https://nykysuomi.com/petteri-orpo-silta-yli-kriisin-%e2%80%93-mita-historia-opettaa/

Featured

Petteri Orpo: Silta yli kriisin – mitä historia opettaa?

Julkaistu 5.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Entisten valtiovarainministerien kolumnit heijastavat ministerin tehtävän vastuita ja haasteita. Erityisen vaikeita aikoja lähihistoriassa ovat olleet 1990-luvun lama ja vuoden 2008 finanssikriisiä seurannut aika. Vaikeistakin ajoista on kuitenkin selvitty yhdessä.

Valtiovarainministeriö pyysi Suomi 100-juhlavuoteen liittyen nykyiseltä ja entisiltä valtiovarainministereiltä kolumnin heidän omasta ministerikaudestaan. Kolumnin kirjoittaneet valtiovarainministerit tuottivat hyviä – ja hauskojakin – aikalaiskuvauksia. Kukin ministeri oli juhlavuoden kolumnissaan mukana omalla persoonallaan.

Kolumneista heijastui hyvin valtiovarainministerin vaikea ja vastuullinen työ. Päätökset eivät juuri koskaan olleet helppoja, mutta ne oli pakko tehdä.

Suomen lähitaloushistoriasta nousee esiin kaksi merkittävästi Suomea muuttanutta ajanjaksoa: 1990-luvun lama ja vuoden 2008 finanssikriisin jälkeinen aika. Molemmat kriisit olivat kestoltaan pitkiä, ja niillä on ollut valitettavia pysyviä vaikutuksia.

Kriisien jäljet

Iiro Viinasen ministerikaudella 1990-luvulla talouden tilanne oli katastrofaalinen. Korjausliikkeet oli pakko mitoittaa olosuhteiden mukaan. Se edellytti ministeriltä erittäin vaikeita päätöksiä – vaikka huutoa tuli, kuten hän itse mainitsi kolumnissaan. Talous oli saatava kuntoon, jotta Suomi ei olisi joutunut rahoittajien holhoukseen. Työllisyyden romahtaminen ja työttömyyden räjähtäminen olivat pahimmat seuraukset 1990-luvun lamasta. Silloin työttömyys nousi kolmen prosentin tasolta kolmessa vuodessa yli 16 prosenttiin. Suomen rakennemuutos oli ennennäkemätön.

Vuonna 2007 Yhdysvalloista lähti liikkeelle finanssikriisi, joka iski koko maailmaan. Erityisen voimakkaasti se iski Suomeen, joka on riippuvainen maailmankaupasta. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote (BKT) romahti yli kahdeksan prosenttia, kun lasku euroalueella oli keskimäärin vähän yli neljä prosenttia. Vientimme väheni samana vuonna yli 20 prosenttia. Suomen kehitys oli tuona vuonna euroalueen heikointa. Iskulla oli pitkäaikaiset vaikutukset Suomen talouteen – BKT ei ole vieläkään saavuttanut kriisiä edeltävää tasoa.

1990-luvun laman seurauksena julkista taloutta jouduttiin sopeuttamaan maailmanlaajuisessakin skaalassa merkittävästi. Vuonna 1993 julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen syveni jopa kahdeksaan prosenttiin. Uudelleen koviin julkisen talouden vaikeuksiin jouduttiin finanssikriisin jälkeen. Nyt julkisen talouden alijäämäisyys on kestänyt kuitenkin kauemmin, vaikka yhtä syvällä ei ole käyty. Osasyy tähän on väestön ikääntyminen, joka on lisännyt ennen kaikkea eläkemenoja. Molemmat ajanjaksot osoittavat joka tapauksessa, kuinka pitkään julkisen talouden ja työllisyyden kestää toipua syvästä kriisistä.

Kumpaakin koettelemusta edelsi voimakas talouskasvu, erityisesti rakentamisessa. Siksi on oltava herkkä merkeille talouden ylikuumenemisesta. Historiasta voimme oppia, että meidän on lisättävä talouden joustavuutta parantaaksenne sen sopeutumiskykyä ja samalla kerättävä julkiseen talouteen huomattavia puskureita, jotta voimme rakentaa siltaa kriisin yli. Näitä tavoitteita kohti meidän tulee pyrkiä entistä määrätietoisemmin.

Onnistumisen askeleet

Jälkimmäisen kriisin haasteet on koettu yhdessä muiden euro- ja EU-maiden kanssa. Myös valuutta on vaihtunut matkalla ja lainamarkkinat kasvaneet, mutta kuten tiedämme, nekään eivät yksinään korjaa talouden haavoittuvuutta. Alexander Stubb sanoi kolumnissaan, että EU:n perusolemukseen kuuluu ratkaisukeskeisyys. Siihen voidaan lisätä, että niin myös Suomen ja suomalaisten perusolemukseen.

Satavuotiaan Suomen matka tähän päivään ei ole aina ollut helppo, mutta yhdessä olemme selvinneet vaikeistakin ajoista. Ja yhdessä voitamme myös tulevaisuuden haasteet. Suomen tulevaisuuden haasteet liittyvät etenkin väestömme ikääntymiseen ja työllisyyteen. On uskallettava uudistaa vanhoja rakenteita, jotta nykyistä useampi suomalainen pääsee työn syrjään kiinni. Samalla on pidettävä huolta koulutuksesta ja osaamisesta teknologian kehityksen muuttaessa maailmaa yhä nopeammin.

Kaiken perusta on kestävällä pohjalla oleva valtiontalous. Vain siten voimme varmistaa, että Suomi on menestyvä ja hyvinvoiva maa seuraavatkin sata vuotta. Onnistuminen ei koskaan ole suuri askel, joka otetaan tulevaisuudessa. Se on pieni askel, joka otetaan nyt.

Petteri Orpo

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.