Mainos:

Ministeri Pirkko Mattila puolustaa aktiivimallia

Julkaistu 2.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Sosiaali- ja terveysministeriöstä tulleessa tiedotteessa puolustetaan aktiivimallia seuraavasti:

Tavoitteena on lisätä työllisyyttä, työllistymisen mahdollisuuksia ja omaehtoista työn hakemista. Palkkatyön lisäksi aktiivisuuden voi osoittaa yritystoiminnassa ja työllistymistä tukevissa palveluissa ja toiminnassa.

Aktiivimalli syntyi aikanaan osaksi työllisyyspolitiikan kymmenen kohdan toimenpideohjelmaa.

”Aktiivimalli ei tullut voimaan takautuvasti, etuuden alentaminen ei voi kertaantua, eikä malli koske kaikkia – jos työttömyysetuuden lisäksi saa myös toista etuutta työkyvyttömyyden tai vamman vuoksi. Tällaisia ovat osatyökyvyttömyyseläke, osakuntoutustuki, tapaturma- tai työkyvyttömyyseläke, sekä vammaistuki. Aktiivimalli ei koske omais- tai perhehoitajia tai työttömyysetuuden saajaa, jolla on eläkeyhtiössä tai -laitoksessa vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus”, kommentoi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila aktiivimallista käytävää keskustelua.

Aktiivimallissa muutettiin etuuden saajan omavastuuta koskevia ehtoja. Omavastuu tarkoittaa kahta asiaa; työttömyyden alun omavastuuta pienentämistä 7 arkipäivästä 5 arkipäivään, sekä jatkossa etuuden saajan mahdollisuutta vaikuttaa omavastuun syntymiseen. Omavastuuta siirrettiin työttömyysajalle, jos työttömyys pitkittyy.

Mainos:

”Työttömyysaikaisen omavastuun voi välttää esimerkiksi lyhyillä työjaksoilla, joista kertyy n. 3 kuukauden jaksolla yhteensä vähintään 18 tuntia työtä. Jos aktiivisuus ei täyty, omavastuun vaikutus on 1 päivä kuukautta kohden. Se toteutetaan alentamalla työttömyysetuutta 4,65 % päivässä. Tämän enempää etuus ei voi mallin vuoksi alentua”, korostaa ministeri Mattila.

Aktiivisuutta seuraavat työttömyysetuuden maksajat, eli Kela ja työttömyyskassat. Ne kertovat aktiivimallista ja neuvovat, kuinka aktiivisuudesta ilmoitetaan työttömyysajan hakemuksessa. Maksajilta saa myös tietoa sovitellusta työttömyysetuudesta, joka on erinomainen tuki osittain työllistyvälle. He kertovat myös, mitä ehtoja palkkatyön, yritystoiminnan tai palvelun on täytettävä.

”Eduskunta velvoitti hallituksen seuraamaan lain vaikutuksia eduskunnan eli kansanvallan edellyttämällä tavalla. Näin myös tapahtuu”,  korostaa Mattila. ”Voimme päätellä kuinka aktiivimalli vaikuttaa vasta, kun huhtikuuta koskevat etuushakemukset on ratkaistu” Mattila toteaa. ”Toivon, että tätä maksajille kertyvää tilastotietoa on käytettävissä jo toukokuussa”.

Sosiaaliturvan laajempi uudistaminen tulee ajankohtaiseksi seuraavalla hallituskaudella. Sitä pohjustetaan jo nyt hallituksen käynnistämässä perusturvan ja toimeliaisuuden (Toimi) hankkeessa. Lisäksi on selvitettävänä, miten sovitellun työttömyysetuuden maksamista voitaisiin nopeuttaa vielä nykyisestään. Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2016 oli hieman yli 10 päivää.

”Työ on osa hyvää sosiaalipolitiikkaa. Tavoitteena on, että jokainen voisi nykyistä paremmin osallistua työhön toimintakykynsä mukaan. Se taas edellyttää työnantajilta kykyä antaa työtä ja sopeuttaa työpaikan toimintaympäristöä niin, että työntekijä voi siellä töitä tehdä.”

Lisää asiaa aktiivimallista on STM:n verkkosivuilla, jossa on muun muassa vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin.

Lähde: STM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

9 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Heikoin lenkki
Heikoin lenkki
8

Tuokin paska takaa itselleen pääsyn aktiivi palveluiden piiriin seuraavien vaalien jälkeen.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Mattila menee vaan laskemaan niitä maahanmuuton kustannuksia kun se ei viimekerralla onnistunut. Sieltä löytyy leikattavaa vähintään 2 miljardia vuodessa -mitään aktiivimallia ei voida edes kuvitella niin kauan kun lisää elätettäviä rahdataan maahan.

On nämä melkoisia porsaita!!!

Suomi 100
Suomi 100
8

Tervetuloa nauttimaan Aktiivimallia vaalien jälkeen Stupido. Leipäjonossa on tilaa tosin ei sulle Työtön Pirkko Mattila.

juha.
juha.
8

”Työ on osa hyvää sosiaalipolitiikkaa.” Ja varsinkin kun sitä tekevät kantasuomalaiset! ”Uussuomalaiset voivat olla ”kuntoutumislomalla” kuntoumassa… …. öööhhhh…. No, hitto. MISTÄ?!?!?!

pohojosen poika
pohojosen poika
8

Mieki äänestin eduskuntavaaleisa Mattilaa, tunnen itteni petetyksi. Se nyt on ainaki selevä, että en tule koskhan äänestämhän uuvatteja.

Aleksi
Aleksi
8

Saunaministeri. Muutamat persut kun saivat hiukan valtaa, niin meno kuin Eläinten vallankumouksesta.(George Orwell). Sioista tulee selkärangattomia despootti fasisteja. Vähän kuin natsi saksassa, ”tein vain mitä käskettiin”.

huugo
huugo
8

Mattila antaa lausuntoja jolla luulee tien vievän tulevaisuudessa hillotolpalle kun putomainen eduskunnasta on selviö.

Fiaskoja
Fiaskoja
8

Kaikille paskoille sitä ministeri salkku annetaankin, mutta onhan tästä lukuisia esimerkkeijä muitakin, pipilä, urpo, stubbikulli, paska kuningatar lehtomäki, lautakasa masa, 6 matikka katainen, jne. Fiaskoja kaikki.

keijo
keijo
8

Savusaunassa tehty päätös, eduskunnan savusaunaan kesken neuvotteluiden jonkin lähteen mukaan ministerit lämmittelemään , tämä on vasta alkua mitä tulossa , mitenkähän käy sopeutumiseläkeäänestyksessä? Savusaunaan ja sitten kansanedustajilla edessään kaksi nappia JAA ja EI ,kumpi valitaan jos seuraavissa vaaleissa ei ole menestystä, itse jos olisin tippumassa valinta olisi selvä!,,,,,

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.