Mainos:

Migri: Afganistanin, Irakin ja Somalian tilannekatsaukset päivitetty

Julkaistu 18.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilannetta koskevat tilannekatsaukset.

Tilanne kaikissa kolmessa valtiossa jatkuu epävakaana ja tietyillä alueilla on tapahtunut muutoksia huonompaan. Esimerkiksi Afganistanissa väkivallan taso on äärimmäisen korkealla tasolla aikaisempaa useammalla alueella. Tällaisille alueille ei palauteta ketään. Toisaalta Irakin tilanteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia kesällä ja syksyllä, kun taistelu ISISiä vastaan on edennyt voitokkaana.

Se, että aikuinen tai Suomeen ilman huoltajaa tullut alaikäinen turvapaikanhakija ilmoittaa olevansa kotoisin joltakin tietyltä alueelta, ei ole automaattisesti peruste kansainvälisen suojelun saamiseen missään näistä kolmesta maasta. Kaikista maista tuleville hakijoille myönnetään kansainvälistä suojelua aina, jos heitä uhkaa henkilökohtainen vaino tai vakava haitta kaikkialla kotimaassaan.

Tuoreen korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen mukaan on aina varmistettava, että ilman huoltajaa matkustava alaikäinen palautetaan perheenjäsenelle tai nimetylle holhoojalle tai häntä varten on järjestetty asianmukainen vastaanotto. Käytännössä paluu kotimaahan on järjestettävä aina alaikäisen huoltajien tai viranomaisten kanssa.

Mainos:

Raportit päivitetään puolivuosittain, mutta päätöksenteossa käytetään aina ajantasaista maatietoa. Maiden turvallisuustilanne voi vaihdella hyvin nopeasti, ja siksi ehdoton ohje päätöksentekijöille on, että päätöstä tehtäessä on tarkasteltava viimeisintä maatietoa.  Päätöskäytäntöä muutetaan tarpeen mukaan raporttien välillä, jos lähtömaiden tilanne muuttuu.

Afganistanin sota on pattitilanteessa

Taliban ei ole vuoden 2017 taistelukaudella vallannut suuria asutuskeskuksia, mutta on laajentanut valtapiiriään maaseudulla. Afganistanissa toimiva ISIS-haara on tehnyt terrori-iskuja erityisesti Afganistanin shiiavähemmistöä vastaan.

Yhdysvallat on ottanut sodankäynnissä aiempaa aktiivisemman roolin, minkä seurauksena ilmaiskut ja niiden aiheuttamat siviiliuhrit ovat lisääntyneet. Siviiliuhrien kokonaismäärä on kuitenkin laskenut hieman vuoteen 2016 verrattuna. Myös maan sisäisesti siirtymään joutuneiden määrät ovat laskussa.

Maan tietyissä osissa mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, eikä niihin palauteta ketään. Näitä alueita ovat:

Helmandin maakunta

Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora

Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani ja Deh Bala/Haska Mina

Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot.

Näistä Kandaharin maakunnan piirikunnat, Nangarharin maakunnan Khogianin piirikunta sekä Uruzganin maakunnan Choran piirikunta ovat uusia kevään 2017 tilannekatsaukseen verrattuna.

Jokaisen hakijan kohdalla tutkitaan myös mahdollisuus sisäiseen pakoon, eli se, onko hänen mahdollista asettua asumaan kotimaassaan toiselle alueelle. Harkinta on yksilöllinen ja siinä otetaan huomioon hakijan henkilökohtaiset olosuhteet kokonaisuudessaan. Siksi yllä mainituilta alueilta tuleville ei myönnetä automaattisesti kansainvälistä suojelua.

Esimerkiksi yksin Suomeen tulleiden alaikäisten lasten ei kuitenkaan edellytetä pakenevan maan sisällä. Myöskään yksinäisen naisen ei edellytetä pakenevan maan sisällä alueelle, jossa hänellä ei ole turvaverkkoa.

Sisäistä pakoa ei myöskään sovelleta, jos on todennäköistä, että hakija joutuisi palatessaan asettumaan maansisäisten evakkojen leiriin asumaan.

Somalian tilanne on pysynyt epävakaana

Somalian yleiset turvallisuusolosuhteet ovat pysyneet epävakaina, ja maa on kärsinyt vakavasta kuivuudesta ja humanitaarisesta kriisistä. Kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä 1 062 000 ihmistä on joutunut siirtymään maan sisäisesti, ja yleisin syy siirtymiseen on ollut kuivuus.

Pääkaupunki Mogadishun tilanne jatkuu epävakaana ja kaupungissa tapahtuu myös siviiliuhreja vaativia iskuja. Tilanne ei kuitenkaan ole sellainen, että jokaiselle Mogadishusta kotoisin olevalle henkilölle olisi perusteita antaa turvapaikka tai myöntää toissijaista suojelua ainoastaan kotipaikan perusteella. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja kotimaiset hallinto-oikeudet ovat ratkaisukäytännössään katsoneet, ettei Mogadishun turvallisuustilanne ole sellainen, että jokainen kaupungissa oleskeleva olisi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkauksien kohteeksi pelkästään siellä oleskelunsa vuoksi.

Jokaisen hakijan kohdalla tehdään yksilöllinen harkinta ja arvioidaan, onko hänellä mahdollista hakeutua asumaan muualle kotimaahansa. Mogadishun kaupunki on yleisin sisäisen paon kohde.  Esimerkiksi yksintulleiden alaikäisten hakijoiden, vailla turvaverkkoa olevien yksinäisten naisten tai vailla työkykyistä elättäjää olevien perheiden ei kuitenkaan edellytetä pakenevan maan sisäisesti.

Sisäistä pakoa ei myöskään sovelleta, jos on todennäköistä, että hakija joutuisi palatessaan asettumaan maansisäisten evakkojen leiriin asumaan.

Irakin aktiivisten taisteluiden keskelle ei palauteta ketään

Irakin tilanteessa on tapahtunut jatkuvia ja merkittäviä muutoksia kesällä ja syksyllä 2017. Irakin asevoimien ja niitä tukevien militioiden voittokulku ISISiä vastaan on edennyt siten, että ISIS on marraskuun loppuun mennessä menettänyt kaikki hallinnassaan olleet kaupungit ja laajemmat alueet Irakissa.

Irakissa väkivallan uhka on äärimmäisen korkea alueilla, joissa käydään aktiivisia taisteluja, eikä näille alueille palauteta ketään. Lisäksi ketään ei palauteta tietyille ISISin hallinnasta hiljattain vapautetuille aluille, kuten Mosuliin. Turvallisuustilanne näillä alueille voi vaihdella hyvin nopeasti, ja tilannetta seurataan jatkuvasti.

Päätöksenteossa arvioidaan aina, onko hakijalla mahdollisuus hakeutua asumaan muualle kotimaahansa. Jos sisäinen pako on mahdollinen, myöskään yllä mainituilta alueilta tuleville hakijoille ei myönnetä kansainvälistä suojelua.

Bagdadin kaupungin turvallisuustilanne on selvästi parantunut vuonna 2017. ISISin vuosina 2014–2016 Bagdadiin kohdistama terroristi-iskujen kampanja hiipui syksyllä 2016, kun Mosulin valtaamiseen tähtäävä operaatio alkoi. Samalla Bagdadin operaatiokeskus keskittyi puhdistamaan Bagdadia ympäröivää maaseutua, ja ISIS veti joukkojaan muualle. Bagdadin parantunut turvallisuustilanne näkyy siinä, että useita tarkastuspisteitä on lakkautettu, ja katuelämä on vilkasta.

Sisäistä pakoa Bagdadiin ei sovelleta edelleenkään esimerkiksi ISIS-alueilta lähteneiden sunnien kohdalla, jos he ovat vaarassa joutua shiiamilitioiden oikeudenloukkausten kohteeksi eivätkä saa viranomaissuojelua. Myöskään yksintulleiden alaikäisten, vailla turvaverkkoa olevien yksinäisten naisten tai vailla työkykyistä elättäjää olevien perheiden ei edellytetä pakenevan maan sisäisesti.

Sisäistä pakoa ei myöskään sovelleta, jos on todennäköistä, että hakija joutuisi palatessaan asettumaan maansisäisten evakkojen leiriin asumaan.

Lähde: Migri

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

12 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
petsku
petsku
8

Miksei ole linkkejä lähteisiin? Epäluotettavaa…

Seppo
Seppo
8

Siinähän se heti alussa oli? Vai kaipasitko Migrin lähteitä?

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

SUOMALAINEN! -miten kauan SINÄ ajattelit kustantaa nämä väestönsiirrot jotka tuhoavat isänmaamme?

"Charlie"
"Charlie"
8

Migri ei palauta ketään jos voi sen estää, täytyy suvaita ja ymmärtää.
Irakista, afganistanista, ja somaliasta voi löytyä kaduilla ja keskustoissa notkuvia kantasuomalaisten kristittyjen katupuskajoukkoraiskaajien ryhmiä joten kantamuslimien pako Suomeen ihan samanlaisten joukkoon on selviö.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Maahamuuttoviraston nimeksi pitää vaihtaa matunhaalimisvirasto. Myönteisten oleskelulupien määrä on suomessa huomattavasti muita maita, jopa ruåtsia korkeampi ja se kertoo päämäärän varsin selkeästi – KANSANVAIHTO ON MENEILLÄÄN.

juha.
8

Tuotakin ”Tilannepäivitystä” luetaan kuin Sauli Niinistö lakia.

Maja
Maja
8
Valkoinen hetero
8

Bla bla bla ja mitään konkreettista ei tapahdu.Sama meno jatkuu…

Seant
Seant
8

Eikö näistä Afganistanilaisista alaikäisistä suurin osa ole tullut Iranista, siksi erittäin harkitsematonta Migriltä ilmoittaa Afganistanista alueet joihin ei palauteta. Nyt jokainen, joka tulee Suomeen tietenkin kertoo tulevansa ko. alueelta.

Arto Koistinen
Arto Koistinen
8

No ompa migrillä arviot. Kuitenkin noissa maissa lomailleet kertovat aivan muuta. Turvallisempaa siellä muslimille on, kuin suomalaiselle Suomessa.

Maritta Del Canto
Maritta Del Canto
8

Afgaanissa on myös hyvin rauhallisia alueita joihin he voisivat paeta mutta ei kun pitää päästä kulta kela kortin käyttäjäksi suomeen ja migri kannustaa. Mites muutenkaan-

Kantasuomalainen74
Kantasuomalainen74
8

Nämä tyypit eivät osaa elää rauhassa kotimaassaan, miten ihmeessä nämä tyypit voivat asua täällä suomessa? Ihmiset sen konfliktin ovat siellä ihan itse tehneet ja nyt tuovat tuon pelon ja terrorin tänne. Rajat kiinni ja täällä loisivat takaisin sinne, missä ovat syntyneet!

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.