Maahanmuuttajat ovat hyvin moninainen ryhmä, josta osa on korkeasti koulutettuja ja toisaalta osa tarvitsee koulutusta myös luku- ja kirjoitustaidossa. Maahanmuutosta aiheutuvat taloudelliset vaikutukset pitävät sisällään useita kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi sosiaaliturvaetuudet, julkisesti tuotetut palvelut sekä verot.
Työllisyys on merkitsevin tekijä maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta. Yksinkertaistetusti voidaan ajatella, jos henkilö ei käy töissä, hän ei tällöin maksa juurikaan veroja, mutta käyttää todennäköisesti enemmän sosiaaliturvaa kuin työelämässä oleva henkilö. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön 18. joulukuuta julkaisemasta ”Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta”.
Nyt julkaistu raportti pohjautuu jo olemassa olevaan tutkimustietoon sekä tilastoihin maahanmuutosta Suomessa. Selvitys on laadittu sosiaali- ja terveysministeriössä ja siinä on mukana kaksi tutkijakommenttia. Matti Sarvimäki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta pohtii kommentissaan sekä maahanmuuton taloudellisia että poliittisia vaikutuksia. THL:n Jussi Tervola kirjoittaa muun muassa maahanmuuton vaikutuksista huoltosuhteeseen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuteen.
Huomio ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyteen
Maahanmuuttajaryhmien välillä on eroja työllisyysasteessa. Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on tutkimusten mukaan jopa korkeampi kuin kantaväestön työllisyysaste. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyysaste näyttäisi jäävän selvästi kantaväestöä alhaisemmaksi, vaikka henkilö olisi asunut Suomessa jo pitkään. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste ja tulotaso kehittyvät selvästi heikommin kuin ulkomaalaistaustaisilla miehillä. Ero on vielä suurempi, kun ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysastetta ja tulotasoa verrataan kantaväestön naisiin.
Ulkomaalaistaustaisten naisten työmarkkina-asemaan tulisikin kiinnittää huomiota aiempaa enemmän. Ulkomaalaistaustaisten naisten aseman ja työllisyysasteen vahvistaminen on tärkeää maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta. Lisäksi heidän asemaansa tulee kiinnittää huomiota, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuisi.
Sosiaaliturvan käytössä eroja
Sosiaaliturvan käytössä maahanmuuttajat eroavat kantaväestöstä. Kantaväestö saa yleisimmin eläkkeitä ja maahanmuuttajat työmarkkinatukea. Tämä johtuu ikärakenteesta. Kantaväestön ikärakenne vanhenee nopeasti pitkään laskeneen syntyvyyden johdosta. Maahanmuuttajat taas ovat useimmiten työuransa alkupuolella olevia ihmisiä.
Maahanmuuttajaryhmien välillä on eroja sosiaaliturvan käytössä. Eniten sosiaaliturvaa henkilöä kohden käyttivät pakolaistaustaisista maista saapuneet maahanmuuttajat. Sosiaaliturvan käyttö tässä ihmisryhmässä vähenee maassa asutun ajan kanssa ja sitä mukaan miten he työllistyvät.
Selvitysraportti osa hallitusohjelmaa
Maahanmuuton kustannuksia käsittelevistä tutkimustiedosta tehty selvitysraportti on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaa. Hallitusohjelman maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevässä osassa on linjattu, että laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon.
Selvityksessä on rakennettu tiekarttaa siitä, minkälainen maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on tähän asti ollut. Miten tämä vaikutus on kehittynyt sekä esittää näkemys siitä, miten asia voi kehittyä tulevaisuudessa.
Lähde: STM
Ei noiden työnteostakaan ole yhtään mitään hyötyä, koska vievät siten työn suomalaiselta. Lisäksi tekevät työnsä usein paljon huonommin.
Miksi yhdistetään työn perässä tulleet (positiivinen asia suomelle) ja tp-ruinaajat? Ei näin.
Missä on tutkimuksen pihvi vai onko tämä nollatutkimus?
Excel taulukko jossa olisi eritelty välittömät ja välilliset tuotot ja kulut yhteiskunnalle mahdollisimman tarkkaan jopa koodinumerolla yksilötasolle?
Jos työluvan kanssa maahantulleet työntekijät ja matut tutkittaisiin sukupuolen mukaan selkeästi erikseen omina ryhminään ja matumuslimit sekä perheenyhdistämisellä maahanlivahtaneet synnyin- ja lähtöpaikkansa mukaisina alaryhminä niin kansa saisi hepulin matumusujen tuloksista.
Siinä syy maksimaaliselle sekoitukselle, vesitykselle ja laimentamiselle.
Kun ”paska” sekoitetaan ”maitoon” voidaan tuotos myydä kansalle vaikka ”parempana” kaljana jos käymisprosenttia nostetaan.
Lähteet: (((Liebkind)))
HOHHOH, tuollaiset tilastot jotka näkee jo sokeakin otsallaan. Missä työllisyys ja mikä työnteko olisi mahdollista jos ei osaa lukea eikä kirjoittaa, saati sitten oppia Suomenkieli ? Maassa maan tavalla, kieltä pitää osata puhua ja kirjoittaa tai muuten henkilö pitää lähettää omalla kustannuksellaan omaan kotimaahan. Minkälainen on korkean koulutuksen omassa maassa saaneen henkilön taso ? Lapiohommat vai lapioon nojaaminen ? Naisetkaan eivät ole työllistyneet täällä vaikka ovat asuneet kauemminkin !! Niin mistä sitten löytyvät ne saatavat verotulot ja työpaikat mitä on pitkään jo kehuttu olevan ? Sosiaaliturvan maksun lopetus
( ”miehille tai naisille” ) kun tulee aikanaan eteen niin varmasti raha on löydettävä jostain keinolla millä hyvänsä ja tämä on kansan riskitekijä turvallisuus huomioiden. Toivon että lehden toimittajat, kirjoittaisi ja tilastoisi saatavissa olevista työpaikoista ja sitten vielä toiseksi, ketkä henkilöt, poliitikot, ansaitsevat täällä pakolaisten hyysäämisestä ?
Mikäs vitun tutkimus tämä muka on? Missä rahasummat?
Vallankahvassa olevat maanpetturit koettavat huijata kansaa kaikin mahdollisin tavoin.
Harvoin on tässä lehdessä ollut noin paljon täyttä paskaa yhdellä sivulla. Joka on tuonkin laatinut voi odottaa itselleen seuraavaa Kirjallisuuden Finlandia palkintoa, sillä niin alatyylistä ja huonolla maulla tuotettua kaunokirjallisuutta ei ole nähty Suomen kulttuuripiireissä vuosikymmeniin.
Oma raporttini on seuraavanlainen: Suomeen tunkevat ikuiset eläkeläiset ovat suomalaiselle työperäiselle alkuperäisväestölle pirunmoinen taloudellinen taakka, joka saa kynttilän polttamisen kummastakin päästä tuntumaan kuin vuosilomalta verrattuna siihen kun Impivaaralaisessa konsennusyhteiskunnassa nakkigrillijonossa saisi turpaansa vain hämäläiseltä, turkulaiselta, savolaiselta tai pohjalaiselta jampalta. Suomen taloudellinen kehitys saadaan nousuun heittämällä maasta russakat ja nukkehallitus helvetin kuuseen, jonka jälkeen olisi varaa nukkua kokonaiset kolme ja puoli viikkoa yhteen menoon ja olemme sittenkin vielä voiton puolella niin ettei paskalle taivuttaisi.
ON MELKEINPÄ ”HIMASMAINEN TUTKIMUS”
Vaikka tarkoitushakuisesti _köyhdytettyä_ sisältöä on yritetty venyttää maksimiin niin se on hyvin lyhyt ja paljolti on jätetty pois kuten spesifit tiedot ja erittelyt. Muodostuu paljolti tekijän omista päätelmistä ja tulkinnoista sen sijaan että esitettäisiin tilastoja sellaisenaan. Asioita selitetään kuin vajaamieliselle joka ei ole koskaan suomessa käynytkään. Kielenkäyttö ja ilmaisu ei ole tehokasta vaan sisältötyhjyyttä täytetään 50% turhilla kommenteilla/lauseilla, mikä kertoo siitä että tekijä ei ole oikeasti pätevä tekemään moista tutkimusta tai että tilaaja on jo ennakkoon määritellyt mitä tulee korostaa, mitä piilottaa ja sumuttaa väsyttävällä tekstillä joka ei aidosti tuo uutta lisäarvoa.
Katsokaa miten asia hoituu>>Vuosina 2013–2017 valtion vuosittainen budjetti on ollut noin 54
–56 miljardia euroa. Vuonna 2015 äkillisesti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä näkyi vuoden 2016 talousarviossa suoraan maahanmuuttoon kohdistuvien määrärahojen kasvuna.
Vuosien 2017 ja 2018 talousarvioissa maahanmuuttoon suoraan kohdistuvat määrärahat ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna mutta vuotta 2015 edeltäneelle tasolle ei ole palattu.<< Olipa kätevästi typistetty.Lol.
Rehellisin lause oli kohdassa 7.2.3; "Kuten eri yhteyksissä on jo tuotu esille, tutkijan tekemillä _oletuksilla_ ja _metodologisilla valinnoilla_ on vaikutusta siihen, minkälaisiin johtopäätöksiin tutkimuksessa päädytään." Niinpä.
Jos haluaa kiteyttää kunnolla niin:
-Kuitti vaiko tuplat? Vastaus:Somalia&Irak
-Nelinkertaiset verotulot vaiko kuitti? Vastaus: Irak,Somalia ja Thaimaa
Ei kovinkaan tarkemmat selitykset kohdassa 7.2.2
Tässä best-of copy pastattuja otteita pdf julkaisusta:
"… alhaisimmat työllisten osuudet olivat
Afrikasta ja Lähi
-idästä saapuneilla
18–64-vuotiailla maahanmuuttajilla, joista vain noin 40 % oli työllisiä
. Heikointa työllisten
osuuden kehitys tarkasteluajanjakson aikana oli eteläisestä Afrikasta saapuneilla
maahanmuuttajilla.
Työllisten osuus eteläisestä Afrikasta saapuneiden maahanmuuttajien ryhmäs
sä kasvaa
ainoastaan hieman kymmenen maassa asutun vuoden aikana tutkimuksen mukaan. (Eronen et
al. 2014, 34.) Kuvio 9 kuvaa ty
öllisten osuuksien kehitystä kansalaisuusryhmittäin.
UTH 2014
–tutkimuksessa
on päädytty samanlaisiin johtopäätöksiin
, joskin tutkimusten
vä-
lillä on eroja tarkasteltavissa ryhmissä.
Tutkimusten perusteella k
eskimäärin kaikkien ma
a-
hanmuuttajaryhmien työllis
yys paranee tasaisesti maassa asutun ajan kasvaessa. Joidenkin
ryhmien lähtötaso on kuitenkin hyvin alhainen, minkä seurauksena edes 10 vuoden maassa
asumisen jälkeen työllisten osuus ei nouse kuin 40 prosenttiin. Ainoastaan virolaisten ja etelä
i-
sestä Afri
kasta kotoisin olevien työllisten osuus ei juuri kasva 10 maassa asutun vuoden aika-
na. Tosin työllisten osuus virolaisista on jo lähtötasoltaan 65 %, kun e
teläisestä Afrikasta saa-
puneilla lähtötaso
on noin 35 %. Nopeinta työllisten osuuden kasvu on venäläi
sillä
11
, joilla
työllisten osuus kasvaa noin 20 %
:sta
yli 50 %
:iin
kymmenen maassa asutun vuoden aikana.
Tutkim
ukset osoittavat, että erityisesti
Pohjois
-Afrikasta ja Lähi
-idästä
tulevien maahanmuut-
tajien työllistymisessä on haasteita, jotka ei
vät näyttäisi
täysin helpottavan
maassa asutun ajan
pidentyessä, kuten useimmilla
maahanmuuttajaryhmillä
. Vuosi
en 2010
ja 2
016 välillä kokonais
etuus
menot ovat
kasva
nee
t noin miljardista eurosta 2,17 miljardiin euroon
. Myös
ulkomaiden kansalaisille
kohdistunut osuus vuotuisesta
etuusmenosta on
kasvanut tarkastelujakson aikana.
Vuonna
2016
ulkomaiden kansalaisille
kohdistui noin 16,6 %
koko etuusmeno
sta
.
Kantaväestön kanssa yhtä paljon etuutta keskimäärin
etuudensaajaa kohden
saivat työperä
i-
set maahanmuuttajaryhmät, kun taas kolme
ei-työperäistä
maahanmuuttajaryhmää
saivat n
oin
2 000 euroa
enemmän etuutta keskimäärin
etuuden
saajaa kohden
vuonna 2016.
Vuonna 2016
ulkomaiden kansala
isille kohdistuneesta
noin 360 mil
joona
sta eurosta
lähes kaksi kolmasosaa
kohdentui EU
-alueen ulkopuolelta tuleville muille kuin työntekijöille. Kelan etuuksiin oike
u-
tettujen henkilöiden määrään nähden eniten peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien piri
s-
sä oli pakolaistaustaisia maahanm
uuttajia
. Kaikkina tarkasteluvuosina lähes puolet tämän
ryhmän henkilöistä oli ollut vuoden aikana joko peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajana.
Huomion
arvoista
ulkomaiden kansalaisille
kohdistuneess
a peruspäivärahass
a ja työmarkk
i-
natues
sa on se, että
kaikissa ryhmissä selvä enemmistö sai työmarkkinatukea peruspäivärahan
sijasta. T
ämä tarkoittaa, että t
ukea saane
et
ulkomaiden kansalaiset
olivat
jo joko saaneet p
e-
ruspäivärahaa
/ansiosidonnaista työttömyysturva
a sen enimmäisajan tai ei
vät täyttänee
t peru
s-
päivärahaan tarvittavaa työssäoloehtoa. Tämä tieto tukee aiemmin esitettyä näkökantaa siitä,
että osalla maahanmuuttajista on vaikeuksia päästä
edes
jokseenkin vakaaseen työmarkkina
–
asemaan
, jolloin he olisivat oikeutettuja joko peruspäivärahaan tai ansios
idonnaiseen tyött
ö-
myysturvaan
6.1.2. ASUMISTUKI
Vuosien 2010 ja
2016 välillä yleisen asumistuen kokonaisetuusmenot olivat kasvaneet
noin
500 miljoonasta
eurosta 1,08 miljardiin euroon.
Vuonna 2010 kokonaisetuusmenoista 5,3 % kohdistui sellaisille ruokakunnille, joissa etuu-
den saajana oli ulkomaan kansalainen
. Vuonna 2016 tällaisille ruokakunnille kohdentui noin
11,5 % yleisen asumistuen etuusmenoista. Valtaosa yleisen asumistuen
menoista kohdentuu
siis kantaväestölle
, joskin
ulkomaiden kansalaisten
suhteellinen osuus on
kasvanut
. Tilaston
valos
sa ulkomaiden kansalaisille
kohdentuu yleisen asumiestuen kokonaismenoista suhteelli
s-
ta väestömääräänsä suurempi osuus.
Ulkomaiden kansalaisten
ruokakunnille kohdentuneista
yleisen asumistuen menoista
pak
o-
lais
taustaisten tuensaajien
ruokakunnat
ovat
suhteellisesti
yliedustettuina tuensaa
jien piirissä
kaikkina tarkasteluvuosina
. Vuon
na 2016 pakolaistaustaisten
maahanmuuttajien saaman
tuen
määrän
keskiar
vo
saajaruokakunta
a kohden
on kuitenkin ainoastaan 66 euroa korkeampi vu
o-
dessa kuin kantaväestön keskiarvo.
Muiden
ryhmien keskiarvo per sa
ajaruokakunta on selvästi
alle kantaväestön keskiarvon.
6.1.3 LAPSILISÄT
Ulkomaiden kansalaisille
kohdistuneiden
lapsilisien määrä on sen sijaan kasvanut samanaikaisesti kun maahanmuuttajien määrä on
kasvanut vuosien 2004 ja 2016 välillä. Vuonna 2016 noin 5,7 % l
apsilisämenoista kohdentui
ulkomaiden kansalaisille
eli lähes sama osuus kuin
heidän
suhteellinen osuutensa on
väest
ö-
määrästä.
Ainoastaan pakolaistaustaisten maahanmuuttajien etuuden keskiarvo etuudensaajaa kohden
on korkeampi kuin kantaväestön keskiarvo e
tuudensaajaa kohden. Vuonna 2016 kantaväestön
keskiarvo oli 2 387 euroa, kun pakolaistaustaisten maahanmuuttajien keskiarvo oli noin 3 038
euroa.
__
Vuosina 2013–2015 työ
– ja elinkeinoministeriön pääluokan
määrärahoista maahanmuuttoon allokoitiin
noin 141–
151 miljoonaa euroa
vuo
dessa
.
Vuonna 2016 t
yö- ja elinkeinoministeriön
pääluokan
määrärahoista maahanmuuttoon kohde
n-
tui noin 223 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 noin 331 miljoonaa euroa.
Vuoden 2018 valtion
talousarvioesityksessä on esitetty, että työ
– ja elinkeinoministeriön
hallinnonalan määrärahoi
s-
ta noin 321 miljoonaa euroa kohdistuisi maahanmuuttoon.
___
Turvapaikanhakijoiden äkillinen kasvu
vuoden 2015 lopussa on vaikuttanut myös opetus
– ja kulttuuriministeriön
hallinnonalan
toi-
mintaan
. Vuonna 2016 maahanmuuttoon kohdennettiin noin 109 miljoonaa euroa ja vuonna
2017 noin 170 miljoonaa euroa. V
uonna 2018 samoihin toimenpiteisiin
valtion talousarvioes
i-
tyksen mukaan
kohdentuu noin 142
miljoonaa euroa.
___
korkeasti koulutut tulevat kiinasta amerikasta ja muista vastaavista maista nää loiset on asia aivan erikseen ei tuu muuta kuin hirveet tappiot joka paikkaan veivät monesta kaupasta nuorison kesätyöt hanttihommista tää temppu maksaa vielä tuplat noiden järkyttävien menoihin lisäksi ja joka nurkalla on kepappeja jamuita kun saavat 2 vuotta touhuta ilman veroja ja sit nimi vaihtuu ja uusiks