sattumaa" ja se liittyy poliittiseen tilanteeseen. Sternenko uskoo SpaceX:n toimineen "todennäköisesti" Trumpin hallinnon pyynnöstä. Molemmat ovat arvioita, eivät vahvistettuja selityksiä.
Häiriö tapahtui viikolla, jona Donald Trump vaati johtajiston vaihtamista Kiovassa, kuten The Nordic Times uutisoi. Tämän jälkeen Elon Musk kirjoitti X:ssä, että Zelenskyi "on mennyt liian pitkälle" ja että Ukrainan on aika saada uusi johtaja, New York Postin mukaan. Puola maksaa noin 50 miljoonaa dollaria vuodessa Ukrainan Starlink-yhteyksistä lehden mukaan. Keskiviikkona Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski kysyi Muskilta X:ssä, "pelaako hän jälleen politiikkaa tuotteillaan".
Samaan aikaan Musk on lähentynyt jälleen Trumpia viimevuotisen konfliktin jälkeen. Heidän suhteensa on palautunut ennalleen useiden lähteiden mukaan, ja Musk on vieraillut Valkoisessa talossa viime viikkoina ja osallistunut valtiolliseen illalliseen syyskuussa, Fox News raportoi. Torstaina Trump myönsi Muskille National Medal of Science -mitalin ja kutsui häntä ystäväkseen, AFP kertoo. Muskilta ei tiedetä olevan virallista roolia hallinnossa.
Käytettävissä olevat lähteet eivät vahvista, että Musk tai Trump olisivat henkilökohtaisesti tehneet päätöksen rajoituksen asettamisesta.
Composite illustration. Photo: ООО "Яндекс", CC BY-SA 4.0
Common Consultancyn analyysi AfD:n ja MAGA-liikkeen Facebook-tileistä ei löytänyt vastaavaa romahdusta Yandexin datakeskuksiin tehtyjen hyökkäysten jälkeen.
Yandexin datakeskuksiin tehtyjen drooni-iskujen piti vaientaa ”venäläiset propagandabotit”, joiden sanottiin olevan AfD:n ja MAGA-liikkeen sosiaalisen median suosion takana. Poliitikot ja tiedotusvälineet levittivät tarinaa. Kun tanskalaisanalyytikot testasivat sitä dataa vasten, mitään romahdusta ei löytynyt.
Itse hyökkäykset on dokumentoitu. Lokakuun 8. päivän vastaisena yönä Yandexin datakeskus Sasovossa vaurioitui niin pahasti, että se suljettiin kokonaan. Seuraavana aamuna Kalugan laitokseen osui, kirjoittaa Yandex, jota kutsutaan usein Venäjän Googleksi.
Pian alkoi kiertää graafi. Internetin valvontayhtiö Cloudflare tallensi jyrkän laskun bottiliikenteessä Yandexin verkosta 8. ja 11. lokakuuta, eli samana päivinä kuin kaksi hyökkäyksistä tapahtui, raportoi The Guardian. Teknologiasivusto Tom's Hardware otsikoi uutisensa sanomalla, että venäläinen ”disinformaatiobotti-liikenne” oli lähes eliminoitu yhdessä yössä.
Hyökkäysten jälkeen levitetty graafi näyttää liikennettä Yandexin verkosta, ei mittausta sosiaalisen median poliittisista kommenteista. Faksimile: Cloudflare/Jeremiah Fowler.
Sitten tuli kaavio, joka antoi tarinalle sen poliittisen terän. Sen väitettiin osoittavan, että ”venäläiset botit” postasivat 56 prosenttia vähemmän AfD:n tueksi. Lähdettä ei ilmoitettu. Tiedot ulottuivat 15. lokakuuta asti, vaikka kaavio oli kiertänyt jo useita päiviä aiemmin, Hungarian Conservative -lehti huomauttaa. Regensburgin tietojenkäsittelytieteen professori Raphael Wimmer epäili sen olevan tekoälyllä luotu.
Mainos:
Kaavio ilman lähdeviitettä, jota levitettiin todisteena ”venäläisten bottien” vähentyneestä toiminnasta. Aikajana ulottuu 15. lokakuuta asti, vaikka kuva kiersi jo aiemmin. Faksimile: Tomáš Zdechovský/X.
Threadista toimituksiin
Vihreiden paikallispoliitikko Robin Schlingheider jakoi kaavion Threadissa ja tšekkiläinen Euroopan parlamentin jäsen Tomáš Zdechovský jakoi sen X:ssä, netzpolitik.org kertoo. Kun Wimmer kysyi Schlingheiderilta, mistä luvut olivat peräisin, hänet tiettävästi estettiin. Myöskään netzpolitik.org ei saanut vastausta kysymykseensä lähteestä, kun sivusto julkaisi tutkimuksensa.
Itävaltalainen Der Standard ja saksalainen Focus välittivät tarinan silti eteenpäin netzpolitik.orgin mukaan. Muutamassa päivässä tuntematonta alkuperää olevasta kaaviosta oli tullut uutinen, jossa väitettiin, että AfD:n verkkotuki oli johdettua Venäjältä.
Jarosław Wolski, joka oli myös levittänyt väitettä, poisti julkaisunsa ja pyysi tiistaina anteeksi miljoonia tavoittanutta väärää tietoa Hungarian Conservativen mukaan.
Tanskalainen faktojen tarkistus
Tanskalainen analyytikko Valdemar Osted Common Consultancysta otti tarinan todesta. ”Liikkeellä on tarina: Yandexin datakeskuksiin tehtyjen drooni-iskujen jälkeen kommentointi AfD- ja MAGA-tileillä romahti. Joten me tarkistimme asian. Emme havaitse sitä”, hän kirjoittaa.
Analyytikot seurasivat 76 AfD-poliitikkoa ja 136 MAGA-tiliä Facebookissa. Jokaista postausta verrattiin tilin normaaliin suoriutumiseen samassa vaiheessa julkaisun jälkeen, samana viikonpäivänä ja samaan vuorokaudenaikaan.
Hyökkäysten jälkeen AfD-poliitikoiden postaukset vaihtelivat 8 prosenttia alle normaalista 5 prosenttiin yli normaalin, kun taas MAGA-tileillä ne olivat 4–10 prosenttia yli normaalin. Common Consultancyn mukaan kyseessä on tavanomainen päivittäinen vaihtelu.
Luvattua romahdusta ei näkynyt numeroissa missään. MAGA-tilien osalta suuntaus oli päinvastoin ylöspäin: uudet postaukset saivat 480 000–560 000 kommenttia päivässä hyökkäysten jälkeen, kun syyskuun lopulla niitä oli noin 370 000. Analyysi kattaa Facebookin kahden–kolmen ensimmäisen päivän ajalta hyökkäysten jälkeen.
Common Consultancyn analyysi ei osoita selvää laskua hyökkäysten jälkeen: tutkittujen AfD- ja MAGA-tilien kommentit pysyivät normaalin vaihtelun rajoissa. Grafiikka: Common Consultancy.
Hakurobotteja, ei yleistä mielipidettä
Graafi, josta kaikki alkoi, seurasi Yandexin hakurobotteja (web crawlers), eli ohjelmia, jotka indeksoivat verkkosivuja hakukonetta varten. Venäläinen bottiliikenne kokonaisuudessaan ei laskenut merkittävästi netzpolitik.orgin mukaan.
— Kun Cloudflaren data näyttää jyrkkää pudotusta ”bottiliikenteessä”, se ei viittaa automatisoituihin trollitileihin sosiaalisessa mediassa, vaan ohjelmistoihin, jotka tekevät automatisoituja verkkopyyntöjä suuressa mittakaavassa, internet-infrastruktuurin asiantuntija Michał Woźniak kertoo The Guardianille.
Saksalainen analyysiorganisaatio CeMAS ei nähnyt mitään laskua siinä, mitä se luokittelee epäaidoiksi tykkäyksiksi ja jaoiksi. Valentin toimitusjohtaja Amil Khan kertoo The Guardianille, ettei analyysiyhtiö ole havainnut muutoksia postaustavoissa ja ettei Yandexin datakeskuksilla ole käytännön yhteyttä toimintaan, jota huhu koski.
Historiaa omaava joukkohyökkäys
Mobilisaatiolla sosiaalisen median ”venäläistä propagandaa” vastaan on historiansa. NAFO-verkoston (lyhenne sanoista North Atlantic Fella Organization) perusti toukokuussa 2022 Kamil Dyszewski. Ryhmä on tuottanut meemejä, jotka on suunnattu sen ”venäläiseksi propagandaksi” kutsumaansa toimintaa vastaan, ja kerännyt varoja Ukrainan sotakoneistolle, mukaan lukien Georgialaiselle legioonalle.
Ukrainan puolustusministeriö kiitti 28. elokuuta 2022 verkostoa julkisesti sen taistelusta ”Kreml-propagandaa ja trolleja” vastaan. Jäsenet ovat ilmaisseet tukensa Ukrainalle ja Natolle, ja verkostoa on syytetty koordinoidusta häirinnästä ja toisinajattelijoiden massailmiantamisesta Discordin ja Twitterin kautta. Väitettyihin kohteisiin ovat kuuluneet MAGA-kannattajat, Tulsi Gabbard ja Tucker Carlson.
Graafi venäläisen hakukoneen hakuroboteista ja tuntematonta alkuperää oleva kaavio riittivät muuttamaan poliittisen sitoutumisen AfD:n ja MAGA:n ympärillä Venäjältä käsin suoritetuksi kauko-ohjaukseksi. Kun väitettä lopulta testattiin todellisia tilejä vasten, luvattua pudotusta ei yksinkertaisesti ollut.
Paavi Leo XIV on ollut keuhkosyöpäleikkauksessa. Lääkärit poistivat hänen oikean keuhkonsa alalohkon, ja Vatikaanin mukaan toimenpide sujui ilman komplikaatioita.
Keuhkojen adenokarsinoomadiagnoosi vahvistui Roomassa Gemellin sairaalassa tehdyn leikkauksen aikana, Pyhän istuimen lehdistötoimisto raportoi. Toimenpiteen aikana tutkitut kudosnäytteet vahvistivat sen, mitä lääkärit olivat epäilleet aiempien tutkimusten perusteella.
Sairaalan rintakehäkirurgian osastonjohtaja, professori Stefano Margaritora, suoritti leikkauksen tiimeineen. Lohko poistettiin avustetulla tähystystekniikalla, jotta lääkäreiden mukaan voitaisiin "varmistaa radikaali resektio". Paavi vietti leikkaussalissa noin kolme tuntia, itse leikkauksen kestäessä noin 90 minuuttia.
Leo XIV heräsi normaalisti ja hänet siirrettiin lyhyen tarkkailujakson jälkeen huoneeseensa sairaalan kymmenenteen kerrokseen. Hän pyysi päivällistä ja vietti illan sihteeriensä ja muun Vatikaanin henkilökunnan kanssa lehdistötoimiston johtajan Matteo Brunin mukaan. Lehdistötoimisto kirjoitti keskiviikkona, että "paavi vietti rauhallisen yön".
Mainos:
Toimenpiteestä ilmoitettiin jo sunnuntaina, jolloin paavi puhui Angelus-rukoukseen kokoontuneille:
— Joidenkin viimeaikaisten lääkärintarkastusten aikana lääkärit löysivät keuhkostani paikallisen kyhmyn. Se havaittiin erittäin varhaisessa vaiheessa ja se on selkeästi rajautunut, Leo XIV sanoi.
Leikkauksessa poistettu kudos tutkitaan tarkemmin lähipäivinä. Aiemmin ilmoitettuun noin viikon mittaiseen sairaalajaksoon ei ole ilmoitettu muutoksia.
