Migri: Afganistanin, Irakin ja Somalian tilannekatsaukset päivitetty

Julkaistu 18.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilannetta koskevat tilannekatsaukset.

Tilanne kaikissa kolmessa valtiossa jatkuu epävakaana ja tietyillä alueilla on tapahtunut muutoksia huonompaan. Esimerkiksi Afganistanissa väkivallan taso on äärimmäisen korkealla tasolla aikaisempaa useammalla alueella. Tällaisille alueille ei palauteta ketään. Toisaalta Irakin tilanteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia kesällä ja syksyllä, kun taistelu ISISiä vastaan on edennyt voitokkaana.

Se, että aikuinen tai Suomeen ilman huoltajaa tullut alaikäinen turvapaikanhakija ilmoittaa olevansa kotoisin joltakin tietyltä alueelta, ei ole automaattisesti peruste kansainvälisen suojelun saamiseen missään näistä kolmesta maasta. Kaikista maista tuleville hakijoille myönnetään kansainvälistä suojelua aina, jos heitä uhkaa henkilökohtainen vaino tai vakava haitta kaikkialla kotimaassaan.

Tuoreen korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen mukaan on aina varmistettava, että ilman huoltajaa matkustava alaikäinen palautetaan perheenjäsenelle tai nimetylle holhoojalle tai häntä varten on järjestetty asianmukainen vastaanotto. Käytännössä paluu kotimaahan on järjestettävä aina alaikäisen huoltajien tai viranomaisten kanssa.

Raportit päivitetään puolivuosittain, mutta päätöksenteossa käytetään aina ajantasaista maatietoa. Maiden turvallisuustilanne voi vaihdella hyvin nopeasti, ja siksi ehdoton ohje päätöksentekijöille on, että päätöstä tehtäessä on tarkasteltava viimeisintä maatietoa.  Päätöskäytäntöä muutetaan tarpeen mukaan raporttien välillä, jos lähtömaiden tilanne muuttuu.

Afganistanin sota on pattitilanteessa

Taliban ei ole vuoden 2017 taistelukaudella vallannut suuria asutuskeskuksia, mutta on laajentanut valtapiiriään maaseudulla. Afganistanissa toimiva ISIS-haara on tehnyt terrori-iskuja erityisesti Afganistanin shiiavähemmistöä vastaan.

Yhdysvallat on ottanut sodankäynnissä aiempaa aktiivisemman roolin, minkä seurauksena ilmaiskut ja niiden aiheuttamat siviiliuhrit ovat lisääntyneet. Siviiliuhrien kokonaismäärä on kuitenkin laskenut hieman vuoteen 2016 verrattuna. Myös maan sisäisesti siirtymään joutuneiden määrät ovat laskussa.

Maan tietyissä osissa mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, eikä niihin palauteta ketään. Näitä alueita ovat:

Helmandin maakunta

Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora

Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani ja Deh Bala/Haska Mina

Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot.

Näistä Kandaharin maakunnan piirikunnat, Nangarharin maakunnan Khogianin piirikunta sekä Uruzganin maakunnan Choran piirikunta ovat uusia kevään 2017 tilannekatsaukseen verrattuna.

Jokaisen hakijan kohdalla tutkitaan myös mahdollisuus sisäiseen pakoon, eli se, onko hänen mahdollista asettua asumaan kotimaassaan toiselle alueelle. Harkinta on yksilöllinen ja siinä otetaan huomioon hakijan henkilökohtaiset olosuhteet kokonaisuudessaan. Siksi yllä mainituilta alueilta tuleville ei myönnetä automaattisesti kansainvälistä suojelua.

Esimerkiksi yksin Suomeen tulleiden alaikäisten lasten ei kuitenkaan edellytetä pakenevan maan sisällä. Myöskään yksinäisen naisen ei edellytetä pakenevan maan sisällä alueelle, jossa hänellä ei ole turvaverkkoa.

Sisäistä pakoa ei myöskään sovelleta, jos on todennäköistä, että hakija joutuisi palatessaan asettumaan maansisäisten evakkojen leiriin asumaan.

Somalian tilanne on pysynyt epävakaana

Somalian yleiset turvallisuusolosuhteet ovat pysyneet epävakaina, ja maa on kärsinyt vakavasta kuivuudesta ja humanitaarisesta kriisistä. Kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä 1 062 000 ihmistä on joutunut siirtymään maan sisäisesti, ja yleisin syy siirtymiseen on ollut kuivuus.

Pääkaupunki Mogadishun tilanne jatkuu epävakaana ja kaupungissa tapahtuu myös siviiliuhreja vaativia iskuja. Tilanne ei kuitenkaan ole sellainen, että jokaiselle Mogadishusta kotoisin olevalle henkilölle olisi perusteita antaa turvapaikka tai myöntää toissijaista suojelua ainoastaan kotipaikan perusteella. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja kotimaiset hallinto-oikeudet ovat ratkaisukäytännössään katsoneet, ettei Mogadishun turvallisuustilanne ole sellainen, että jokainen kaupungissa oleskeleva olisi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkauksien kohteeksi pelkästään siellä oleskelunsa vuoksi.

Jokaisen hakijan kohdalla tehdään yksilöllinen harkinta ja arvioidaan, onko hänellä mahdollista hakeutua asumaan muualle kotimaahansa. Mogadishun kaupunki on yleisin sisäisen paon kohde.  Esimerkiksi yksintulleiden alaikäisten hakijoiden, vailla turvaverkkoa olevien yksinäisten naisten tai vailla työkykyistä elättäjää olevien perheiden ei kuitenkaan edellytetä pakenevan maan sisäisesti.

Sisäistä pakoa ei myöskään sovelleta, jos on todennäköistä, että hakija joutuisi palatessaan asettumaan maansisäisten evakkojen leiriin asumaan.

Irakin aktiivisten taisteluiden keskelle ei palauteta ketään

Irakin tilanteessa on tapahtunut jatkuvia ja merkittäviä muutoksia kesällä ja syksyllä 2017. Irakin asevoimien ja niitä tukevien militioiden voittokulku ISISiä vastaan on edennyt siten, että ISIS on marraskuun loppuun mennessä menettänyt kaikki hallinnassaan olleet kaupungit ja laajemmat alueet Irakissa.

Irakissa väkivallan uhka on äärimmäisen korkea alueilla, joissa käydään aktiivisia taisteluja, eikä näille alueille palauteta ketään. Lisäksi ketään ei palauteta tietyille ISISin hallinnasta hiljattain vapautetuille aluille, kuten Mosuliin. Turvallisuustilanne näillä alueille voi vaihdella hyvin nopeasti, ja tilannetta seurataan jatkuvasti.

Päätöksenteossa arvioidaan aina, onko hakijalla mahdollisuus hakeutua asumaan muualle kotimaahansa. Jos sisäinen pako on mahdollinen, myöskään yllä mainituilta alueilta tuleville hakijoille ei myönnetä kansainvälistä suojelua.

Bagdadin kaupungin turvallisuustilanne on selvästi parantunut vuonna 2017. ISISin vuosina 2014–2016 Bagdadiin kohdistama terroristi-iskujen kampanja hiipui syksyllä 2016, kun Mosulin valtaamiseen tähtäävä operaatio alkoi. Samalla Bagdadin operaatiokeskus keskittyi puhdistamaan Bagdadia ympäröivää maaseutua, ja ISIS veti joukkojaan muualle. Bagdadin parantunut turvallisuustilanne näkyy siinä, että useita tarkastuspisteitä on lakkautettu, ja katuelämä on vilkasta.

Sisäistä pakoa Bagdadiin ei sovelleta edelleenkään esimerkiksi ISIS-alueilta lähteneiden sunnien kohdalla, jos he ovat vaarassa joutua shiiamilitioiden oikeudenloukkausten kohteeksi eivätkä saa viranomaissuojelua. Myöskään yksintulleiden alaikäisten, vailla turvaverkkoa olevien yksinäisten naisten tai vailla työkykyistä elättäjää olevien perheiden ei edellytetä pakenevan maan sisäisesti.

Sisäistä pakoa ei myöskään sovelleta, jos on todennäköistä, että hakija joutuisi palatessaan asettumaan maansisäisten evakkojen leiriin asumaan.

Lähde: Migri

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.