Mainos:

Radikaali ehdotus: Omistusasuntojen romutuspalkkio helpottamaan työn perässä muuttamista

Julkaistu 19.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola esittää blogi-kirjoituksessaan radikaalia keinoa helpottamaan työn perässä muuttamista: Valtion maksamaa romutuspalkkiota muuttotappioalueella sijaitsevalle omistusasunnolle.

Metsola kirjoittaa:

"Valtio maksaa romutuspalkkion vanhan auton romutuksesta. Muuttotappioalueiden asuntoihin kannattaisi ehkä soveltaa samaa logiikkaa, ja tämä voisi olla yksi ratkaisu presidentti Niinistön Ylen vaalitentissä esiin ottamaan pulmaan.

Työn perässä muuttaminen on vaikeaa, jos nykyiselle muuttotappioalueella sijaitsevalle omistusasunnolle ei löydy ostajaa. Ja tilannetta pahentaa se, että kysyntään nähden aivan liian moni yrittää tuloksetta myydä asuntoaan samalta alueelta. Sellaisessa tilanteessa kyseiseltä paikkakunnalta asuntoa tarvitsevakaan ei ymmärrettävistä syistä uskalla asunnon ostopäätöstä tehdä. Näin niitäkään asuntokauppoja ei synny, joille sekä myyjällä että ostajalla olisi aito tarve.

Jos hyväksyisimme se, että toivottomimmat tapaukset asuntomarkkinoilta purettaisiin ja valtio osallistuisi vaikeaan päätökseen maksamalla romutuspalkkion, se tervehdyttäisi asuntomarkkinoita ratkaisevasti koko valtakunnan tasolla. Ylitarjonnan vähentyminen helpottaisi kysynnän ja tarjonnan jonkinlaisen tasapainotilan löytymistä myös muuttotappiopaikkakunnilla, ja silloin asuntokauppoja voisi taas alkaa syntyä. Tämä siis estäisi yhteiskunnallisesti monin tavoin ongelmallisen muuttotappiopaikkakuntien asuntomarkkinoiden täydellisen halvaantumisen.

Mainos:

Mikä sitten tarpeettomaksi jääneen ja ongelmaksi muodostuneen asuntokannan romutuspalkkioiden taso olisi ja miten se asuntokohtaisesti määräytyisi? Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voisi olla sopivan neutraali taho sitä pohtimaan.

Täytyy pitää kirkkaana mielessä, että muuttotappiopaikkakuntien asuntokaupan halvaannuttava ylitarjonta on ongelma, joka ei odottamalla poistu. Jos mitään ei tehdä, ongelma vain pahenee pahenemistaan.

On yhteiskuntafilosofinen kysymys, pitääkö laskevien asuntohintojen muuttopaikkakunnilla asuntoja omistavia tukea. Jos haluaa, sen voi minusta perustellusti nähdä osana yhteiskuntarakenteita tervehdyttävän rakennemuutoksen tukemista. Muun muassa siksi, että työn perässä muuttamisen esteiden poistaminen on jokaisen suomalaisen yhteinen etu. Henkilökohtaisesti näen lisäksi tällaisen solidaarisuuden tärkeänä yhteiskunnallisena liimana, joka on arvovalintana oikea.

Mutta jos taantuvilla alueilla asuntojen laskusta kärsiviä lähdetään tukemaan, se on nähdäkseni tehtävä tällaisessa muodossa, mitä tässä esitän. Silloin sekä tuetaan työn perässä muuttavia että annetaan samalla ylitarjonnan vähenemisen kautta eväät paremmin toimiville asuntomarkkinoille muuttotappiopaikkakunnalle edelleen asumaan jääville.

Pelkästään muuttotappioalueelta lähteviä ei saa tukea niin, että paikallinen asuntojen ylitarjontaongelma jää ratkaisematta. Muuten tullaan samalla antaneeksi kuolemantuomio hiipuvien paikkakuntien asuntomarkkinoille. Ja välillisesti myös näiden paikkakuntien palveluille ja tulevaisuudelle ylipäätään. Toivon että ne, jotka presidentin arvojohtajana tekemästä aloitteesta päätöksiä mahdollisesti valmistelevat ja tekevät, tämän huomioivat."

Lähde: Vuokraturva

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

12 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juuda
juuda
8

Eikö olisi helpompi siirtää töitä kuntiin, joissa on työntekijöitä ja joilla siellä on jo asunto valmiina?
Miksi watussa kaikki muka pitäisi olla kehä3:n sisällä?

sukassakus
sukassakus
8

Mitäs jos aletaan maksamaan ”romutuspalkkiota” jokaisesta turhasta virkamiehestä.

juuda
juuda
8

Suomeliassa on virkamiehiä, jotka riittäisivät >25 miljoonan ihmisen tarpeisiin. Heidän tehtävänsä on yrittää tehdä itsensä muka tarpeellisiksi ja samalla suomalaisten elämä Suomeliassa mahdollisimman hankalaksi, kalliiksi ja wittumaiseksi.

Valkeakoski
Valkeakoski
8

Tämän esityksen tarkoitus ei ole helpottaa työn perässä muuttamista. Tämän tarkoitus on ”poltetun maan taktiikka”, eli estää ihmisiä palaamasta kotiseuduilleen.

Kun halvalla rakennetut ja edulliset asunnot romutetaan, palavien on ostettava nykyaikaisen luokaton-normiston mukaiset asunnot kalliilla, ja oltava loppuikänsä velkavankeudessa. Tämä tarkoittaa sitä että suurin osa muuttotappiokunnista poismuuttavista joutuu vuokra-helvettiin eikä ikinä enää pääse omistusasuntoon kiinni, koska niiden hinnat karkaavat käsistä.

Jos kuka ei näe tätä selvää kuviota on naivi. Ja kuten ensimmäinen kommentti kuului: Eikö olisi helpompi siirtää töitä kuntiin. Juuri näin. Muuttotappiokunnissa teollisuustila ja muut oheiskulut ovat paljon pienemmät kuin esim. kehä-III:n karsinassa. Kuka muuten on huomannut että esim. Ahlsell ja Broman Group eivät ole kehä-III:n karsinassa vaan Hyvinkäällä. Isojen teiden risteyksessä. Ja sekään ei ole sattumaa.

Lerssi
Lerssi
8

Kas kun eivät säädä lakia joka kieltää kehä3:n ulkopuolella asumisen.
Sitten myyvät lopun maasta eniten tarjoaville ulkkomaalaisille sijoittajille.
Ei voi kuin ihmetellä miten paljon vähäjärkistä porukkaa tässä maassamon tärkeissätjohtavissa asemissa. Poliitikot mukaan lukien.
Tässä liittovaltiokehityksessä tänne ei muutenkaan jää kuin ydinjätteet ja 60 miljoonaa pakolaista. Kaikki myydään muutenkin.

Valkoinen hetero
8

On se hienoa ,että muualla maailmassa on säilytetty vanhoja kaupunkeja , että tämäkin ajatelman ”Ajatustusten Tonava” pääsee niitä ihailemaan. Meiltä kun nyt on päästy noi tuhoamaan. Mistä näitä tolloja syntyy?? Onko tämä kansakunta jo tullut tiensä päähän. Paljon asioita seuranneena tällainen ”reikäpäisyys” vetää sanattomaksi. Olisiko tässä maassa ihmisiä , joille kelpaisi vaatimattomampi asumus säitä vastastaan, ettei tarvitsisi”romuttaa???”. Ehkä tämä kansakunta on kelvoton ja ansaitsee hävitä historian hämärään. Antaa voittajien kirjoittaa historia , niinkuin tähänkin asti, niin ei meistä jää jälkeäkään tulevaisuuteen.

Suomi 100
Suomi 100
8

Vittu Suomi on sekaisin,ei voi muuta sanoa.

Valkoinen hetero
8

Jep…

Laissez-faire
Laissez-faire
8

Miksi varainsiirtoveroa ei voi poistaa?

Paha yskä
Paha yskä
8

Ei pelkästään ehdotus mutta taitaa ehdottajakin olla jonkin sortin radikaali KRÖHM!marxisti

Laissez-faire
Laissez-faire
8

No, kröhm, marxilaista politiikkaa se Suomen harjoittama aluepolitiikkakin on.

Pekka Koivumäki
Pekka Koivumäki
8

Suomen on päästävä eroon €urosta ja EU:sta, niin voidaan taas alkaa harjoittaa omaa tervettä aluepolitiikkaa. Samoin viljan ja muiden elintarvikkeiden raaka-aineiden tuonnin säännöstely tullin avulla parantaa maaseutumme elinvoimaa, palauttamalla taas pienemmille tiloille elinkelpoisuuden, samalla elvyttäen huoltovarmuuden.
Täytyy pitää kirkkaana aina mielessä, että valtio on kansaansa varten, eikä kansa valtiotaan varten!

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.