Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Tavallinen hautakivi saisi kelvata, johon isolla teksti ”Koiviston konklaavi” muistona Koiviston ajasta, milloin Suomen ja suomalaisten tuhoaminen alkoi.
Käteen sopiva murikka suomalaista graniittia: ”Kivi jota ei tarvinnutkaan heittää”. Sen voisi vaikka asettaa ikuisen velallisen graniittiselle kädelle vihasta suonittuneeseen nyrkkiin graniittipaaden päällä. Kiveen kirjailtuna presidentti Mauno Koiviston kuolinpäivä.
Toivottavasti aika kultaa muistot tuosta Bernstainilais-herrasta huolimatta – tai ei sittenkään. Sillä onhan ihan mahdotonta saada mitään hyvää aikaiseksi, jos paha ajan saatossa kultautuisi hyväksi ihmisten mielissä.
Sellainen kivi johon on kaiverrettu Koiviston lausuma:
”Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Sanoin, että ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan.”
Kivipaasi jossa taustalla 12 000 hautakumpua , posliininen vessapytty johon voisi lorottaa muistelonsa ko. tyypistä !
Myöhemmin avataan samoissa merkeissä virallinen suosikkispotti
koirani tarpeille.
Koivisto oli kuitenkin sodan käynyt veteraani, joten sen takia kunnioitan. Olkoon muistomerkki siihen viittaava.
Taisi Koiviston ansiosta tulla presidenttinä satakertaisesti ruumiita verrattuna sota-ajan ansioihin, ja hekin kaikki vielä omasta kansasta. Kaikki sodassa olleet eivät myöskään olleet kunnioitettavia, toiset monesti vain pääsivät asemansa ja suhteidensa ansiosta omia osuuksiaan kehumaan.
Ei minkäänlaisia patsaita ja muita muistomerkkejä kenellekään. Henkilöön menevä palvonta ja myös mustamaalaaminen on primitiivistä ja saisi loppua kokonaan.
”Päätoimittaja Veikko Saksin videot”
KONKLAAVIN KUVIOISTA
Ns. pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista
Julkaistu 1.12.2015
Tällä videolla kerrotaan Suomen ns. pankkikriisistä, joka oli Kjeld Möllerin tutkimusten mukaan suurelta osaltaan rikollista. Siinä suurpankit ja Suomen valtio olivat rikollisia. Tämä asia on vielä selvittämättä, vaikka siitä on kulunut noin 25 vuotta.
https://www.youtube.com/watch?v=I3LfLx2JNFg
Ns. pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta
Julkaistu 30.10.2016
Karjalan Kuvalehti haastatteli Velallisten Tuki ry:n johtoryhmän jäsentä Hilkka Laikkoa, joka oli myös Oy ST-Line Ltd:n markkinointipäällikkö.
https://www.youtube.com/watch?v=6vJ7ExHBeAM
Ns. pankkikriisissä pankit ja valtiovalta rikkoivat perustuslakia
Julkaistu 11.11.2016
Sangen useita perustuslain kohtia loukattiin 1990-luvun ns. pankkikriisissä ja loukataan yhä.
Perustuslain 8 § puhuu rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta eli ketään ei saa pitää syyllisenä, eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
https://www.youtube.com/watch?v=uAJ9FcIhUnU
Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?
Julkaistu 8.2.2017
Jorma Jaakkola kertoo, että Suomen presidentti Mauno Koivisto teki ns. Koiviston konklaavissa eli oikeuspoliittisessa seminaarissa 26.03.1992 valtiopetoksen!
Väite valtiopetoksesta, joka ei vanhene koskaan, on kova. Muistisairas Koivisto ei sitä enää ymmärtäne tai sitten hän ei välitä aiheesta mitään.
https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0
Yrittämisen ylipääsemätön vaikeus Suomessa?
Julkaistu 8.3.2017
Suomessa on yli 100 000 yritystoimintaan liittyvää lakia tai asetusta. Kuka niitä kaikkia edes voi tietää? Valtiolla on kuhunkin lakiin liittyvää erityistä osaamista, joten puntit eivät yrittäjän osalta ole mitenkään tasan.
Ns. pankkikriisin aikana Suomessakin toteutui eräänlainen oikeudellinen nihilismi, sillä oikeuslaitosta – paremminkin voidaan puhua tuomiolaitoksesta – ohjailtiin presidentin kansliasta ja miksei myös valtioneuvostosta käsin.
https://www.youtube.com/watch?v=A8kuXAMNBUY
Ns. pankkikriisin taustaa
Julkaistu 26.6.2017
Karjalan Kuvalehdessä 01/2017 Jorma Jaakkola kertoi, että 1990-luvun ns. pankkikriisissä velkavankeuteen ja konkursseihin ajetut yrittäjät olivat sijaiskärsijöitä aivan kuten ns. sotasyyllisyydessä ja asekätkennässä tuomitut.
https://www.youtube.com/watch?v=2rma5p5pqmY
Ns. pankkikriisin EMU-varauma
Julkaistu 12.9.2017
Jorma Jaakkola käsittelee Karjalan Kuvalehdessä 03/2017 ns. pankkikriisin EMU-varaumaa. EMU tulee sanoista Economic and Monetary Union eli Euroopan talous- ja rahaliitto.
https://www.youtube.com/watch?v=9KmXabnjMxQ