Migri on julkaissut vuoden 2017 tilastot, joiden mukaan turvapaikanhakijoita oli selvästi edellisvuosia vähemmän. Ensimmäisen hakemuksen jätti reilut 2 100 hakijaa.

Vuonna 2017 turvapaikkaa haki Suomesta yhteensä 5 059 henkilöä (2016: 5 657). Heistä 2 139 haki turvapaikkaa ensimmäistä kertaa, 1 858 teki uusintahakemuksen ja 1 062 hakijan hakemus siirrettiin EU:n sisäisenä siirtona Suomeen Kreikasta tai Italiasta (teknisistä syistä johtuen tilastopalvelussamme näkyy virheellisesti luku 1 068).

Ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrä laski selvästi edelliseen vuoteen verrattuna: vuonna 2016 ensimmäisiä hakemuksia tehtiin 4 005.

Kun kokonaishakijamäärästä jätetään pois uusintahakemukset ja sisäisesti siirretyt, on turvapaikkahakemusten määrä vuonna 2017 selvästi pienempi kuin vuosina ennen syksyä 2015, jolloin hakijamäärät nousivat. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000 - 4 000 hakijaan vuosittain.

Kristinuskoon kääntyminen valitusvaiheen yleisin uusi peruste

Vuonna 2017 myönteisten turvapaikkapäätöksen, eli turvapaikan, toissijaista suojelua tai oleskeluluvan muulla perusteella sai noin 40 % päätöksen saaneista hakijoista (2016: 27 %). Kielteisten päätösten osuus oli noin 42 % (2016: 51 %). Luvut sisältävät niin ensimmäiseen kuin uusintahakemuksiin tehdyt päätökset.

Myönteisten päätösten suhteellisen kasvun taustalla on muun muassa se, että hakijat ovat esittäneet valitusvaiheessa aikaisempaa enemmän uusia perusteita hakemukselleen. Yleisin uusi peruste on ollut kristinuskoon kääntyminen. Turvapaikan kristinuskoon kääntymisen perusteella voi saada, jos katsotaan, henkilö on vainon vaarassa uskontonsa vuoksi palatessaan kotimaahansa.

Myös sisäisinä siirtoina Kreikan ja Italian kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden päätökset vaikuttavat päätösjakaumaan: sisäisen siirron ohjelmaan valittiin kansalaisuuksia, joiden kohdalla kansainvälisen suojelun myöntämisprosentti on EU-maissa 75 % tai korkeampi. Eli valtaosa hakijoista on saanut myönteisen päätöksen.

Vuonna 2016 lisättiin henkilöstöä ja saatiin siten purettua valtaosa vuoden 2015 suuresta hakemusmäärästä. Ensin käsiteltiin yksinkertaisemmat hakemukset. Samalla moni enemmän selvitystä ja perehtymistä vaativa hakemus siirtyi ratkaistavaksi vuonna 2017. Näistä pidempään käsittelyssä olevista hakemuksista monelle tehtiin myönteinen päätös, mikä vaikuttaa myönteisten päätösten suhteelliseen nousuun.

Hallinto-oikeudet palauttivat Maahanmuuttovirastolle reilut 2 420 päätöstä

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan, hallinto-oikeudet ovat käsitelleet vuonna 2017 reilut 7 540 turvapaikkapäätöksestä tehtyä valitusta.

Näistä 2 423 (32 %) palautui Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi eri kumoamisperustein.

Valtaosa (17 %) päätöksistä palautui uuden selvityksen takia, yhteensä 1 313 kappaletta. Näissä yleisin uusi valitusvaiheessa esille tuotu peruste on kristinuskoon kääntyminen.

Sisäministeriön antama alle 5 % tavoite menettely- ja laintulkintavirheiden osalta saavutettiin niiden jäädessä 4 % (310 kpl).

Hallinto-oikeuksissa on tällä hetkellä käsittelyssä tai käsittelyjonossa 7 589 Maahanmuuttoviraston tekemää turvapaikkapäätöstä. Maahanmuuttovirastossa käsittelyä odottaa 2 186 hallinto-oikeuksista palautettua päätöstä.

Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten hakemusmäärät nousivat reilusti

Vuonna 2017 oleskelulupahakemuksia perhesiteen perusteella jätettiin yhteensä 10 % enemmän kuin vuonna 2016.

Suurin nousu on Suomesta kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten hakemusmäärässä: hakemuksia jätettiin edellisvuotta 58 % enemmän.

Irakilaisten hakemukset kasvoivat yli kolmanneksella (2017: 1 105; 2016: 768), ja irakilaiset ovat nykyään selkeästi suurin oleskelulupaa perhesiteen perusteella hakeva ryhmä (asiasta laajemmin tiedotteessamme).

Venäläisten jättämät perhesidehakemukset ovat vähentyneet runsaalla neljänneksellä, silti venäläiset ovat yhä toiseksi suurin hakijaryhmä.

Työperäisten oleskelulupien hakemusmäärä kasvoi yhteensä 16 %. Eniten kasvua näkyy tutkijoiden hakemuksissa (29 %). Myös erityisasiantuntijoiden (23 %) ja työntekijöiden (19 %) oleskeluluvissa näkyy kasvua.

Opiskelijoiden oleskelulupahakemukset vähenivät 21 % (2017: 5 647; 2016: 7 161). Suurin syy hakemusten vähenemiseen on lukuvuosimaksujen käyttöönotto EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille. Muutos koskee 1.8.2017 alkaen opintonsa aloittaneita opiskelijoita. (asiasta laajemmin tiedotteessamme).

Oleskelulupapäätösten- ja hakemusten kokonaismäärissä näkyvät nyt myös jatkoluvat, pysyvät luvat ja EU-rekisteröinnit. Oleskeluluvan jatkamiseen ja EU-kansalaisen oleskeluun liittyvät asiat siirtyivät vuoden 2017 alussa poliisilta Maahanmuuttovirastolle.

8 358 EU-kansalaista teki rekisteröintihakemuksen (2016: 10 098). Jatkolupahakemuksia jätettiin enemmän kuin edellisenä vuonna (2017: lähes 30 000; 2016: reilut 27 000). Pysyvien oleskelulupien hakijamäärät pysyivät lähellä vuoden 2016 tasoa.

Suomen kansalaisuuden sai 12 600 henkilöä

Suomen kansalaisuuden sai vuonna 2017 yhteensä 12 600 henkilöä (2016: 9 644).

Venäjän kansalaiset ovat edelleen suurin hakijaryhmä, vaikka venäläisten hakemusmäärissä näkyykin pientä laskua.

Kesällä 2016 Isossa-Britanniassa järjestetyssä kansanäänestyksessä yli 50 % äänesti EU:sta eroamisen puolesta. Tällä on saattanut olla vaikutusta siihen, että brittien kansalaisuushakemusten määrä kasvoi vuonna 2017: kun kansalaisuusilmoitukset lasketaan mukaan, vuonna 2017 yhteensä 201 Ison-Britannian kansalaista haki Suomen kansalaisuutta (2016: 100).

Tarkemmat vuositilastot verkossa

Vuoden 2017 nyt vahvistetut tilastot löydät Migrin tilastopalvelusta: tilastot.migri.fi. Tilastot vuodesta 2015 taaksepäin löydät pdf-muodossa osoitteesta http://migri.fi/tilastot

Lähde: Migri