Mainos:

Ministeri Pirkko Mattila puolustaa aktiivimallia

Julkaistu 2.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Sosiaali- ja terveysministeriöstä tulleessa tiedotteessa puolustetaan aktiivimallia seuraavasti:

Tavoitteena on lisätä työllisyyttä, työllistymisen mahdollisuuksia ja omaehtoista työn hakemista. Palkkatyön lisäksi aktiivisuuden voi osoittaa yritystoiminnassa ja työllistymistä tukevissa palveluissa ja toiminnassa.

Aktiivimalli syntyi aikanaan osaksi työllisyyspolitiikan kymmenen kohdan toimenpideohjelmaa.

”Aktiivimalli ei tullut voimaan takautuvasti, etuuden alentaminen ei voi kertaantua, eikä malli koske kaikkia – jos työttömyysetuuden lisäksi saa myös toista etuutta työkyvyttömyyden tai vamman vuoksi. Tällaisia ovat osatyökyvyttömyyseläke, osakuntoutustuki, tapaturma- tai työkyvyttömyyseläke, sekä vammaistuki. Aktiivimalli ei koske omais- tai perhehoitajia tai työttömyysetuuden saajaa, jolla on eläkeyhtiössä tai -laitoksessa vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus”, kommentoi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila aktiivimallista käytävää keskustelua.

Aktiivimallissa muutettiin etuuden saajan omavastuuta koskevia ehtoja. Omavastuu tarkoittaa kahta asiaa; työttömyyden alun omavastuuta pienentämistä 7 arkipäivästä 5 arkipäivään, sekä jatkossa etuuden saajan mahdollisuutta vaikuttaa omavastuun syntymiseen. Omavastuuta siirrettiin työttömyysajalle, jos työttömyys pitkittyy.

Mainos:

”Työttömyysaikaisen omavastuun voi välttää esimerkiksi lyhyillä työjaksoilla, joista kertyy n. 3 kuukauden jaksolla yhteensä vähintään 18 tuntia työtä. Jos aktiivisuus ei täyty, omavastuun vaikutus on 1 päivä kuukautta kohden. Se toteutetaan alentamalla työttömyysetuutta 4,65 % päivässä. Tämän enempää etuus ei voi mallin vuoksi alentua”, korostaa ministeri Mattila.

Aktiivisuutta seuraavat työttömyysetuuden maksajat, eli Kela ja työttömyyskassat. Ne kertovat aktiivimallista ja neuvovat, kuinka aktiivisuudesta ilmoitetaan työttömyysajan hakemuksessa. Maksajilta saa myös tietoa sovitellusta työttömyysetuudesta, joka on erinomainen tuki osittain työllistyvälle. He kertovat myös, mitä ehtoja palkkatyön, yritystoiminnan tai palvelun on täytettävä.

”Eduskunta velvoitti hallituksen seuraamaan lain vaikutuksia eduskunnan eli kansanvallan edellyttämällä tavalla. Näin myös tapahtuu”,  korostaa Mattila. ”Voimme päätellä kuinka aktiivimalli vaikuttaa vasta, kun huhtikuuta koskevat etuushakemukset on ratkaistu” Mattila toteaa. ”Toivon, että tätä maksajille kertyvää tilastotietoa on käytettävissä jo toukokuussa”.

Sosiaaliturvan laajempi uudistaminen tulee ajankohtaiseksi seuraavalla hallituskaudella. Sitä pohjustetaan jo nyt hallituksen käynnistämässä perusturvan ja toimeliaisuuden (Toimi) hankkeessa. Lisäksi on selvitettävänä, miten sovitellun työttömyysetuuden maksamista voitaisiin nopeuttaa vielä nykyisestään. Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2016 oli hieman yli 10 päivää.

”Työ on osa hyvää sosiaalipolitiikkaa. Tavoitteena on, että jokainen voisi nykyistä paremmin osallistua työhön toimintakykynsä mukaan. Se taas edellyttää työnantajilta kykyä antaa työtä ja sopeuttaa työpaikan toimintaympäristöä niin, että työntekijä voi siellä töitä tehdä.”

Lisää asiaa aktiivimallista on STM:n verkkosivuilla, jossa on muun muassa vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin.

Lähde: STM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

9 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Heikoin lenkki
Heikoin lenkki
8 years ago

Tuokin paska takaa itselleen pääsyn aktiivi palveluiden piiriin seuraavien vaalien jälkeen.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Mattila menee vaan laskemaan niitä maahanmuuton kustannuksia kun se ei viimekerralla onnistunut. Sieltä löytyy leikattavaa vähintään 2 miljardia vuodessa -mitään aktiivimallia ei voida edes kuvitella niin kauan kun lisää elätettäviä rahdataan maahan.

On nämä melkoisia porsaita!!!

Suomi 100
Suomi 100
8 years ago

Tervetuloa nauttimaan Aktiivimallia vaalien jälkeen Stupido. Leipäjonossa on tilaa tosin ei sulle Työtön Pirkko Mattila.

juha.
8 years ago

”Työ on osa hyvää sosiaalipolitiikkaa.” Ja varsinkin kun sitä tekevät kantasuomalaiset! ”Uussuomalaiset voivat olla ”kuntoutumislomalla” kuntoumassa… …. öööhhhh…. No, hitto. MISTÄ?!?!?!

pohojosen poika
pohojosen poika
8 years ago

Mieki äänestin eduskuntavaaleisa Mattilaa, tunnen itteni petetyksi. Se nyt on ainaki selevä, että en tule koskhan äänestämhän uuvatteja.

Aleksi
Aleksi
8 years ago

Saunaministeri. Muutamat persut kun saivat hiukan valtaa, niin meno kuin Eläinten vallankumouksesta.(George Orwell). Sioista tulee selkärangattomia despootti fasisteja. Vähän kuin natsi saksassa, ”tein vain mitä käskettiin”.

huugo
huugo
8 years ago

Mattila antaa lausuntoja jolla luulee tien vievän tulevaisuudessa hillotolpalle kun putomainen eduskunnasta on selviö.

Fiaskoja
Fiaskoja
8 years ago

Kaikille paskoille sitä ministeri salkku annetaankin, mutta onhan tästä lukuisia esimerkkeijä muitakin, pipilä, urpo, stubbikulli, paska kuningatar lehtomäki, lautakasa masa, 6 matikka katainen, jne. Fiaskoja kaikki.

keijo
keijo
8 years ago

Savusaunassa tehty päätös, eduskunnan savusaunaan kesken neuvotteluiden jonkin lähteen mukaan ministerit lämmittelemään , tämä on vasta alkua mitä tulossa , mitenkähän käy sopeutumiseläkeäänestyksessä? Savusaunaan ja sitten kansanedustajilla edessään kaksi nappia JAA ja EI ,kumpi valitaan jos seuraavissa vaaleissa ei ole menestystä, itse jos olisin tippumassa valinta olisi selvä!,,,,,

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.