Mainos:

Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailu avattu

Julkaistu 2.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Valtioneuvoston kanslian elokuussa presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkin toteutusta varten asettama toimikunta järjestää hautamuistomerkin suunnittelukilpailun. Kilpailu julkistettiin virallisesti tänään 2. tammikuuta 2018.

Alivaltiosihteeri Timo Lankisen johtama hautamuistomerkkitoimikunta kutsuu kaikkia suomalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia ammattitaitelijoita ottamaan osaa kilpailuun. Tavoitteena on, että muistomerkki on valmis ja sijoitettu paikalleen Hietaniemen hautausmaalle presidentti Koiviston syntymäpäivänä 25.11.2018.

Muistomerkin suunnittelukilpailun aikataulu ja palkinnot

Kilpailun julkistaminen 2.1.2018
Kilpailuaika päättyy 14.3.2018
Kilpailun tulokset julkistetaan 9.4.2018

Palkintosumma on yhteensä 18 000 euroa ja se jakaantuu seuraavasti:

  1. palkinto 10 000 €
  2. palkinto   5 000 €
  3. palkinto   3 000 €

Palkintolautakunnan kokoonpano

Palkintolautakunnan muodostavat Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkitoimikunta:

Mainos:

Timo Lankinen, alivaltiosihteeri, valtioneuvoston kanslia (puheenjohtaja)
Antti Ahlava, vararehtori, professori, Aalto-yliopisto
Heikki Allonen, diplomi-insinööri, omaisten edustaja
Risto Lehto, hautaustoimen päällikkö, Helsingin seurakuntayhtymä
Petri Oittinen, pääsuntio, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta
Susanna Pettersson, museonjohtaja, Ateneumin taidemuseo
Pirjo Sanaksenaho, professori, rakennussuunnittelu, Aalto-yliopisto

sekä Suomen Taiteilijaseuran nimeäminä taiteilijajäseninä:

Maija Helasvuo, kuvanveistäjä
Pasi Rauhala, kuvataitelija

Palkintolautakunnan sihteerinä toimii Sanna Helopuro, lainsäädäntöneuvos, valtioneuvoston kansliasta. Kilpailun välityshenkilönä toimii kilpailuasiamies Jussi Ilvonen, Suomen Taiteilija-seurasta.

Kilpailun ohjelma ja lisätietoja vnk.fi/muistomerkkikilpailu

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

9 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Kaleeriorja
Kaleeriorja
8 years ago

Tavallinen hautakivi saisi kelvata, johon isolla teksti ”Koiviston konklaavi” muistona Koiviston ajasta, milloin Suomen ja suomalaisten tuhoaminen alkoi.

Pekka Koivumäki
Pekka Koivumäki
8 years ago

Käteen sopiva murikka suomalaista graniittia: ”Kivi jota ei tarvinnutkaan heittää”. Sen voisi vaikka asettaa ikuisen velallisen graniittiselle kädelle vihasta suonittuneeseen nyrkkiin graniittipaaden päällä. Kiveen kirjailtuna presidentti Mauno Koiviston kuolinpäivä.
Toivottavasti aika kultaa muistot tuosta Bernstainilais-herrasta huolimatta – tai ei sittenkään. Sillä onhan ihan mahdotonta saada mitään hyvää aikaiseksi, jos paha ajan saatossa kultautuisi hyväksi ihmisten mielissä.

Jeppes
Jeppes
8 years ago

Sellainen kivi johon on kaiverrettu Koiviston lausuma:

”Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Sanoin, että ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan.”

Kyl maar ... nääs
Kyl maar ... nääs
8 years ago

Kivipaasi jossa taustalla 12 000 hautakumpua , posliininen vessapytty johon voisi lorottaa muistelonsa ko. tyypistä !

Maarit
Maarit
8 years ago

Myöhemmin avataan samoissa merkeissä virallinen suosikkispotti
koirani tarpeille.

Joku yksinkertainen
Joku yksinkertainen
8 years ago

Koivisto oli kuitenkin sodan käynyt veteraani, joten sen takia kunnioitan. Olkoon muistomerkki siihen viittaava.

Pekka Koivumäki
Pekka Koivumäki
8 years ago

Taisi Koiviston ansiosta tulla presidenttinä satakertaisesti ruumiita verrattuna sota-ajan ansioihin, ja hekin kaikki vielä omasta kansasta. Kaikki sodassa olleet eivät myöskään olleet kunnioitettavia, toiset monesti vain pääsivät asemansa ja suhteidensa ansiosta omia osuuksiaan kehumaan.

Veritas
Veritas
8 years ago

Ei minkäänlaisia patsaita ja muita muistomerkkejä kenellekään. Henkilöön menevä palvonta ja myös mustamaalaaminen on primitiivistä ja saisi loppua kokonaan.

PL
PL
8 years ago

”Päätoimittaja Veikko Saksin videot”
KONKLAAVIN KUVIOISTA

Ns. pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista

Julkaistu 1.12.2015
Tällä videolla kerrotaan Suomen ns. pankkikriisistä, joka oli Kjeld Möllerin tutkimusten mukaan suurelta osaltaan rikollista. Siinä suurpankit ja Suomen valtio olivat rikollisia. Tämä asia on vielä selvittämättä, vaikka siitä on kulunut noin 25 vuotta.
https://www.youtube.com/watch?v=I3LfLx2JNFg

Ns. pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta

Julkaistu 30.10.2016
Karjalan Kuvalehti haastatteli Velallisten Tuki ry:n johtoryhmän jäsentä Hilkka Laikkoa, joka oli myös Oy ST-Line Ltd:n markkinointipäällikkö.
https://www.youtube.com/watch?v=6vJ7ExHBeAM

Ns. pankkikriisissä pankit ja valtiovalta rikkoivat perustuslakia

Julkaistu 11.11.2016
Sangen useita perustuslain kohtia loukattiin 1990-luvun ns. pankkikriisissä ja loukataan yhä.

Perustuslain 8 § puhuu rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta eli ketään ei saa pitää syyllisenä, eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
https://www.youtube.com/watch?v=uAJ9FcIhUnU

Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?

Julkaistu 8.2.2017
Jorma Jaakkola kertoo, että Suomen presidentti Mauno Koivisto teki ns. Koiviston konklaavissa eli oikeuspoliittisessa seminaarissa 26.03.1992 valtiopetoksen!

Väite valtiopetoksesta, joka ei vanhene koskaan, on kova. Muistisairas Koivisto ei sitä enää ymmärtäne tai sitten hän ei välitä aiheesta mitään.
https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0

Yrittämisen ylipääsemätön vaikeus Suomessa?

Julkaistu 8.3.2017
Suomessa on yli 100 000 yritystoimintaan liittyvää lakia tai asetusta. Kuka niitä kaikkia edes voi tietää? Valtiolla on kuhunkin lakiin liittyvää erityistä osaamista, joten puntit eivät yrittäjän osalta ole mitenkään tasan.

Ns. pankkikriisin aikana Suomessakin toteutui eräänlainen oikeudellinen nihilismi, sillä oikeuslaitosta – paremminkin voidaan puhua tuomiolaitoksesta – ohjailtiin presidentin kansliasta ja miksei myös valtioneuvostosta käsin.
https://www.youtube.com/watch?v=A8kuXAMNBUY

Ns. pankkikriisin taustaa

Julkaistu 26.6.2017
Karjalan Kuvalehdessä 01/2017 Jorma Jaakkola kertoi, että 1990-luvun ns. pankkikriisissä velkavankeuteen ja konkursseihin ajetut yrittäjät olivat sijaiskärsijöitä aivan kuten ns. sotasyyllisyydessä ja asekätkennässä tuomitut.
https://www.youtube.com/watch?v=2rma5p5pqmY

Ns. pankkikriisin EMU-varauma

Julkaistu 12.9.2017
Jorma Jaakkola käsittelee Karjalan Kuvalehdessä 03/2017 ns. pankkikriisin EMU-varaumaa. EMU tulee sanoista Economic and Monetary Union eli Euroopan talous- ja rahaliitto.
https://www.youtube.com/watch?v=9KmXabnjMxQ

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.

Harvinainen Muumimuki myytiin ennätyssummalla

Julkaistu 24.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Testiversio "Diving with Seashells" valmistettiin kymmenen kappaletta ja jaettiin Arabian tehtaan henkilökunnalle.

Harvinainen Muumimuki on myyty 46 023 eurolla. Muumimukit rahaksi -verkkokaupan mukaan kyseessä on korkein tunnettu summa, joka Muumimukista on koskaan maksettu.

Kauppa kertoi keskiviikkona, että huutokauppa alkoi viime vuoden lopulla ja viisi huutajaa tarjosi yli 40 000 euroa. Ostaja on liikkeen mukaan pitkäaikainen keräilijä Pohjoismaista. Kauppa viimeisteltiin huhtikuussa.

Muki on nimeltään Uimahyppy simpukoilla, ruotsiksi Simhopp med snäckskal. Tavallinen Uimahyppy-muki oli sarjan ensimmäinen kesämuki ja se ilmestyi vuonna 2006. Simpukkaversio oli Arabian koesarja, joka ei koskaan tullut myyntiin. Se annettiin tehtaan henkilökunnalle. Kauppa arvioi, että mukeja on jäljellä noin kymmenen kappaletta.

Ennätys on kaupan oma, ei riippumaton rekisteri

Muumimukit rahaksi -yrityksen toimitusjohtaja Rasmus Rantanen kertoi ruotsinkieliselle Ylelle odottaneensa ennätystä, sillä vastaava muki myytiin edellisen kerran julkisesti viisi vuotta sitten noin 23 000 euron vastaavalla summalla ruotsalaisessa huutokaupassa.

Mainos:

Hän myöntää myös, että vielä korkeampi summa on saatettu maksaa yksityisesti. Piirit ovat kuitenkin pienet, ja hänen mukaansa tällainen kauppa olisi todennäköisesti tullut tietoon.

Kauppa viittaa myös vuoden 2004 Fazer-mukiin, jota valmistettiin 400 numeroitua kappaletta, toisena erittäin arvostettuna painoksena. Kauppa arvioi sen arvoksi 15 000 euroa.

Google ostaa puolet suomalaisen ydinvoimalan sähköstä vuoteen 2049 asti

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Google on allekirjoittanut sähkön ostopöytäkirjan, joka kattaa puolet Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Arkistokuva vuodelta 2020.

Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.

Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:

— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.

Mainos:

Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla

Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.

Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.

Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.

EU-pankki sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa ydinlämpöön Suomessa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva Steady Energyn LDR-50:stä, reaktorista, joka on suunniteltu rakennettavaksi maan alle ja toimittamaan lämpöä kaukolämpöverkkoihin.

EU:n oma pankki, Euroopan investointipankki (EIP), sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa suomalaiseen Steady Energy -yhtiöön. Rahalla edistetään pientä modulaarista reaktoria (SMR), joka ei tuota lainkaan sähköä, vaan ainoastaan kuumaa vettä kaukolämpöverkkoihin – kyseessä on pankin historian ensimmäinen sijoitus SMR-teknologiaan.

Ilmoitus tehtiin 15. syyskuuta, ja summa on osa laajempaa rahoituspakettia, jossa on mukana institutionaalisia, strategisia ja yksityisiä sijoittajia. EIP:n lehdistötiedotteen mukaan varat käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, testaukseen sekä lisensointiin Suomessa vuosina 2026–2028 – työhön, joka edeltää ensimmäistä kaupallista laitosta. Yhtään reaktoria ei ole vielä toiminnassa.

Rahoitus on etuoikeutettu vakuudeton laina, joka voidaan vaihtaa osakkeiksi, jos yhtiö listautuu pörssiin. Pankki kuvailee sitä pitkäaikaiseksi kärsivälliseksi pääomaksi – käytännössä asemana, joka antaa EIP:lle mahdollisuuden tulla osakkeenomistajaksi, jos hanke onnistuu. Toimintaa tukee EU:n InvestEU-ohjelma.

Lämpöä sähkön sijaan

Steady Energyn LDR-50-reaktorikonseptin teho on 50 MW, ja se käyttää vettä sekä hidastimena että jäähdytysaineena, mikä on sama perusteknologia kuin nykyisissä kevytvesireaktoreissa. Ero on paineessa ja lopputuotteessa: matalamman paineen muotoilu tuottaa ensisijaisena tuotteenaan lämpöä, joka voidaan syöttää suoraan kaukolämpöjärjestelmiin – putkistoihin, jotka jakelevat kuumaa vettä koteihin, toimistoihin ja muihin rakennuksiin.

Mainos:

Koska lämpöä ei tarvitse ensin muuntaa sähköksi, huomattavasti suurempi osa reaktorin lämpötehosta voidaan hyödyntää EIP:n mukaan. Laitos on myös tarkoitus rakentaa maan alle, minkä pankki sanoo parantavan turvallisuutta ja suojausta.

Yhtiön toimitusjohtaja viittaa siihen, missä suurin osa energian kysynnästä todellisuudessa on.

— Yli 40 prosenttia lopullisesta energian kysynnästä on lämpöä. Suurin osa kuluttamastamme lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista., sanoo Tommi Nyman.

Hän sanoo yhtiön ratkaisun mahdollistavan "riippuvuutemme vähentämisen tuontipolttoaineista entisestään".

VTT:n spin-offista suunniteltuun listautumiseen

Steady Energy eriytettiin Suomen valtion tutkimuslaitos VTT:stä vuonna 2023. Helsinkiin rakennetaan parhaillaan ei-ydinkäyttöistä pilottilaitosta, jossa keskeisiä turvajärjestelmiä testataan ennen lisensointiprosessia.

EIP:n mukaan 3North Partners ja Steady Energy ovat ilmoittaneet suunnitellusta fuusiosta, jonka myötä yhdistynyt yhtiö listautuisi Nasdaq First North -markkinapaikalle Suomessa.

World Nuclear News raportoi, että yhtiö on allekirjoittanut sopimuksia 15 reaktorista Suomessa ja tavoittelee ensimmäisen rakentamisen aloittamista vuonna 2029. Vuonna 2025 Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) totesi alustavassa konseptiarviossaan, että ratkaisut voitaisiin suunnitella täyttämään turvallisuusvaatimukset. Arvio ei ollut varsinainen lupa.