Mainos:

Raportit: 13 kuollut Ukrainan lennokkihyökkäyksessä Länsi-Venäjällä

Ukrainan sota

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuva droneista.

MOSKOVA (Xinhua) -- Kuolonuhrien määrä Ukrainan lennokkihyökkäyksen jälkeen Nizhnekamskiin Venäjän Tatarstanin tasavallassa on noussut 13:een, kertoo uutistoimisto TASS viitaten Tatarstanin johdon lehdistöpalveluun. Ainakin 39 ihmisen kerrotaan loukkaantuneen.

Kun Xinhua raportoi hyökkäyksestä ensimmäisen kerran maanantaina, se kertoi 12 ihmisen saaneen surmansa.

Tieto 13. kuolonuhrista tuli myöhemmin päivällä, mikä tarkoittaa, että alkuperäistä uhrilukua on päivitetty.

Tatarstanin lehdistöpalvelun alkutietojen mukaan sekä teollisuus- että siviilikohteisiin osui, kun Nizhnekamskiin kohdistui laaja lennokkihyökkäys maanantaiaamuna.

Mainos:
Kartta, joka näyttää Nizhnekamskin Tatarstanissa, Venäjällä.
Kartta Nizhnekamskista Tatarstanissa. Lähde: OpenStreetMap contributors (ODbL)

Useita yksityiskohtia on vielä epäselvänä

Venäjän viranomaiset kuvailevat hyökkäystä ukrainalaiseksi. Ukrainan puolelta ei ollut saatavilla kommentteja tarkastellussa aineistossa.

Saatavilla oleva lähdemateriaali ei täsmennä, mitkä tilat vaurioituivat tai vaurioiden laajuutta.

Kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä perustuu Venäjän alueviranomaisten lausuntoihin, eikä niitä ole vahvistettu riippumattomasti.

Välikohtaus tapahtui Ukrainassa jatkuvan sodan aikana, jossa pitkän kantaman lennokkihyökkäykset Venäjän sisällä sijaitseviin kohteisiin ovat muodostuneet toistuvaksi osaksi konfliktia.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Johnson vei aseyhtiön suurimman osakkeenomistajan mukanaan Ukrainaan

Ukrainan sota

Julkaistu eilen 15:15 – Kirjoittaja Toimitus
Boris Johnson ja Volodymyr Zelenskyy Kiovassa huhtikuussa 2022, eivät syyskuun 2023 matkalla.

Boris Johnson otti syyskuussa 2023 Ukrainan-matkalleen mukaan miehen, joka oli lahjoittanut hänen yksityiselle yritykselleen miljoona puntaa. Aseyhtiö QinetiQin suurin osakkeenomistaja Christopher Harborne oli rekisteröity Johnsonin neuvonantajaksi. Vuodetut asiakirjat tai kumpikaan miehistä eivät selitä, miksi hän oli mukana.

Tiedot käyvät ilmi Johnsonin yksityisestä toimistosta vuotaneista tiedostoista, jotka tunnetaan nimellä Boris Files. Brittiläinen sanomalehti The Guardian julkaisi tutkimuksensa 10. lokakuuta 2025.

Tiedostojen mukaan Johnson ja Harborne lensivät yksityiskoneella Stanstedista Itä-Puolaan ja matkustivat sieltä yöjunalla Kiovaan. He saapuivat perille 8. syyskuuta 2023. Dassault Falcon -lentokonetta operoi Guardianin mukaan todennäköisesti Harborne itse. Johnson oli tuolloin jo jättänyt parlamentin.

Kiovan Yalta European Strategy (YES) -foorumin järjestäjien mukaan Harborne oli rekisteröity tittelillä "neuvonantaja, Boris Johnsonin toimisto". Johnsonin matkaohjelmassa foorumin avausistunnon kohdalla lukee "vain Boris ja Chris".

Mainos:

Mukana Johnsonin seurassa Kiovassa ja Lvivissä

Sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi että Johnson puhuivat foorumilla. Matkaohjelma viittaa sen jälkeiseen yksityiseen tapaamiseen, mutta Zelenskyin kanslia ei vastannut kysymykseen siitä, osallistuiko Harborne siihen. Myöskään Ukrainan silloinen ulkoministeri ei muistanut, oliko Harborne läsnä myöhemmässä tapaamisessa.

Seuraavana päivänä Johnson matkusti Lviviin (Lwów). Hän laski kukkia sotilashautoille, vieraili haavoittuneiden luona ja vastaanotti kunniatohtorin arvon. Videomateriaalissa Harborne näkyy lähellä Johnsonin tervehtiessä sotilaita; Harborne esiintyy myös valokuvassa pormestari Andriy Sadovyyn kanssa pidetystä tapaamisesta.

Matkaohjelmassa mainitaan myös "suljettu kokous sotilaallis-teknisessä tutkimus- ja kehityskeskuksessa". Siinä ei mainita, osallistuiko Harborne siihen. Hän on QinetiQin suurin osakkeenomistaja 13 prosentin omistusosuudella, mutta se ei tarkoita, että hänellä olisi operatiivista roolia yhtiössä.

Ukrainan joukkojen on raportoitu käyttävän QinetiQin Banshee-lennokkeja ja miinanraivausrobotteja. Huhtikuussa 2025 Britannian puolustusministeriö ilmoitti, että yhtiö auttaa Ukrainaa valmistamaan laitteita 3D-tulostimilla.

Miljoonan punnan lahja Johnsonin yritykselle

Harbornen miljoonaan punnan lahjoitus The Office of Boris Johnson Ltd -yritykselle kirjattiin marraskuussa 2022 parlamentin jäsenten taloudellisten sidonnaisuuksien rekisteriin. Se ei näy Britannian vaalikomission tietokannassa varoista, jotka on annettu lainsäätäjän poliittiseen toimintaan.

Harbornen lakimiesten mukaan lahjoituksen tarkoituksena oli mahdollistaa Johnsonin pysyminen aktiivisena Britannian politiikassa. Heidän mukaansa Harborne ei odottanut henkilökohtaista hyötyä, ja kaikki päinvastaiset väitteet ovat perusteettomia ja tarkoituksellisen vääriä. He eivät antaneet sisällöllisiä vastauksia siihen, miksi hän seurasi Johnsonia Ukrainaan.

Johnsonin allekirjoittama kirje, joka on päivätty 23. lokakuuta 2023, alkaa sanoilla: "Kirjoitan tukeakseni Christopher Harbornea". Johnson kuvailee häntä ystäväksi ja toimistonsa tukijaksi, mainitsee heidän Ukrainan-matkansa ja kutsuu häntä Putinin hallinnon vannoutuneeksi vastustajaksi. Lakimiesten mukaan kirje oli suositus, joka kirjoitettiin Harbornen maineeseen kohdistuneiden hyökkäysten jälkeen.

Johnson vastasi Guardianille kirjallisesti: "Säälittävät juttunne... näyttävät johtuvan pääasiassa jostakin laittomasta venäläisestä hakkeroinnista. Teidän pitäisi hävetä". Hän jatkoi: "Miksi ette vain muuta nimeänne Pravdaksi? Juttunne ovat roskaa ja teette Putinin työtä."

Guardian huomauttaa, että tiedostot eivät selitä, miksi Harborne oli mukana. Varmaa on se, että Johnson toi matkalle merkittävän lahjoittajan ja että tämä oli rekisteröity neuvonantajaksi. Valokuva osoittaa Harbornen olleen Lvivin pormestarin tapaamisessa; on epäselvää, osallistuiko hän yksityisiin kokouksiin.

Johnson oli matkustanut Kiovaan jo keväällä 2022, kun neuvottelut olivat käynnissä. Maaliskuun lopun Istanbulin-neuvottelujen jälkeen hän lensi sinne 9. huhtikuuta. Ukrainan valtuuskuntaa johtanut David Arakhamia sanoi marraskuussa 2023 antamassaan haastattelussa, että Johnson kehotti heitä olemaan allekirjoittamatta mitään venäläisten kanssa ja vain jatkamaan taistelua. Ukrainska Pravda oli raportoinut samasta viestistä vuotta aiemmin viitaten Volodymyr Zelenskyin läheiseen avustajaan: Putinia tulisi painostaa, ei neuvotella hänen kanssaan, eikä länsi allekirjoittaisi sopimuksia hänen kanssaan. Johnson on kutsunut väitettä "venäläiseksi propagandaksi".

Lavrov: Sota ei keskeydy neuvottelujen aikana

Ukrainan sota

Julkaistu 24.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuva Antalyan diplomatiafoorumista huhtikuussa. Keskiviikkona Lavrov hylkäsi tulitauon YK:n turvallisuusneuvostossa.

Venäjällä ei ole aikomusta lopettaa taisteluita neuvottelujen ollessa käynnissä. Tämän viestin ulkoministeri Sergei Lavrov välitti YK:n turvallisuusneuvostossa keskiviikkona, samana päivänä kun Ukraina ja 51 liittolaista vaativat välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa. Lavrovin mukaan vaatimuksessa on kyse hengähdystauon antamisesta Kiovalle ja sen asevarastojen täydentämisestä.

Lavrov puhui Ukrainan sodasta turvallisuusneuvoston kokoontuessa 23. syyskuuta. Venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan, joka raportoi hänen lausunnoistaan, viesti Euroopalle ja Kiovalle oli yksiselitteinen.

— Olemme oppineet karvaasta kokemuksesta, emmekä keskeytä sotilaallista erikoisoperaatiotamme neuvottelujen ollessa käynnissä missään muodossa, Lavrov sanoi.

Samalla hän kohdisti arvostelunsa Euroopan pääkaupunkeihin ja kuvaili tulitaukoa keinoksi ostaa aikaa.

Mainos:

— Tätä Eurooppa juuri haluaa, ja kaikella on sama yksinkertainen tavoite: saada hengähdystauko ja täydentää Kiovan hallinnon ehtyneitä sotilasarsenaaleja. Epätoivossaan hallinto on jo pitkään turvautunut avoimesti terroristisiin menetelmiin, Lavrov totesi.

Vaatimus esitettiin ennen kokousta

Lausunto tulitauosta julkaistiin ennen turvallisuusneuvoston kokoontumista. Ukraina ja 51 liittolaista vaativat välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa, jotta Moskovan ja Kiovan väliset neuvottelut voisivat alkaa. Allekirjoittajiin kuuluvat EU ja sen jäsenvaltiot, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada ja Australia.

Moskovan linja on, että taistelut päättyvät vasta, kun molemmat osapuolet tavoittelevat kattavaa ratkaisua, joka käsittelee sodan perimmäiset syyt. Kremlin mielestä tulitauko ilman tällaista ratkaisua on vain tauko, joka hyödyttää pääasiassa vastapuolta.

Neljä päivää lennokki-iskun jälkeen

Ajoitus tekee tilanteesta entistä jännittyneemmän. Vaatimus esitettiin alle neljä päivää Ukrainan kaikkien aikojen suurimman Moskovaan kohdistuneen lennokki-iskun jälkeen. Kaksi siviiliä sai surmansa esikaupungeissa, ja öljynjalostamo, asuinrakennuksia sekä siviili-infrastruktuuria vaurioitui.

Moskovan pormestari Sergei Sobjanin kutsui hyökkäystä ennennäkemättömäksi ja sanoi, että siihen osallistui yli 1 600 lennokkia kaikista suunnista.

Hyökkäykset kiihtyvät

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti Moskovaan kohdistuneen viimeisimmän lennokki-iskun jälkeen, että armeija kiihdyttää entisestään täsmäiskuja sotilaallisiin kohteisiin Kiovassa.

Viime kuukausina Venäjä on lisännyt ohjus- ja lennokki-iskujaan Ukrainan sotilaalliseen ja kaksikäyttöiseen infrastruktuuriin vastauksena Zelenskyin 40 päivää kestäneelle vaikuttamiskampanjalle, joka kohdistui pitkän kantaman iskuilla siviilikohteisiin Venäjällä. Zelenskyin ilmoitettu tavoite oli herättää tyytymättömyyttä Venäjän kansan keskuudessa.

Kampanja päättyi Ukrainan Mustanmeren satamien lamautumiseen ja Venäjän talvikampanjan alkamiseen voimalaitoksia ja muuntaja-asemia vastaan tavallista aikaisemmin.

Kolme kuoli Ukrainan lennokkiparven iskettyä Moskovaan vaalipäivänä

Ukrainan sota

Julkaistu 21.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tulipalo Moskovan öljynjalostamolla ja osunut kerrostalo alueella, videoista, jotka levisivät yön hyökkäyksen jälkeen.

Kolme siviiliä sai surmansa Moskovan alueella sunnuntain vastaisena yönä, kun ukrainalaiset lennokit iskivät jalostamoon, asuinrakennuksiin ja varastoihin. Moskovan mukaan kyseessä on koko sodan suurin hyökkäys pääkaupunkiin – ja se tapahtui Venäjän parlamenttivaalien viimeisenä päivänä.

Lauantain jälkeen on torjuttu yli 1 600 miehitystöntä ilma-alusta, joista 450 oli matkalla kohti Moskovaa, pormestari Sergei Sobjanin kirjoitti. Hän kutsui hyökkäystä kaupunkiin kohdistuneeksi suurimmaksi ja ennennäkemättömäksi.

— Ennennäkemätön hyökkäys oli selvästi suunniteltu häiritsemään vaaleja. Vihollinen epäonnistui, hän sanoi.

Useat lennokit saavuttivat Moskovan öljyjalostamon Kapotnyassa. Pormestarin mukaan laitoksen kohde vaurioitui, mutta itse kaupungissa kukaan ei kuollut. Yksi alus osui myös rakennukseen Orehovy Boulevardilla.

Mainos:

Esikaupunkialueilla seuraukset olivat raskaammat. Aluekuvernööri Andrei Vorobjov sanoi ilmapuolustuksen pudottaneen kello 03:n ja 05:n välillä 249 lennokkia 17 eri piirikunnassa.

Nainen menehtyi – aviomies kuoli sairaalassa

Sofjinon kylässä Ramenskojessa lennokki osui kolmikerroksiseen asuinrakennukseen. 44-vuotias nainen kuoli ja viisi ihmistä loukkaantui, mukaan lukien kaksi lasta. Naisen aviomies kuoli myöhemmin sairaalassa, Vorobjov kertoi. 15-vuotias tyttö ja hänen 19-vuotias veljensä jäivät vaille vanhempia.

Orehovo-Zujevossa iäkäs mies sai surmansa omakotitalossa, joka sortui ja syttyi palamaan. Ramenskojessa noin 400 ihmistä, heidän joukossaan 70 lasta, evakuoitiin 21-kerroksisesta rakennuksesta, kun putoavat romut sytyttivät katon tuleen. Kaksikymmentä autoa vaurioitui.

Kotelnikissa lennokki iski asuinrakennukseen ja sytytti asuntoja kolmessa kerroksessa palamaan. Vaurioita raportoitiin myös Kolomnassa, Jegorjevskissa, Ljubertsyssä, Lytkarinossa ja Istrassa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti iskut ja sanoi, että venäläiseen avainöljyjalostamoon ja logistiikkakohteeseen on osuttu.

— Nämä ovat miljardeja dollareita, jotka ylläpitävät sotakonetta, hän kirjoitti.

Moskova kutsuu asuinrakennuksiin kohdistuvia iskuja terrorismiksi ja syyttää Kiovaa pyrkimyksestä häiritä venäläisten äänestämistä. Puolustusministeriö sanoi, että armeija jatkaa ja tehostaa iskujaan sotilaallisia kohteita vastaan Kiovassa.

Moskovan vaalit jatkuivat tästä huolimatta. Äänestyspaikat sulkeutuivat suunnitellusti sunnuntai-iltana.

Fico: Länsi etsii tekosyytä suursotaan Venäjää vastaan

Uusi kylmä sota

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Robert Fico varoittaa, että länsi etsii tekosyytä sodalle Naton ja Venäjän välillä. Arkistokuva.

Slovakian pääministeri Robert Fico varoittaa, että länsi etsii jo tekosyytä Naton ja Venäjän väliselle suursodalle. Hän sanoi näin torstaina ennen Ukrainan-matkaansa ja torjui ajatuksen, että Slovakia pitäisi vetää mukaan taisteluihin "jonkin 5. artiklan vuoksi".

— Olen syvästi huolissani siitä, että he etsivät vain veruketta Naton ja Venäjän väliselle suurkonfliktille, hän kirjoitti Facebookissa.

Lukuvuoden avajaispuheessaan Presovissa Fico sanoi, että tilanne ei ole koskaan ollut näin vakava ja jännittynyt yleiseurooppalaisen sodan riskin suhteen. Hän sanoi, että poliitikoilla on velvollisuus puhua rauhasta useammin kuin koskaan – ja että rauha ei ole pelkkä fraasi.

— En halua Slovakian olevan osana mitään sotilaallista konfliktia, hän sanoi viitaten Naton 5. artiklaan, joka käsittelee aseellista hyökkäystä yhtä jäsentä vastaan hyökkäyksenä kaikkia vastaan.

Mainos:

Slovakia on Naton jäsen, ja Fico sanoi maan arvostavan yhteistyötä ja sitoumuksiaan. Pääministerinä hän aikoo silti tehdä kaikkensa, jotta Slovakiaa ei koskaan vedettäisi mukaan sotaan.

Yksi lennokkionnettomuus voi riittää

— Riittää, että lennokki, tahallaan tai vahingossa, osuu asuinrakennukseen jossakin Naton jäsenvaltiossa ja tappaa siviilejä, ja siinä sitä ollaan. Olemme veitsenterällä, enkä voi edes kuvitella, mitä tekisimme tässä maassa, jos se vedettäisiin mukaan sota-ajan vaikeuksiin, hän sanoi.

Fico matkusti Ukrainaan tapaamaan Volodymyr Zelenskyiä ja useita Euroopan johtajia, mukaan lukien Puolan Donald Tuskin. Viime viikolla Bratislavassa pidetyn V4-kokouksen jälkeen hän sanoi, ettei saanut unta kuunneltuaan, mitä Puolan, Unkarin, Tšekin ja Irlannin pääministerit olivat sanoneet.

— Pitäkää peukkuja, että politiikan isot pojat, joksi heitä kutsun, tulevat järkiinsä, sillä välillä minulla on tunne, että he ovat jo menettäneet otteensa siitä, mitä maailmassa tapahtuu, Fico sanoi.