Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen tarjontaa olisi selkeästi monipuolistettava ja lisättävä, saavutettavuutta turvattava, osaamista vahvistettava sekä selkokielistä ja monikanavaista viestintää lisättävä. Yhteistoiminnallista kehittämistä tulisi koordinoida, linjata ja tukea. Sähköisten palvelujen käytettävyyttä olisi parannettava ja niiden käyttöönottoa tuettava.
Näin linjaa juuri valmistunut selvitys Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet.
Selvityksen tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon digitaalisten palvelujen kehittämistyötä, jota tulisi tehdä systemaattisesti. Tämä turvaisi tasapainoinen digitaalisten palvelujen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaalihuollossa sähköisiä palveluja on vähemmän tarjolla kuin terveydenhuollossa, vaikka palvelujen digitalisointi on edennyt. Terveydenhuollon puolelta saatuja kokemuksia pitäisi hyödyntää digitaalisia sosiaalipalveluja kehitettäessä.
Palvelujen tarjooma pirstaleinen
Sähköisten palvelujen tarjooman pirstaleisuus on suuri uhka osaamisen ja kansalaisten tasa-arvon kannalta. Kuntien ja kuntayhtymien palvelujen tarjonta ja sisältö vaihtelevat paljon. Kuntayhtymien tarjoomat olivat keskimäärin monipuolisempia kuin yksittäisten kuntien, selvitys paljastaa. Pirstalaisuus on ehkäistävissä ainakin osin keskittymällä kehittämistyön alkuvaiheessa yhteen, tai vain muutamaan keskeiseen, valtakunnallisesti käytettävissä olevaan palveluun.
”Rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta digipalveluihin siirtymisessä tarvitaan myös palveluntarjoajilta. Lupaavia esimerkkejä sähköisten palvelujen kehittämisestä on ympäri Suomea, kuten erilaiset kotihoidon asiakkaille tabletilla tarjottavat palvelut, kuvapuhelimen käyttö ikäihmisten perhehoidossa ja chat-viestintä palveluneuvonnassa. Erilaiset mobiilisovellukset ovat tätä päivää, ja niiden tarjonta sosiaalihuollossa pitäisi olla laajempaa”, yksi tutkimuksen tekijöistä johtaja Tarja Kauppila Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta toteaa.
Valmiuksia sähköisten sosiaalipalvelujen ja yhdistettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen nykyistä laajempaan käyttöönottoon on, sillä ihmiset ovat jo tottuneet käyttämään sähköisiä terveyspalveluja. Palveluja kehitettäessä erityinen huomio tulee kiinnittää asiakasryhmiin, joille liikkuminen palvelujen piiriin pitkien matkojen tai arkielämässä olevien rajoitteiden vuoksi on vaikeaa. Asiakkailla on oikeus palveluihin riippumatta asuinpaikastaan tai esimerkiksi fyysisestä terveydentilastaan. Siksi palvelujen saatavuuteen kuin saavutettavuuteen liittyvät seikat on otettava huomioon.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisoinnin edistämistyötä on edessä paljon. Kehittäjillä on aktiivisen osallistumisen ja vaikuttamisen paikka, jotta sosiaalihuollon asiantuntemus pysyy kehityksessä mukana”, Kauppila sanoo.
”Palvelujen saavutettavuutta tulisi turvata lisäämällä kansalaisille avoimia asiointipisteitä, joissa on tarjolla palvelujen käyttöön tarvittavat laitteet ja yhteydet. Yhteistoiminnallista kehittämistä, jossa ovat osallisina kansalaiset, asiakkaat ja asiantuntijat, tulisi järjestelmällisesti koordinoida, linjata ja tukea. Myös palvelujen käyttöön liittyvää osaamista on vahvistettava. Digitalisointi on suuri muutos”, Kauppila lisää.
Viime vuonna valtio perusti SoteDigi-kehitysyhtiön, jonka tehtävänä on kehittää digitaalisia ratkaisuja edullisten, laadukkaiden ja asiakasystävällisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi.
”Järjestämisvastuun siirtyminen 18 maakunnalle tuo myös sosiaalihuollon digitalisoitumisen kehittämiselle uusia mahdollisuuksia”, sosiaalineuvos Juha Luomala sanoo.
Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet -raportin tutkimustieto on kerätty hyödyntämällä tehtyjä selvityksiä, tarkastelemalla kuntien ja kuntayhtymien internetsivuja, sekä kysymällä sähköisellä uutiskirjeellä, sähköpostilla ja puhelimitse palvelujen tarjonnasta. Raportti on osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta .
Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet -raportti
Raportin ovat koostaneet: johtaja Tarja Kauppila Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta sekä erikoissuunnittelija Kati Kiiski ja kehittämissuunnittelija Mari Lehtonen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta.
Lähde: STM
Voihan niitä lisätä, mutta samalla täytyy pitää mielessä että paperisia ei saa vähentää.
Arvatkaas kuinka monta virkamiestä on järkyttynyt kun kertoo ettei ole pankkikorttia eikä sen vuoksi pankkiyhteyksiä. Ja kun näyttää pankkikirjan, niin niiden päivä menee ihan sekaisin. Minulla ja muilla ei ole pankkikorttia, meillä on rahaa. Joka on melko käypä maksuväline.
Minä ja moni muu emme halua pankkiyhteyksiä. Ja osa ihmisistä ei halua ostaa edes tietokonetta se vuoksi että pääsisi asioimaan omia asioitaan: Se kun onnistuu siinä luukulla missä asioidaan normaalistikkin.
Miksi muuten Pirkanmaalla kehoitetaan asioimaan Nokian toimipisteessä? Eikö sielä ole tarpeeksi ruuhkaa? Miksi pitäisi liikkua 6okm:n päähän kun riittää että kävelee tuohon 2.5km päähän. Siinäkin asiointi onnistuu. Mutta ovessa on aina lappu joka kehoittaa menemään Nokialle. Eikös meidän pitäisi vähentää saasteita ja pitää luonto puhtaana?
Joo sähkösiä palveluja vaan lisää, että etänä voidaan kasvottomina tehdä mielivaltisia kielteisiä päätöksiä, enhän minäkään kelalta ole saanut muuta kuin kielteisiä päätöksiä etänä mm. hammaslääkärilaskuihin, jotka sitten pakosta maksoin korttiluotolla, kun muuta mahdollisuutta ei ollut, ja sama meno asumiskustannusten kanssa. Päättäjä idiootit on kyllä sellasta roska sakkia, että joutaisi haettavaksi giljotiiniin joka ikinen ääliö.
aivo kuolleet pellet! Tietty talmudiin uskova taho haluaa tuhota valkoiset kristityt maat! Älkää vittu länkkyttäky!!