Mainos:

Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailu avattu

Julkaistu 2.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Valtioneuvoston kanslian elokuussa presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkin toteutusta varten asettama toimikunta järjestää hautamuistomerkin suunnittelukilpailun. Kilpailu julkistettiin virallisesti tänään 2. tammikuuta 2018.

Alivaltiosihteeri Timo Lankisen johtama hautamuistomerkkitoimikunta kutsuu kaikkia suomalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia ammattitaitelijoita ottamaan osaa kilpailuun. Tavoitteena on, että muistomerkki on valmis ja sijoitettu paikalleen Hietaniemen hautausmaalle presidentti Koiviston syntymäpäivänä 25.11.2018.

Muistomerkin suunnittelukilpailun aikataulu ja palkinnot

Kilpailun julkistaminen 2.1.2018
Kilpailuaika päättyy 14.3.2018
Kilpailun tulokset julkistetaan 9.4.2018

Palkintosumma on yhteensä 18 000 euroa ja se jakaantuu seuraavasti:

  1. palkinto 10 000 €
  2. palkinto   5 000 €
  3. palkinto   3 000 €

Palkintolautakunnan kokoonpano

Palkintolautakunnan muodostavat Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkitoimikunta:

Mainos:

Timo Lankinen, alivaltiosihteeri, valtioneuvoston kanslia (puheenjohtaja)
Antti Ahlava, vararehtori, professori, Aalto-yliopisto
Heikki Allonen, diplomi-insinööri, omaisten edustaja
Risto Lehto, hautaustoimen päällikkö, Helsingin seurakuntayhtymä
Petri Oittinen, pääsuntio, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta
Susanna Pettersson, museonjohtaja, Ateneumin taidemuseo
Pirjo Sanaksenaho, professori, rakennussuunnittelu, Aalto-yliopisto

sekä Suomen Taiteilijaseuran nimeäminä taiteilijajäseninä:

Maija Helasvuo, kuvanveistäjä
Pasi Rauhala, kuvataitelija

Palkintolautakunnan sihteerinä toimii Sanna Helopuro, lainsäädäntöneuvos, valtioneuvoston kansliasta. Kilpailun välityshenkilönä toimii kilpailuasiamies Jussi Ilvonen, Suomen Taiteilija-seurasta.

Kilpailun ohjelma ja lisätietoja vnk.fi/muistomerkkikilpailu

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

9 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Kaleeriorja
Kaleeriorja
8

Tavallinen hautakivi saisi kelvata, johon isolla teksti ”Koiviston konklaavi” muistona Koiviston ajasta, milloin Suomen ja suomalaisten tuhoaminen alkoi.

Pekka Koivumäki
Pekka Koivumäki
8

Käteen sopiva murikka suomalaista graniittia: ”Kivi jota ei tarvinnutkaan heittää”. Sen voisi vaikka asettaa ikuisen velallisen graniittiselle kädelle vihasta suonittuneeseen nyrkkiin graniittipaaden päällä. Kiveen kirjailtuna presidentti Mauno Koiviston kuolinpäivä.
Toivottavasti aika kultaa muistot tuosta Bernstainilais-herrasta huolimatta – tai ei sittenkään. Sillä onhan ihan mahdotonta saada mitään hyvää aikaiseksi, jos paha ajan saatossa kultautuisi hyväksi ihmisten mielissä.

Jeppes
Jeppes
8

Sellainen kivi johon on kaiverrettu Koiviston lausuma:

”Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Sanoin, että ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan.”

Kyl maar ... nääs
Kyl maar ... nääs
8

Kivipaasi jossa taustalla 12 000 hautakumpua , posliininen vessapytty johon voisi lorottaa muistelonsa ko. tyypistä !

Maarit
Maarit
8

Myöhemmin avataan samoissa merkeissä virallinen suosikkispotti
koirani tarpeille.

Joku yksinkertainen
Joku yksinkertainen
8

Koivisto oli kuitenkin sodan käynyt veteraani, joten sen takia kunnioitan. Olkoon muistomerkki siihen viittaava.

Pekka Koivumäki
Pekka Koivumäki
8

Taisi Koiviston ansiosta tulla presidenttinä satakertaisesti ruumiita verrattuna sota-ajan ansioihin, ja hekin kaikki vielä omasta kansasta. Kaikki sodassa olleet eivät myöskään olleet kunnioitettavia, toiset monesti vain pääsivät asemansa ja suhteidensa ansiosta omia osuuksiaan kehumaan.

Veritas
Veritas
8

Ei minkäänlaisia patsaita ja muita muistomerkkejä kenellekään. Henkilöön menevä palvonta ja myös mustamaalaaminen on primitiivistä ja saisi loppua kokonaan.

PL
PL
8

”Päätoimittaja Veikko Saksin videot”
KONKLAAVIN KUVIOISTA

Ns. pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista

Julkaistu 1.12.2015
Tällä videolla kerrotaan Suomen ns. pankkikriisistä, joka oli Kjeld Möllerin tutkimusten mukaan suurelta osaltaan rikollista. Siinä suurpankit ja Suomen valtio olivat rikollisia. Tämä asia on vielä selvittämättä, vaikka siitä on kulunut noin 25 vuotta.
https://www.youtube.com/watch?v=I3LfLx2JNFg

Ns. pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta

Julkaistu 30.10.2016
Karjalan Kuvalehti haastatteli Velallisten Tuki ry:n johtoryhmän jäsentä Hilkka Laikkoa, joka oli myös Oy ST-Line Ltd:n markkinointipäällikkö.
https://www.youtube.com/watch?v=6vJ7ExHBeAM

Ns. pankkikriisissä pankit ja valtiovalta rikkoivat perustuslakia

Julkaistu 11.11.2016
Sangen useita perustuslain kohtia loukattiin 1990-luvun ns. pankkikriisissä ja loukataan yhä.

Perustuslain 8 § puhuu rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta eli ketään ei saa pitää syyllisenä, eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
https://www.youtube.com/watch?v=uAJ9FcIhUnU

Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?

Julkaistu 8.2.2017
Jorma Jaakkola kertoo, että Suomen presidentti Mauno Koivisto teki ns. Koiviston konklaavissa eli oikeuspoliittisessa seminaarissa 26.03.1992 valtiopetoksen!

Väite valtiopetoksesta, joka ei vanhene koskaan, on kova. Muistisairas Koivisto ei sitä enää ymmärtäne tai sitten hän ei välitä aiheesta mitään.
https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0

Yrittämisen ylipääsemätön vaikeus Suomessa?

Julkaistu 8.3.2017
Suomessa on yli 100 000 yritystoimintaan liittyvää lakia tai asetusta. Kuka niitä kaikkia edes voi tietää? Valtiolla on kuhunkin lakiin liittyvää erityistä osaamista, joten puntit eivät yrittäjän osalta ole mitenkään tasan.

Ns. pankkikriisin aikana Suomessakin toteutui eräänlainen oikeudellinen nihilismi, sillä oikeuslaitosta – paremminkin voidaan puhua tuomiolaitoksesta – ohjailtiin presidentin kansliasta ja miksei myös valtioneuvostosta käsin.
https://www.youtube.com/watch?v=A8kuXAMNBUY

Ns. pankkikriisin taustaa

Julkaistu 26.6.2017
Karjalan Kuvalehdessä 01/2017 Jorma Jaakkola kertoi, että 1990-luvun ns. pankkikriisissä velkavankeuteen ja konkursseihin ajetut yrittäjät olivat sijaiskärsijöitä aivan kuten ns. sotasyyllisyydessä ja asekätkennässä tuomitut.
https://www.youtube.com/watch?v=2rma5p5pqmY

Ns. pankkikriisin EMU-varauma

Julkaistu 12.9.2017
Jorma Jaakkola käsittelee Karjalan Kuvalehdessä 03/2017 ns. pankkikriisin EMU-varaumaa. EMU tulee sanoista Economic and Monetary Union eli Euroopan talous- ja rahaliitto.
https://www.youtube.com/watch?v=9KmXabnjMxQ

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.