Näin työttömän aktiivisuus vaikuttaa jatkossa työttömyysetuuden määrään – Katso aktiivimallin ehdot

Julkaistu 28.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia
Työttömyysturvan aktiivimalli tulee voimaan 1. tammikuuta 2018. Tasavallan presidentti vahvisti lain 28. joulukuuta. Työttömyyden alun omavastuupäivien määrä vähentyy muutoksen myötä 7 päivästä 5 päivään. Omavastuuosuutta lisätään työttömyyden ajalle työttömyyden kestäessä yli 65 työttömyysetuuden maksupäivää.

Mallissa aktiivisuutta tarkastellaan 1.1.2018 alkaen 65 työttömyysetuuden maksupäivän jaksoissa. Tämä vastaa noin kolmen kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä. Koska aktiivisuuden tarkastelu alkaa 1.1.2018, ensimmäisen kerran aktiivimalli voi vaikuttaa työttömyysetuuden määrään 2.4.2018 alkaen. Työttömyysetuus pysyy normaalina, jos työnhakija:

1) on työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. Työssäoloehto kertyy, kun henkilö on palkkatyössä kalenteriviikon aikana vähintään 18 tuntia, ja työstä maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Aktiivimallissa riittää, että nämä mainitut 18 tuntia kertyvät koko 65 maksupäivän aikana. Joillakin aloilla riittää pienempi tuntimäärä (opetustyö oppilaitoksessa) tai työssäoloehto kertyy palkkatulon perusteella (luovien ja esityksellisten alojen työsuhteet).

Aktiivimallissa palkkatyön vaadittu tuntimäärä voi kertyä esimerkiksi työskentelemällä 3 peräkkäisenä päivänä 6 tuntia kunakin, tai kahtena peräkkäisenä päivänä 9 tuntia kumpanakin. Tunnit voivat kertyä myös esimerkiksi niin, että 65 maksupäivän ensimmäisenä päivänä työtä on 9 tuntia ja viimeisenä jälleen 9 tuntia. Tuntimäärä voi kertyä myös työskentelemällä muutama tunti jokaisena kalenteriviikkona niin, että tunteja 65 maksupäivän aikana kertyy yhteensä vähintään 18. Työtunnit voivat kertyä joko yhden työnantajan tai usean työnantajan palveluksessa. Viikonloppuisin tehty työ huomioidaan myös aktiivimallissa, tai

2) on ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta. Aktiivimallissa tämä tarkoittaa vuonna 2018 sitä, että jos yritystoiminnasta ansaitaan 65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana vähintään 241,04 euroa, aktiivisuus täyttyy, tai

3) on viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Työllistymistä edistävistä palveluista sovitaan TE-toimiston kanssa, ja niitä ovat muun maussa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu. Tietoa työllistymistä edistävistä palveluista ja niihin hakeutumisesta saat TE-toimistosta. Tietoa löydät myös oheisen linkin kautta. Avautuvan sivun oikeassa reunassa on erillinen linkki kustakin palvelusta kertovalle sivulle, tai

4) on viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa. Tällaisen toiminnan on oltava verrattavissa kohdassa 3 kuvattuihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi ammatinvalinta- ja uraohjaus sekä työhönvalmennus, tai

5) on viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta henkilölle maksetaan työttömyysetuutta. Näistä toimista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksessa työttömyysturvalain täytäntöönpanosta. Kyse on rekrytointikokeilusta taikka rekrytointikoulutuksesta, jonka ajalta henkilöllä on oikeus saada työttömyysetuutta.

Jos aktiivisuutta on riittävästi, etuuden maksaminen jatkuu kuten aiemminkin. Jos aktiivisuutta ei ole riittävästi, työttömyysetuus heikkenee 4,65 prosenttia seuraavien 65 maksupäivän ajaksi. Taloudellinen vaikutus vastaa yhtä omavastuupäivää kuukaudessa. Vähennys tehdään sekä ansiopäivärahasta, työmarkkinatuesta että peruspäivärahasta.

Työttömyysturvan vähennys on aina 4,65 prosenttia, vaikka aktiivisuus jäisi toistuvasti täyttämättä. Leikkaus ei siis kertaudu.

Mallin tavoitteena on kannustaa lyhyidenkin sijaisuuksien tai määräaikaistöiden vastaanottamiseen ja näin ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja lisätä työllisyyttä.

Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla on kuvattu työttömyysturvan aktiivimallia.

Suurempi versio kuvasta (PDF)

Työttömyysetuuden sovittelu tukee työllistyjää

Kun henkilö työllistyy ja osoittaa aktiivisuutta, hän voi saada työttömyyskassasta tai Kelalta työttömyysetuutensa soviteltuna. Etuuden sovittelussa tuloja koskee 300 euron suojaosa. Henkilö voi kuukaudessa ansaita 300 euroa ilman, että se vaikuttaa hänen työttömyysetuuteensa. Tämän suojaosan ylittävistä tuloista 50% sovitetaan yhteen työttömyysetuuden kanssa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön ja Kelan sivuilta löytyy laskuri, joissa voi tutustua siihen miten ansio vaikuttaa työttömyysetuuteen.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön laskuri

Kelan laskuri

Taustaksi

Työttömyysturvan aktiivimalli on osa hallituksen työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämisen kärkihanketta. Se perustuu syksyllä 2016 kokoontuneen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmän valmistelemaan malliin.

Lyhyesti

Aktiivimalli omavastuupäivin 1.1.2018 alkaen

  • Mitä?

Työttömyysetuuden tason säilyttäminen edellyttää palkkatyön tekemistä, yritystoiminnasta tulon saantia tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumista. Kokonaan työtön, joka ei myöskään osallistu työllistymistä edistävään palveluun, saa jatkossa työttömyysetuutensa 4,65 prosentilla alennettuna.

  • Miksi?

Muutoksen tavoite on lisätä työllisyyttä ja kannustaa työttömyysetuuden saajia aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden ajan.

  • Milloin?

Kun työttömyys uhkaa pitkittyä. Ensimmäisen 65 maksupäivän ajan etuus maksetaan normaalin suuruisena. Tällä jaksolla seurataan ensimmäisen kerran työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta. Jos jaksolla on riittävä määrä esimerkiksi palkkatyötä, etuus maksetaan myös seuraavalta 65 maksupäivältä normaalin suuruisena. Jos aktiivisuutta ei jaksolta löydy, etuutta alennetaan 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajaksi. Ensimmäinen jakso, jolloin aktiivisuutta tarkastellaan, on 1.1. - 31.3.2018.

  • Muuta

Aktiivimallia ei sovelleta työttömyysetuuden saajaan, joka työttömyysetuutta saadessaan saa samaan aikaan etuutta työkyvyttömyyden taikka vamman vuoksi. Tällaisia etuuksia, joiden perusteella aktiivimallia ei työttömyysetuuden saajaan sovelleta, ovat esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläke, osakuntoutustuki, tapaturma- tai työkyvyttömyyseläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella sekä vammaistuki. Aktiivimalli ei koske myöskään omais- tai perhehoitajia tai työttömyysetuuden saajaa, jolla on eläkeyhtiössä tai -laitoksessa vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus.

Lähde: STM

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2017/12/20/nakokulma-aktiivimalli-kun-tyottomilta-viedaan-ihmisarvon-rippeetkin/

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.