Mainos:

Petteri Orpo: Olemme sitoutuneet pankkiunionin loppuunsaattamiseen

Julkaistu 21.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriö julkaisi valtiovarainministeri Petteri Orpon kirjoittaman kolumnin. Orpo kirjoittaa:

Euron kehittäminen on projektina verrattavissa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen Suomessa. Euroopan unionin jäsenmaat ovat keskustelleet kehittämisen painopisteistä pitkään ja hartaasti. Olemme yhtä mieltä siitä, että kehittäminen on välttämätöntä. Kaikkien jäsenmaiden tavoitteena on vahva ja vakaa euro, mutta keinoista siihen pääsemiseksi olemme eri mieltä, kuten puolueet Suomessa sote-uudistuksen toteutuksesta.

Euron taustalla olevia rakenteita täytyy uudistaa, jotta yhteinen valuuttamme toimisi mahdollisimman hyvin. Kukaan ei halua uutta eurokriisiä. Suomen näkökulmasta keskeiset ongelmat ovat ylivelkaantuminen ja markkinakurin puute sekä valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys. Suomi korostaa jokaisen jäsenmaan omaa vastuuta taloudestaan. Alankomaat, Irlanti, Latvia, Liettua, Ruotsi, Tanska ja Viro ovat kanssamme samoilla linjoilla.

Otimme näiden jäsenmaiden valtiovarainministereiden kesken kantaa euron kehittämiseen. Kannanotto on suunnattu loppuviikosta Brysseliin kokoontuvalle eurohuippukokoukselle, johon osallistuvat euroalueen jäsenmaat. Yhteinen viestimme on kuusiosainen.

Ensinnäkin, euro on Euroopan unionin valuutta ja sitä koskevat päätökset ovat merkittäviä kaikille jäsenmaille riippumatta siitä, kuuluvatko ne euroalueeseen. Siksi niistä tulisi päättää yhdessä kaikkien EU-jäsenmaiden kesken.

Mainos:

Toiseksi, vahvempi euro edellyttää, että jokaisen jäsenmaan oma talous on kunnossa ja että noudatamme yhdessä sovittuja sääntöjä. Tämä tarkoittaa rakenteellisten uudistusten toteuttamista ja vakaus- ja kasvusopimuksen kunnioittamista kaikissa jäsenmaissa. Talouden rakenteiden uudistaminen on edellytys sille, settä eurooppalaisille on tarjolla töitä ja hyvinvointia myös tulevaisuudessa.

Kolmanneksi, meidän tulee keskittyä aloitteisiin, joilla on kansalaisten tuki, ja löytämään yhteisymmärrys niistä asioista, joita euro ehdottomasti tarvitsee. Pankkiunionin loppuunsaattaminen ja Euroopan vakausmekanismin muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi ovat etusijalla.

Neljänneksi, olemme kaikki sitoutuneet pankkiunionin loppuunsaattamiseen, mutta yhteiseen talletussuojajärjestelmään voimme siirtyä vasta, kun riskejä on vähennetty riittävästi. Meidän tulisi edistyä myös pääomamarkkinaunionin kehittämisessä.

Viidenneksi, meidän tulisi vahvistaa Europan vakausmekanismia ja mahdollisesti kehittää siitä Euroopan valuuttarahasto. Euroopan valuuttarahastolla tulisi olla suurempi vastuu rahoitustukiohjelmista ja niiden seurannasta. Päätöksenteon tulisi edelleen säilyä jäsenvaltioiden käsissä. Euroopan valuuttarahastoon voitaisiin liittää velkajärjestelymekanismi.

Kuudenneksi, EU:n budjettia tulisi mukauttaa tukemaan rakenneuudistusten tekemistä jäsenmaissa. Jäsenmailla täytyy kuitenkin säilyä päävastuu rakenneuudistusten tekemisestä. Jäsenmaiden on uudistettava taloutensa rakenteet itsensä ja omien kansalaistensa vuoksi, ei EU:n tai komission. Rakenneuudistukset ovat poliittisesti vaikeita. Siksi tarvitsemme kannustimia, joista hyviä esimerkkejä ovat rakenneuudistustuen tukiohjelma ja globalisaatiorahasto.

Pohjoisten EU-maiden eurokannanotossa on kyse reiluudesta: riskien vähentämisestä ja tasaamisesta ennen riskien jakamista. Pankkiunioniin siirtymisen täytyy tapahtua tasavertaiselta pohjalta. Eurokriisi jakoi EU-maat velkojiin ja velallisiin, eikä se tehnyt hyvää keskinäisille suhteillemme. Meidän on löydettävä sellainen tasapaino riskien vähentämisen ja jakamisen välillä, joka ei aseta meitä toisiamme vastaan. Silloin voimme siirtyä eteenpäin euron kehittämisessä.

Petteri Orpo

Valtiovarainministeri

Lähde: Valtiovarainministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

16 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
IKirouta
IKirouta
8

Petterin lääkityksen toimivuutta on syytä epäillä.

huugo
huugo
8

Jos Suomen myyjät, kokoomus niin ajattelee, se ei tarkoita että koko Suomi näin ajattelisi, läskipää. Koita nyt ääliö tajuta että 20 % ”kannatus” joka tosin on harhaa, ei tehdä koko kansaa koskevia päätökisä.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Hemmetti noi kaikki EU hankkeet pitäisi ehdottomasti saattaa jäihin, niistä ei seuraa mitään hyvää tavallisille kansalaisille.

juuda
juuda
8

Minä en kyllä ole sitoutunut, joten Urpo puhukoot vain omasta puolestaan.

Raksaäijä
Raksaäijä
8

Kohta 7. Viimeiseksi, kun edeltävät toimenpiteet on tehty. Euro lakkaa olemasta, kun eteläinen eurooppa on irtautunut sittä kohtien 1-6 takia…
Lisäksi pohjoiseurooppa sitoutuu irtisanoutumaan eurosta ennen kohtia 1-6….
NO, JOO…
Eiköhän se euroilu olisi jo muutenkin aika lopettaa ja tunnustaa virhe?

Allahu Acbar
Allahu Acbar
8

Liittovaltiota ollaan petaamassa kovaavauhtia! Sen jälkeen meiltä on viety kaikki määräämisoikeudet!

Ulos roskasakki
Ulos roskasakki
8

Vitun urpo, Suomi ei ole sitoutunut yhtikäs mihinkään, ei varsinkaan niin kauan kunnes kansa on asiasta äänestänyt. Nämä kusipäiset ministerit ja hallitus ajaa toistuvasti kansan tahdon vastaisesti asioita, ja kuvittelevat että se on ok. Kokoomus ja kepu perslävet ulos eduskunnasta, mitään muuta eivät ole saaneet aikaan kuin vahinkoa, ja minullakin on älli riittänyt aina siihen, etten näitä paskoja ikinä oole äänestänyt, enkä vittu myöskään äänestä!

paspartuu
paspartuu
8

Nää pelle päättäjät ovat ryöstäneet ja raiskanneet Suomen mutta maksun aika tulee vielä.

paspartuu
paspartuu
8

Suomalaisten täytyy herätä todellisuuteen ja lopettaa valemedian suoltaman paskan uskominen pelkkää propagandaa.Suurin osa vaeltaa aivopestynä täysin median kontroiloimana. Kun seuraa asemilla tai junissa ihmisiä niin eivät muuta tee kun tuijottavat zombiena kädessään olevaa laitetta. Käyttäkää aivojanne sitä varten ne on.

Laissez-faire
8

Miksi Nykysuomi julkistaa valemedian propagandaa?

Sitä se on mitä se on
Sitä se on mitä se on
8

Saneludemokratian airut siellä kiimaisena ytimessä pudotta goimeille taqiaa.

Vili
Vili
8

Kyllä on hieno tehdä päätöksiä kun ei ole mitään vastuuta mistään ja miljoonien sopeutumis eläkeet odottavat . Ministereille ja kansan edustajille joku vastuu suomen hyvin voinnista muuten ei tule mitään kun siellä pyörii kaiken laisia pellejä

Matti
Matti
8

Petteri Orpon poliittinen väri on punainen. Orpo on Sirola opiston priimus. Orpo toteuttaa Trotskin neljättä vallankumousta. Internationaali laulelma vain helkkää Petterin huulilla kun maanpetturi toteuttaa Kalergin suunnitelmaa Paneurooppalaista rodun jalostusta.
Kaviaari kommunisti Sipilä kävelee vielä käsi kädessä Orpon kanssa viimeiselle tuomiolle.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8

Juuri noin!

eu_sux_like_miele
eu_sux_like_miele
8

Suomen kansa: olemme sitoutuneet Euroopan Unionin saattohoitoon.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.