https://nykysuomi.com/presidentti-koiviston-hautamuistomerkin-suunnittelukilpailun-voittaja-tassa/

Kotimaa

Presidentti Koiviston hautamuistomerkin suunnittelukilpailun voittaja on tässä

Julkaistu 9.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkin suunnittelukilpailun voittaja on julkistettu. Kilpailun voitti teos nimeltä ”Kartta”, jonka on suunnitellut kuvataiteilija, valokuvaaja Perttu Saksa. Toiseksi kilpailussa sijoittui kuvanveistäjä Matti Nurmisen suunnittelema teos nimeltä ”Tarttis tehrä jotain” ja kolmanneksi kuvanveistäjä Bjarne Lönnroosin suunnittelema teos ”Jää sulaa”.

Voittaja saa 10 000 euroa, toiseksi sijoittuva 5 000 euroa ja kolmanneksi sijoittuva 3 000 euroa.

Lisäksi palkintolautakunta päätti antaa kunniamaininnan kuvanveistäjä Pertti Mäkisen ehdotukselle ”Heijastus”. Tunnustuspalkinnon suuruus on 1 000 euroa.

Palkintolautakunnan muodosti presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkitoimikunta. Puheenjohtaja, alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta piti kilpailun tasoa korkeana ja kiitti kaikkia osallistujia.

”Kilpailuun saapuneissa teoksissa käsitellään presidentti Koiviston uraa valtiomiehenä, mutta monissa on myös viitteitä harrastuksiin ja esimerkiksi kotiseutuun. Arvioitavat teokset ilmentävät hautamuistomerkkiehdotusten moninaisuutta”, sanoo Lankinen.

Palkittujen teosten luonnehdinnat

Palkintolautakunta luonnehti kilpailun voittanutta ”Karttaa” seuraavasti:

”Ehdotus koostuu kultauksen yhdessä pitämistä palasista. Kokonaisuus on loisteliaan yhtenäinen. Vaikka ehdotuksessa voi nähdä yhtymäkohtia nöyryyttä ja ajan arvokkuutta painottavaan keramiikkataiteeseen tai pirstaloituvaan maailmanpolitiikkaan, teos toimii ensisijaisesti itsenäisenä ja monitulkintaisena kunnianosoituksena eheydelle. Eroosio on kuluttanut kiven palasiksi, mutta uudelleenkoottu kokonaisuus on inhimillisempi ja enemmän kuin alkuperäinen täydellisyys. Ehdotuksen koko ja mittasuhteet sopivat tyylikkäästi hautapaikalle ja sen kaksiosainen ja luonnollinen plastinen muoto välttää liiallisen yksinkertaisuuden.”

Toiseksi sijoittunutta ”Tarttis tehrä jotain” -teosehdotusta palkintolautakunta luonnehti:

”Mustasta diabaasi-kivestä veistetty teos lepää kevyesti kiillotetulla kivialustalla luoden mielikuvan samaan aikaan voimasta ja herkkyydestä. Muoto on hallittu. Kaarevan ja särmikkään muodon välinen jännite on puhutteleva. Etuosassa on lohkomainen pinta ja yläosan tasainen osa on sileä. Rosoinen lohkopinta kuvaa presidentti Mauno Koiviston sotavuosia rintamamiehenä. Nimet kaiverretaan sileään etupintaan. Muistomerkki tarjoaa kukkalaitteille laskualustan ja taustanojan. Teoksen suhde pensasaidan rajaamaan käytettävään tilaan on sopivan väljä.”

Kolmanneksi sijoittunutta ”Jää sulaa” -teosehdotusta palkintolautakunta luonnehti:

”Vaaleansävyisestä punagraniitista veistetty teos ottaa hyvin huomioon ympäristön ja erottuu muista alueen hautamuistomerkeistä. Se on muodoltaan elävä ja kiinnostava, mutta samanaikaisesti voimakkaan arvokas. Havainnekuvat osoittavat kuinka teos elää kauniisti vuodenaikojen mukana. Teoksen symboliikka liittyy kylmän sodan päättymiseen ja Mauno Koiviston 12 vuoteen presidenttinä. Luku 12 toistuu veistoksen yläosan lohkeamissa. Veistoksen karkean pinnan ja kiiltäväksi hiotun jalustan välinen kontrasti korostaa materiaalisuutta. Kokonaisuus on onnistunut.”

Lisäksi kunniamaininnan saanutta teosluonnosta ”Heijastus” palkintolautakunta luonnehti:

”Teos on vaakasuuntaisen kiiltäväksi hiotun alustan ja veistoksellisen kiilamaisen kappaleen sommitelma. Keulan muotoisella kivellä tekijä viittaa presidenttiin kansakunnan keulahahmona ja toisaalta venettä muistuttavalla kappaleella heijastavalla, merta muistuttavalla pinnalla viimeiseen matkaan. Kun katsoja kumartuu teoksen ylle, hän näkee kasvonsa taivaan ja maan välissä. Veistos on kooltaan paikkaansa hyvin sopiva ja kappaleiden kontrastisuudessa onnistunut.”

Teosehdotukset näyttelyssä Säätytalossa ja verkossa

Kilpailun 17 kärkiehdotusta on esillä näyttelyssä Säätytalossa Helsingissä osoitteessa Snellmaninkatu 9-11. Näyttely on avoinna yleisölle 10.–20. huhtikuuta arkisin klo 9–16. Saavuttaessa tulee varautua todistamaan henkilöllisyys. Tiloissa ei ole mahdollisuutta vaate- eikä tavarasäilytykseen, joten isot laukut ja reput tulee jättää kotiin. Liikuntaesteiset pääsevät Säätytalon näyttelytilaan Kirkkokadun puolelta, käyntiosoite on Kirkkokatu 11–13.

Kaikki kilpailuun osallistuneet teosehdotukset ovat nähtävillä verkkonäyttelyssä valtioneuvoston kanslian sivuilla osoitteessa vnk.fi/muistomerkkikilpailu. Sivuilta löytyy myös palkintolautakunnan luonnehdinnat 17 kärkiehdokkaasta.

Muistomerkki paljastetaan presidentti Koiviston syntymäpäivänä 25.11.

Valtioneuvoston kanslia julkisti tammikuun alussa kilpailun hautamuistomerkin suunnittelemiseksi.

Teosehdotuksia vastaanotettiin määräaikaan mennessä 138. Muistomerkin on tarkoitus olla valmis ja sijoitettu paikalleen Hietaniemen hautausmaalle presidentti Koiviston syntymäpäivänä 25.11.2018.

Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Koiviston valtiolliset hautajaiset pidettiin helatorstaina 25. toukokuuta 2017.

Lähde ja kuvan käyttöoikeudet: Valtioneuvoston kanslia

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.