Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.
Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.
– Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.
Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.
Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.
– Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.
Aikuisia kehotetaan kysymään
Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.
Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.
Ja ketä vastaan? Rajat vuotaa edelleen maatamme tuohoavia loisia. Ne ovat pahin uhka tällä hetkellä.
No valkoihoisia, punaista lihaa syöviä kansallismielisiä heteromiehiä vastaan tietysti. Keitäs muutakaan? Ei nyt ainakaan laittomasti maahan tunkeutuneita saatananpalvojamuslimeita, tai ylpeysmarssivia hinttipuppeleita vastaan.
Jaa onkohan nämä nyt sitten naamioitu vaikka jäätelöautoiksi etteivät jihadistit osaa tunnistaa kohteiksi? Varusmiehiähän jo neuvotaan luikkimaan siviilivaatteissa omaan maahan päästetyn vihollisen edessä.
Aika pahasti sanottu, mutta olisi kyllä looginen jatko nykyiselle ”pakene, piiloudu, (m)älytä”-konseptille 🙂
Että puolustusvoimien mädättäjä sai sentään neljä ajoneuvoa tilattua Suomalaiselta yritykseltä. Että ihan neljä. Samaan aikaan kun puhutaan merivoimien kaupoista ja ilmavoimien kaupoista. Sekä maavoimien muiden yksikköjen kaupoista.
Sentään armosta neljä ajoneuvoa Suomesta tilasivat.