https://nykysuomi.com/myonteisten-turvapaikkapaatosten-osuus-kasvanut-valitusten-yleisin-uusi-peruste-kaantyminen-kristinuskoon/

Kotimaa

Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus kasvanut – Valitusten yleisin uusi peruste kääntyminen kristinuskoon

Julkaistu 12.2.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Migri on julkaissut vuoden 2017 tilastot, joiden mukaan turvapaikanhakijoita oli selvästi edellisvuosia vähemmän. Ensimmäisen hakemuksen jätti reilut 2 100 hakijaa.

Vuonna 2017 turvapaikkaa haki Suomesta yhteensä 5 059 henkilöä (2016: 5 657). Heistä 2 139 haki turvapaikkaa ensimmäistä kertaa, 1 858 teki uusintahakemuksen ja 1 062 hakijan hakemus siirrettiin EU:n sisäisenä siirtona Suomeen Kreikasta tai Italiasta (teknisistä syistä johtuen tilastopalvelussamme näkyy virheellisesti luku 1 068).

Ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrä laski selvästi edelliseen vuoteen verrattuna: vuonna 2016 ensimmäisiä hakemuksia tehtiin 4 005.

Kun kokonaishakijamäärästä jätetään pois uusintahakemukset ja sisäisesti siirretyt, on turvapaikkahakemusten määrä vuonna 2017 selvästi pienempi kuin vuosina ennen syksyä 2015, jolloin hakijamäärät nousivat. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000 - 4 000 hakijaan vuosittain.

Kristinuskoon kääntyminen valitusvaiheen yleisin uusi peruste

Vuonna 2017 myönteisten turvapaikkapäätöksen, eli turvapaikan, toissijaista suojelua tai oleskeluluvan muulla perusteella sai noin 40 % päätöksen saaneista hakijoista (2016: 27 %). Kielteisten päätösten osuus oli noin 42 % (2016: 51 %). Luvut sisältävät niin ensimmäiseen kuin uusintahakemuksiin tehdyt päätökset.

Myönteisten päätösten suhteellisen kasvun taustalla on muun muassa se, että hakijat ovat esittäneet valitusvaiheessa aikaisempaa enemmän uusia perusteita hakemukselleen. Yleisin uusi peruste on ollut kristinuskoon kääntyminen. Turvapaikan kristinuskoon kääntymisen perusteella voi saada, jos katsotaan, henkilö on vainon vaarassa uskontonsa vuoksi palatessaan kotimaahansa.

Myös sisäisinä siirtoina Kreikan ja Italian kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden päätökset vaikuttavat päätösjakaumaan: sisäisen siirron ohjelmaan valittiin kansalaisuuksia, joiden kohdalla kansainvälisen suojelun myöntämisprosentti on EU-maissa 75 % tai korkeampi. Eli valtaosa hakijoista on saanut myönteisen päätöksen.

Vuonna 2016 lisättiin henkilöstöä ja saatiin siten purettua valtaosa vuoden 2015 suuresta hakemusmäärästä. Ensin käsiteltiin yksinkertaisemmat hakemukset. Samalla moni enemmän selvitystä ja perehtymistä vaativa hakemus siirtyi ratkaistavaksi vuonna 2017. Näistä pidempään käsittelyssä olevista hakemuksista monelle tehtiin myönteinen päätös, mikä vaikuttaa myönteisten päätösten suhteelliseen nousuun.

Hallinto-oikeudet palauttivat Maahanmuuttovirastolle reilut 2 420 päätöstä

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan, hallinto-oikeudet ovat käsitelleet vuonna 2017 reilut 7 540 turvapaikkapäätöksestä tehtyä valitusta.

Näistä 2 423 (32 %) palautui Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi eri kumoamisperustein.

Valtaosa (17 %) päätöksistä palautui uuden selvityksen takia, yhteensä 1 313 kappaletta. Näissä yleisin uusi valitusvaiheessa esille tuotu peruste on kristinuskoon kääntyminen.

Sisäministeriön antama alle 5 % tavoite menettely- ja laintulkintavirheiden osalta saavutettiin niiden jäädessä 4 % (310 kpl).

Hallinto-oikeuksissa on tällä hetkellä käsittelyssä tai käsittelyjonossa 7 589 Maahanmuuttoviraston tekemää turvapaikkapäätöstä. Maahanmuuttovirastossa käsittelyä odottaa 2 186 hallinto-oikeuksista palautettua päätöstä.

Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten hakemusmäärät nousivat reilusti

Vuonna 2017 oleskelulupahakemuksia perhesiteen perusteella jätettiin yhteensä 10 % enemmän kuin vuonna 2016.

Suurin nousu on Suomesta kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten hakemusmäärässä: hakemuksia jätettiin edellisvuotta 58 % enemmän.

Irakilaisten hakemukset kasvoivat yli kolmanneksella (2017: 1 105; 2016: 768), ja irakilaiset ovat nykyään selkeästi suurin oleskelulupaa perhesiteen perusteella hakeva ryhmä (asiasta laajemmin tiedotteessamme).

Venäläisten jättämät perhesidehakemukset ovat vähentyneet runsaalla neljänneksellä, silti venäläiset ovat yhä toiseksi suurin hakijaryhmä.

Työperäisten oleskelulupien hakemusmäärä kasvoi yhteensä 16 %. Eniten kasvua näkyy tutkijoiden hakemuksissa (29 %). Myös erityisasiantuntijoiden (23 %) ja työntekijöiden (19 %) oleskeluluvissa näkyy kasvua.

Opiskelijoiden oleskelulupahakemukset vähenivät 21 % (2017: 5 647; 2016: 7 161). Suurin syy hakemusten vähenemiseen on lukuvuosimaksujen käyttöönotto EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille. Muutos koskee 1.8.2017 alkaen opintonsa aloittaneita opiskelijoita. (asiasta laajemmin tiedotteessamme).

Oleskelulupapäätösten- ja hakemusten kokonaismäärissä näkyvät nyt myös jatkoluvat, pysyvät luvat ja EU-rekisteröinnit. Oleskeluluvan jatkamiseen ja EU-kansalaisen oleskeluun liittyvät asiat siirtyivät vuoden 2017 alussa poliisilta Maahanmuuttovirastolle.

8 358 EU-kansalaista teki rekisteröintihakemuksen (2016: 10 098). Jatkolupahakemuksia jätettiin enemmän kuin edellisenä vuonna (2017: lähes 30 000; 2016: reilut 27 000). Pysyvien oleskelulupien hakijamäärät pysyivät lähellä vuoden 2016 tasoa.

Suomen kansalaisuuden sai 12 600 henkilöä

Suomen kansalaisuuden sai vuonna 2017 yhteensä 12 600 henkilöä (2016: 9 644).

Venäjän kansalaiset ovat edelleen suurin hakijaryhmä, vaikka venäläisten hakemusmäärissä näkyykin pientä laskua.

Kesällä 2016 Isossa-Britanniassa järjestetyssä kansanäänestyksessä yli 50 % äänesti EU:sta eroamisen puolesta. Tällä on saattanut olla vaikutusta siihen, että brittien kansalaisuushakemusten määrä kasvoi vuonna 2017: kun kansalaisuusilmoitukset lasketaan mukaan, vuonna 2017 yhteensä 201 Ison-Britannian kansalaista haki Suomen kansalaisuutta (2016: 100).

Tarkemmat vuositilastot verkossa

Vuoden 2017 nyt vahvistetut tilastot löydät Migrin tilastopalvelusta: tilastot.migri.fi. Tilastot vuodesta 2015 taaksepäin löydät pdf-muodossa osoitteesta http://migri.fi/tilastot

Lähde: Migri

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/medvedev-suomesta-on-tullut-venajan-ydinaseiden-kohde/

Kotimaa

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/ulosottovelallisten-maara-ennatystasolla-suomessa/

Kotimaa

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle