Mainos:

Puola ja Yhdysvallat neuvottelevat pysyvistä sotilastukikohdista

Uusi kylmä sota

Julkaistu 6.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Yhdysvaltain armeijan eversti ja puolalainen kenraali Camp Kościuszko -leirillä Poznanissa 29. heinäkuuta 2026. Arkistokuva.

Puola ja Yhdysvallat neuvottelevat pysyvien yhdysvaltalaisten sotilastukikohtien perustamisesta Puolaan, Puolan apulaispuolustusministeri Pawel Zalewski kertoi valtiolliselle TVP-yleisradioyhtiölle keskiviikkona.

Neuvottelujen esivaihe on jo saatu päätökseen Zalewskin mukaan, joka totesi poliittisen tahdon tulleen ilmaistuksi jo kauan sitten.

— Olemme jo saattaneet prosessin esivaiheen päätökseen, puhumattakaan poliittisesta tahdosta, joka ilmaistiin jo kauan sitten, hän sanoi.

Hän lisäsi, että Yhdysvallat on muodostanut ryhmän neuvotteluja varten.

Mainos:

Yhdysvallat tarkastelee läsnäoloaan Euroopassa

Neuvottelut käydään sen jälkeen, kun Yhdysvallat käynnisti viime viikolla virallisen arvion sotilaallisesta läsnäolostaan Euroopassa.

Arvion tarkoituksena on painostaa Eurooppaa ottamaan ”ensisijainen vastuu tavanomaisesta puolustuksestaan”.

Yhdysvaltalaisen Council on Foreign Relations -ajatushautomon kokoamien tietojen mukaan kymmeniä tuhansia Yhdysvaltain sotilaita on sijoitettuna Saksaan, Puolaan, Italiaan ja muihin Euroopan maihin.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Liettuan parlamentti tukee joukkotuhoaseiden perustuslaillisen kiellon poistamista

Uusi kylmä sota

Julkaistu 7.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuva: Seimas Vilnassa. Liettuan parlamentti on antanut alustavan tukensa perustuslain muutokselle, joka poistaisi joukkotuhoaseiden sijoittamisen kiellon sen alueella; lopullinen äänestys on vielä edessä.

VILNA (Xinhua) -- Liettuan parlamentti on tukenut perustuslain muutosta, joka poistaisi joukkotuhoaseiden sijoittamista Liettuan alueelle koskevan kiellon. Tämä saattaa avata tien liittolaismaiden ydinaseiden sijoittamiselle Baltian maahan, paikalliset uutiset kertoivat tiistaina.

Muutos hyväksyttiin parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä tiistaina äänin 106 puolesta, 18 vastaan ja kuuden pidättyessä äänestämästä.

Lopullinen äänestys voidaan toimittaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua, ja se vaatii vähintään 94 ääntä parlamentin eli Seimasin 141 jäseneltä. Parlamentin puhemies Juozas Olekas sanoi, että lopullisen äänestyksen odotetaan tapahtuvan 12. tammikuuta.

Liettuan perustuslaki kieltää joukkotuhoaseet ja ulkomaiset sotilastukikohdat sen alueella. Ehdotettu muutos poistaa viittauksen joukkotuhoaseisiin, mutta jättää ulkomaisia sotilastukikohtia koskevan kiellon voimaan.

Mainos:

— Emme voi täysimääräisesti osallistua Naton ydinpelotesuunnitelmiin nykyisen rajoituksen alaisena, opposition konservatiivijohtaja Laurynas Kasciunas sanoi.

Perustuslain muutosta vastustavat liettualaiset kansanedustajat sanoivat, että näin merkittävä päätös tulisi alistaa äänestäjille kansanäänestyksessä.

Entisen ministerin studio: Teljetkää brittiläiset, jotka sanovat ei sodalle

Uusi kylmä sota

Julkaistu 23.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Paul Richards, Fabian-yhdistyksen rahastonhoitaja, sanoi Jacob Rees-Moggin GB Newsin paneelissa, että Venäjän uhkaa kieltävät äänet saattavat tarvita lukitsemista.

Äänet, jotka kiistävät Venäjän uhan, saattavat vaatia telkeämistä telkien taakse. Näin totesi Paul Richards, Fabian Societyn rahastonhoitaja ja Labour-puolueen entinen erityisavustaja, Jacob Rees-moggin paneelissa GB News -kanavalla. Samana iltana juontaja itse vaati, että brittien on palautettava velvollisuudentunto ja ”stiff upper lip” -asenne.

Segmentti esitettiin 21. syyskuuta 2026 Rees-Moggin ohjelmassa State of the Nation. Punaisessa solmiossa esiintynyt Richards puhui siitä, mitä hänen mukaansa vaadittaisiin, jos Britannia joutuisi sotaan Venäjän kanssa. Kyse ei ollut vakoojista tai sabotoijista, vaan ihmisistä, jotka tekevät erilaisen arvion uhasta.

— Meidän olisi lukittava joitakin ihmisiä telkien taakse. Joitakin ”Venäjä-mielisiä” ääniä. Niitä, jotka sanovat, ettei uhkaa ole olemassa. Meidän olisi ryhdyttävä näihin toimenpiteisiin, sanoo Paul Richards.

Samassa argumentoinnissa hän puhui niistä, jotka eivät halua lähteä sotaan, ja siitä, että myös asevelvollisuutta tarvittaisiin. Andy Burnham on toiminut Britannian pääministerinä tämän vuoden heinäkuun 20. päivästä lähtien. Richardsin vetämä raja ei siis kulje rikoksen kohdalla, vaan mielipiteessä uhasta ja haluttomuudessa palvella.

Mainos:

Vankilaa väärästä mielipiteestä uhasta

Richards ei ole mikään satunnainen vieras keskustelussa. Labourin alainen ajatushautomo Fabian Society toteaa itse, että hän on seuran rahastonhoitaja, entinen kansallinen puheenjohtaja, erityisavustaja ja useiden seuran pamflettien kirjoittaja. Juuri tämä ääni Rees-Moggin studiossa luettelee, ketkä tulisi teljetä vankilaan.

Seura perustettiin vuonna 1884, ja se otti tunnuksekseen suden lampaan vaatteissa. Ajatuksena oli sijoittaa omia ihmisiä hallitukseen, yliopistoihin, mediaan ja virkamieskuntaan, kunnes instituutiot itse toteuttaisivat sen, mitä fabiaanit halusivat. Se oli mukana perustamassa London School of Economicsia ja Labour-puoluetta.

Velvollisuutta niille, joita hän kutsuu sekarotuiseksi kansaksi

Juontaja ei tyytynyt vain moderoimaan keskustelua. Syyskuun 21. päivänä Jacob Rees-Mogg julkaisi noin kahdeksan minuutin videon otsikolla ”Meidän on palautettava velvollisuudentunto ja Stiff Upper Lip”. Velvollisuus ja tuo stoinen itsehillintä on siis palautettava maassa, jossa yksi hänen omista panelisteistaan haluaa samaan aikaan lukita eri mieltä olevat vankilaan.

Rees-Mogg ei ole mikään tavallinen TV-kasvo. Hän istui alahuoneessa vuosina 2010–2024 ja toimi muun muassa alahuoneen johtajana sekä Brexit-asioista vastaavana ministerinä. Hän kuuluu poliittiseen luokkaan, joka on sukupolvien ajan lähettänyt muita rintamalle.

Seuraavana päivänä, 22. syyskuuta, hän kirjoitti erillisessä postauksessa: ”Englantilaiset ovat sekarotuinen kansa (mongrel people), eivät arjalainen herrarotu.” Postaus kohtasi ankaraa kritiikkiä.

Sama mies, joka haluaa elvyttää velvollisuudentunnon, leimasi englantilaiset seuraavana päivänä sekarotuiseksi kansaksi. Heidän odotetaan seisovan kansakunnan puolella, vaikka hän itse kutsuu heitä sekarotuisiksi.

Kuka päättää, kuka on ”Venäjä-mielinen”?

Kukaan paneelissa ei ole The Nordic Timesin läpikäymässä materiaalissa selittänyt, mihin raja vedettäisiin. Kuka päättää, kuka on ”Venäjä-mielinen” ääni? Riittääkö uhka-arvion kyseenalaistaminen TV-keskustelussa, työpaikalla tai verkkopostauksessa?

Selvää on, että ehdotukset kulkevat yhteen suuntaan. Tavallisten brittien odotetaan pukevan univormun ylleen, purevan hammasta tai pysyvän hiljaa. Vaatimusten esittäjät tekevät niin TV-sohvalta, solmio kaulassa ja lähetysajan turvin, eikä kukaan heistä vaarannu tulevansa kutsutuksi ensimmäisenä.”

Liettua otti askeleen kohti ydinaseiden sallimista

Uusi kylmä sota

Julkaistu 23.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Seimas Vilnuksessa. Perustuslaillinen kielto joukkotuhoaseista ja ulkomaisista tukikohdista pysyy voimassa, kunnes kaksi lisääänestystä on suoritettu.

Liettuan parlamentti on ottanut ensimmäisen kolmesta askeleesta poistaakseen maan perustuslaillisen kiellon koskien ydinaseita ja ulkomaisia sotilastukikohtia. Kielto on edelleen voimassa, ja ehdotus on hyväksyttävä vielä kahdesti.

Tiistaina 99 kansanedustajaa äänesti ehdotuksen puolesta keskustelun jälkeen, 13 äänesti vastaan ja viisi pidättyi äänestämästä Seimasin mukaan. Perustuslain muutos vaatii vähintään 94 ääntä parlamentin 141 jäseneltä jokaisessa hyväksymisäänestyksessä.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juozas Olekas sanoi äänestyksen jälkeen, että ensimmäinen varsinainen hyväksymisäänestys on määrä pitää 6. lokakuuta ja toinen voitaisiin järjestää 12. tammikuuta. Hän kuvaili tammikuun päivämäärää toiveeksi, ei lukkoon lyödyksi päätökseksi uutistoimisto ELTA:n mukaan.

Kielto koskee sekä aseita että tukikohtia

Liettuan perustuslain 137 artiklassa todetaan, ettei Liettuan alueelle saa sijoittaa joukkotuhoaseita eikä ulkomaisia sotilastukikohtia. Ehdotus poistaisi tämän säännöksen. Muutos ei itsessään toisi ydinaseita maahan, vaan se poistaisi perustuslaillisen esteen.

Mainos:

Presidentti haluaa avata oven, ei varastoida aseita nyt

Presidentti Gitanas Nausėda on tukenut tätä linjaa kesästä lähtien. Heinäkuun alussa hän kertoi Reutersille, että geopoliittinen tilanne on heikentynyt ja että perustuslaki kirjoitettiin erilaisissa olosuhteissa. Samalla hän totesi, ettei Liettualla ole välittömiä suunnitelmia ydinaseiden varastoimiseksi ja että maa pysyy ydinsulkusopimuksen osapuolena.

Vastustajia salissa oli vähän. Karolis Neimantas Nemuno aušra -puolueesta sanoi, että NATOn ydinasesuoja on riittävä ja huomautti, että lähimmät ydinaseet ovat jo Saksassa.

Venäjä on varoittanut seurauksista, jos kielto todella kumotaan. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi syyskuussa Meduzan mukaan, että Liettua joutuisi Venäjän ydinaseiden kohteeksi, jos maa sijoittaisi ydinarsenaalin alueelleen.

NATOn ydinasepelotteen jakaminen tarkoittaa jo nykyisellään sitä, että Yhdysvaltain ydinaseita sijaitsee Belgiassa, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa ja Turkissa. Liettua rajautuu Venäjän Kaliningradin eksklaaviin. Maahan on suunniteltu myös saksalaisen prikaatin pysyvää sijoittamista vuodesta 2027 alkaen, vaikka perustuslaki kieltää edelleen ulkomaiset sotilastukikohdat, Reutersin mukaan.

Suomi ilmoitti maaliskuussa haluavansa kumota vastaavan kiellon. Tiistain äänestys ei muuta tilannetta paikan päällä välittömästi. Se osoittaa, kuinka pitkälle Seimasin enemmistö on jo valmis menemään.

Fico: Länsi etsii tekosyytä suursotaan Venäjää vastaan

Uusi kylmä sota

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Robert Fico varoittaa, että länsi etsii tekosyytä sodalle Naton ja Venäjän välillä. Arkistokuva.

Slovakian pääministeri Robert Fico varoittaa, että länsi etsii jo tekosyytä Naton ja Venäjän väliselle suursodalle. Hän sanoi näin torstaina ennen Ukrainan-matkaansa ja torjui ajatuksen, että Slovakia pitäisi vetää mukaan taisteluihin "jonkin 5. artiklan vuoksi".

— Olen syvästi huolissani siitä, että he etsivät vain veruketta Naton ja Venäjän väliselle suurkonfliktille, hän kirjoitti Facebookissa.

Lukuvuoden avajaispuheessaan Presovissa Fico sanoi, että tilanne ei ole koskaan ollut näin vakava ja jännittynyt yleiseurooppalaisen sodan riskin suhteen. Hän sanoi, että poliitikoilla on velvollisuus puhua rauhasta useammin kuin koskaan – ja että rauha ei ole pelkkä fraasi.

— En halua Slovakian olevan osana mitään sotilaallista konfliktia, hän sanoi viitaten Naton 5. artiklaan, joka käsittelee aseellista hyökkäystä yhtä jäsentä vastaan hyökkäyksenä kaikkia vastaan.

Mainos:

Slovakia on Naton jäsen, ja Fico sanoi maan arvostavan yhteistyötä ja sitoumuksiaan. Pääministerinä hän aikoo silti tehdä kaikkensa, jotta Slovakiaa ei koskaan vedettäisi mukaan sotaan.

Yksi lennokkionnettomuus voi riittää

— Riittää, että lennokki, tahallaan tai vahingossa, osuu asuinrakennukseen jossakin Naton jäsenvaltiossa ja tappaa siviilejä, ja siinä sitä ollaan. Olemme veitsenterällä, enkä voi edes kuvitella, mitä tekisimme tässä maassa, jos se vedettäisiin mukaan sota-ajan vaikeuksiin, hän sanoi.

Fico matkusti Ukrainaan tapaamaan Volodymyr Zelenskyiä ja useita Euroopan johtajia, mukaan lukien Puolan Donald Tuskin. Viime viikolla Bratislavassa pidetyn V4-kokouksen jälkeen hän sanoi, ettei saanut unta kuunneltuaan, mitä Puolan, Unkarin, Tšekin ja Irlannin pääministerit olivat sanoneet.

— Pitäkää peukkuja, että politiikan isot pojat, joksi heitä kutsun, tulevat järkiinsä, sillä välillä minulla on tunne, että he ovat jo menettäneet otteensa siitä, mitä maailmassa tapahtuu, Fico sanoi.