Yleensä kirjoitan niin sanotusti tiukkaa asiaa, mutta näin juhannuksen kunniaksi "löysään" ja kerron ihan muuta.
En osaa olla joutilaana. Siksi hain aamutuimaan metsästä mönkijäkuorman koivurankoja.
Aloin niitä pätkimään ja pilkkomaan. Sitten tuli mieleeni, että kesämökeillään olevat saattavat häiriintyä, sillä he ovat tulleet kaupungin jatkuvasta melusta maaseudun rauhaan. Laitoin rukkaset naulaan huomiseen saakka.
Joka tapauksessa metsätyöt ovat olleet minulle jo pitkään erittäin mieluista puuhastelua/työtä. Ensinnäkin se on hyödyllistä, sillä oman huushollin ohella myös eräs toinen talo on lämmennyt puillani. Suurimman osa raivatuista puista naapuri on kuitenkin hakettanut ja vienyt isoon lämpökeskukseen kirkonkylään.
Toisekseen metsätyöt ovat fyysistä hyötyliikuntaa, mutta sillä on suotuisa vaikutus myös mielentilaan. Luin äskettäin jostakin, että pelkästään jo varttitunnin metsässä kävely vaikuttaa hyvin myönteisellä tavalla ihmisten hyvinvointiin. Olen täysin samaa mieltä.
Olen syntyisin pohjoisesta ja hyvin syrjäiseltä pikkukylältä. Jo hieman yli kymmenvuotiaana piti hypätä reen jalakselle, kun isäni kävi talvisin metsätöissä hevosen kanssa. Silloin se ei ollut läheskään aina mieluista, mutta nyt on toisin.
Oheinen kuva on tältä aamulta. Siinä näkyy mönkijä, joka on nykyajan hevonen. Se yhdessä peräkärryn kanssa on käyttökelpoinen työjuhta Salpausselän kankailla.
