Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vierailee 10.-11. lokakuuta Moskovassa. Vierailun aikana hän tutustuu suureen Kultainen Syksy-maatalousnäyttelyyn. Samassa yhteydessä hän tapaa Venäjän maatalous-, luonnonvara- ja ympäristöasioista vastaavan varapääministeri Aleksei Gordejevin ja maatalousministeri Dmitri Patruševin.
Ministerit keskustelevat maiden välisistä eläintautiasioista, muun muassa afrikkalaisen sikaruton torjunnasta, kotieläinjalostusyhteistyöstä sekä metsä- ja kalatalouden kysymyksistä.
Suomen ja Venäjän välinen kauppa supistui merkittävästi, kun sekä EU että Venäjä asettivat kauppapakotteita ja kaupan rajoituksia Krimin miehityksen ja Ukrainan konfliktin myötä neljä vuotta sitten. Etenkin maito- ja lihatuotteiden kauppa tyrehtyi. Tilanne on tässä suhteessa ennallaan eikä siihen ole odotettavissa lähiaikoina muutoksia.
Kauppaa voidaan kuitenkin käydä rajoituksitta muun muassa monien pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden, kuten makeisten, leipomotuotteiden, lastenruokien ja laktoosittomien maitovalmisteiden sektorilla. Monet suomalaiset yritykset ovat ryhtyneet valmistamaan elintarvikkeita myös Venäjällä, venäläisistä raaka-aineista.
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö
Ain’t no shit Sherlock! On se kyllä hyvä että meillä on ministereitä jotka ovat ajan tasalla ja tekevät teräviä havaintoja.
Eu:n touhut ovat kerrassaan jakomielitautisia. Pitkälle jalostettuja elintarvikkeita saa viedä Venäjälle, mutta ei maito-ja lihatuotteita. Lisäksi saa perustaa firman Venäjälle ja valmistaa siellä sikäläisistä aineksista. Ei päätä ei häntää. Miksi Suomen idiootti-hallitus toteuttaa kaikki Eu:n älyvapaat käskyt. Juncer on ne kännipäissään keksinyt.
Tavallaan teki hyvää suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, että Venäjä sulki oven. Ovat joutuneet etsimään uusia markkinoita, joita eivät aiemmin olleet laiskuuttaan etsineet ja myös löysivät uusia markkinoita. Kunhan Venäjä avaa ovat taas, eivät uudet markkinat katoa, vaan suomalaiset ovat oppineet vähän paremmin viemään elintarvikkeita maailmalle. Venäjä puolestaan on kehittänyt omaa kykyään tuotaa sitä mitä tarvitaan, tosin aika paljon ulkomaisten yritysten avulla, mutta parempi sekin Venäjälle kuin suuri tuontiriippuvuus. Näinkin asiaa voi tarkastella.
Niin, kyllähän se ”rajoittaa” kun EU laittoi itse Venäjän kauppasaartoon, josta varsinkin Suomi on saanut kärsiä ”sikarutosti” kun kaupankänyti on ollut Venäjän kanssa korkeaa tasoa rajanaapuruudesta johtuen sekä wanhoista perinteistä. Taas keski-euroopan maat eivät kaupankäynnin kielloilla menettäneet paljoa mitään koska se on niille marginaalista luokkaa. Ja, vaikka olisi ”paljon luokkaa”, nämä maat vanhoina ”kulttuuri maina” rikkoisivat otsa kirkkaana EU:n määräämiä pakotteita ja veisivät rekka-autojen pyöränlaakerit punaisina kauppatavaraa Venäjälle pussaten tälläkertaa ”keskelle” ja votkapaukut päälle. Mutta suomalaiset tsuhnat tietäen täällä johtava poliittinen eliitti ja viranomaiset häilyvät kahdenvaiheilla tehdäkö ”suit sait” tämän maailman hyväksi, jolloin jäljellejääneet hiilenketjupolttajat voisivat ”laittaa jalalla koreasti” ja samalla kyynelsilmin muistella uljaita uhrautuvia sekä etenkin TYHMIÄ suomalaisia.
Etenkin Suomen kansa on hävinnyt helvetin paljon kaikkine kerrannais vaikutuksineen Venäjän kauppa pakotteista, jotka tekevät vielä senkin, että kun meidän toimitukset ovat loppuneet moneksi vuodeksi. Meitä pidetään epäluotettavina kauppakummpanina. Ja vielä kaikkein pahinta! Pakote aikana asiakas on löytänyt uudet tavarantoimittajat samanlaisille tuotteille, jotka hoitavat toimitukset ajallaan ja hintakin saattaa olla vielä edullisempi. Jos kellään on vähääkään liikemiesverta suonissaan, käsittää kyllä mitä tämä merkitsee.
Venäjä-pakotteilla sai EU-tyrannia edistettyä kalergi-suunnitelmaa roimasti Suomen kohdalla. Keskiluokan hävittäminen tästä maasta on jälleen askeleen lähempänä.
Taas esimerkki poliitikosta, joka puhuu tilanteen mukaan jopa järkeviä, mutta tekee toisin. Täysin munaton mies suomalaisten viljelijöiden ahdingon helpottamisessa. Niin ja tietenkin edustamansa puolue, joka ajaa vain suurmaanomistajien ja metsäteollisuuden intressejä haaveillen vihreän kullan bioölysheikkiydestä.